Työpaikkakiusaaminen tekee minusta lopun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin itse vain nopeasti tästä työpaikasta pois. En enää jaksaisi yrittää tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi, koska olen aivan lopussa. Haluaisin päästä ihan johonkin muuhun työhön. Mutta mihin pystyisin työllistymään nopeasti ilman pitkiä koulutuksia?

Olet oikeassa. Koeta löytää itsellesi uusi työ. Tuo kiusaamishelvetti ei kuulosta järkevältä. Pakene.

Kaupanmyyjäksi ei ainakaaan tarvita erityistä koulutusta, mutta asiakaspalvelu ja matikka pitää hallita, ja kaikenlaisia hommia on oltava valmis tekemään. Ehkä joku varastotyö myöskin.

Kiitos ❤️

Aurinko paistaa myös risukasaan kirjoitti:

Ratkaisukeskeinen ajattelu lienee paras tapa edetä.

Kaikkein tärkeintä on pitää huolta itsestä ja omasta pääkopasta, lähde siitä liikkeelle. Rauhoitu ja tee pieni monologi itsesi kanssa esim. yksin kävellessä luonnossa tms. siitä, mikä on NYT, juuri tällä hetkellä tärkeintä sinulle ja kerro se läheisillesi/kumppanillesi. Raha/talous/työ-asiat kyllä järjestyvät tavalla tai toisella, kun et ole mennettänyt kaikkea toivoa ja kaikkia voimiasi. Työpaikkakiusaaminen ja epävarmuus voi viedä sekä voimasi että elämänilon kokonaan ja voi johtaa syvään masennukseen, jonka vuoksi et pysty työskentelemään enää missään muuallakaan. Sitä tietä et varmaan halua kulkea.

Kun olet tehnyt monologin itsesi kanssa, tee suunnitelma ja päätös siitä (vaikka ihan paperille), miten aiot huolehtia itsestäsi ja lähimmäisistäsi jatkossa. Ja pysy päätöksessäsi! Samalla osoitat lapsillesi, että vaikka hankaluuksia elämässä tulee, niin niistäkin selviää, kun pitää huolta itsestään.

Joskus, kun elämässä törmää suunnattomiin vaikeuksiin, niin voi ajatella myös niin, että ne tulevat sinne ihan tarkoituksella, että pysähtyisimme miettimään suuntaamme. Ja hyvin usein ihmiset kertovat vaikeuksien olleenkin siunauksia, sitten kun katselee elämää taaksepäin... Usein, kun yksi ovi sulkeutuu, avautuu toinen jossain muualla.  : ) Näin kävi myös minulle.

Voisitko ajatella opiskelua tai vaikka täysin toiselle alalle siirtymistä?

Toivon sinulle voimia polullesi!

Kiitos ihanasta viestistä! Toivon, että saisin pian jonkun hyvän idean. Olen nyt tämän kiusaamisen takia sen verran alamaissa, ettei mieleen tule oikein mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ai niinkö että pitää tulla töihin ajoissa ja että töitä pitää tehdä?

Kiusaaja ilmestyi ketjuun.

Meidän työpaikalla on tapaus joka on kiusannut kahta nuorempaa naista niin ikävästi että ovat lopettaneet työnsä ja hakeneet muualta töitä. Kyseinen henkilö ollut kateellinen mm. näiden nuorten korkeakoulututkinnoista ja heidän pätevyyksistä ylipäätään. Tapaus ei ole itse edes kouluttautunut koskaan siihen työhän mitä tekee joten hänelle ei ole voitu antaa haastavampia tehtäviä.

Tämä tapaus väittää itse että häntä kiusataan joka taholta, mutta haukkuu kaikkia muita tiimissään olevia ja menee heidän yksityiselämän puolen loukkauksiin ja antaa sellaista kuvaa että nämä tyrkyttäisivät itseään jopa netissä tinderpalveluissa! Kyseessä ollut seurustelevat ja avoliitossa olevat nuoretparit ja nämä nuoremmat naiset eivät koskaan ole missään tuollaisissa olleet! Törkeää mustamaalaamista, mutta niin tuo kiusaaja itse vaan jatkaa väittämällä että häntä kiusataan vaikka hänelle elämä tehty hyvin mukavaksi työpaikalla.

Narsistiesimiehet ovat pahimpia kiusaajia. Ja sellaiset jotka ovat todella epävarmoja asemistaan esimiehinä eli kokemuksen puutetta ja vääränlaista asennetta siihen esimiesasemaansa nähden jossa mahdollisesti kyykyttävät tiettyjä ja suosivat tiettyjä.

t. kokemusta on

Mitä jos säästäisit karenssin verran rahaa ja sanot sitten itsesi irti? Tai jos ehdotat työnantajalle, etä jos sanot itsesi irti ne maksaa sinulle tietyn ajan palkkaa eli ns. pakettiratkaisu, moni työnantaja suostuu tuohon mieluummin kuin alkavat riitelemään työntekijän kanssa. Ehdota tuota työnantajalle. Työnantajat on monesti niin tyhmiä että sen sijaan että tarttuisivat työpaikan ongelmiin ja ytimeen syyllistävät kiusattua ja rahallahan siitä selviää. Itse lähdin vuosia sitten työpaikasta kiusattuna enkä ole katunut hetkeäkään, tosin mulla oli uusi työpaikka tiedossa.

Miten tuntuu, että nämä kiusatut on aina naisia. Meilläkin yksi, joka välttelee vastuuta eikä suostu joustamaan ollenkaan työtehtävissä vaikka muut tekee hommia pääkolmantena jalkana. Me muut olemme miehiä ja tämä yksi valittaja on nainen. Ei meinaa saada edes omia hommiaan hoidettua kunnolla eikä selkeää vastausta saa ikinä kun jotain kysyy. Aina tulee jotain selittelyitä ja kiertovastauksia. Todella rasittavaa kun yksi jarruttaa työn tekemistä kiukuttelullaan.

Kaikki kritiikki koetaan kiusaamiseksi ja vetäydytään omaan kuoreen eikä enää vastata kun jotain kysytään. Lapsellista käytöstä. En ymmärää mitä tuollaiset ihmiset tekevät työelämässä ylipäätään. Heitä pitäisi jatkuvasti olla silittemeässä päästä ja kyselemässä, että onhan kaikki nyt varmasti hyvin ja kysyinkö nyt asiat tarpeeksi kivasti ettei vaan tullut pahamieli. Työpaikka on työpaikka ja yksityiselämä on yksityiselämää. Parisuhteessaankin tämä yksilö on luultavasti erittäin hankala eikä vastapuoli voi koskaan rentoutua tämän lähellä.

Hoitakaa hommanne tai ymmärtäkää vaihtaa sopivampaan työpaikkaan!

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on tapaus joka on kiusannut kahta nuorempaa naista niin ikävästi että ovat lopettaneet työnsä ja hakeneet muualta töitä. Kyseinen henkilö ollut kateellinen mm. näiden nuorten korkeakoulututkinnoista ja heidän pätevyyksistä ylipäätään. Tapaus ei ole itse edes kouluttautunut koskaan siihen työhän mitä tekee joten hänelle ei ole voitu antaa haastavampia tehtäviä.

Tämä tapaus väittää itse että häntä kiusataan joka taholta, mutta haukkuu kaikkia muita tiimissään olevia ja menee heidän yksityiselämän puolen loukkauksiin ja antaa sellaista kuvaa että nämä tyrkyttäisivät itseään jopa netissä tinderpalveluissa! Kyseessä ollut seurustelevat ja avoliitossa olevat nuoretparit ja nämä nuoremmat naiset eivät koskaan ole missään tuollaisissa olleet! Törkeää mustamaalaamista, mutta niin tuo kiusaaja itse vaan jatkaa väittämällä että häntä kiusataan vaikka hänelle elämä tehty hyvin mukavaksi työpaikalla.

Mikä yhteys tällä on aloitukseeni? Selvennä vähän.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuntuu, että nämä kiusatut on aina naisia. Meilläkin yksi, joka välttelee vastuuta eikä suostu joustamaan ollenkaan työtehtävissä vaikka muut tekee hommia pääkolmantena jalkana. Me muut olemme miehiä ja tämä yksi valittaja on nainen. Ei meinaa saada edes omia hommiaan hoidettua kunnolla eikä selkeää vastausta saa ikinä kun jotain kysyy. Aina tulee jotain selittelyitä ja kiertovastauksia. Todella rasittavaa kun yksi jarruttaa työn tekemistä kiukuttelullaan.

Kaikki kritiikki koetaan kiusaamiseksi ja vetäydytään omaan kuoreen eikä enää vastata kun jotain kysytään. Lapsellista käytöstä. En ymmärää mitä tuollaiset ihmiset tekevät työelämässä ylipäätään. Heitä pitäisi jatkuvasti olla silittemeässä päästä ja kyselemässä, että onhan kaikki nyt varmasti hyvin ja kysyinkö nyt asiat tarpeeksi kivasti ettei vaan tullut pahamieli. Työpaikka on työpaikka ja yksityiselämä on yksityiselämää. Parisuhteessaankin tämä yksilö on luultavasti erittäin hankala eikä vastapuoli voi koskaan rentoutua tämän lähellä.

Hoitakaa hommanne tai ymmärtäkää vaihtaa sopivampaan työpaikkaan!

No onpa hauska että tulit tänne purkamaan harmiasi. Jos luit ketjun, niin huomasit varmaan että yritän koko ajan päästä muualle töihin.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuntuu, että nämä kiusatut on aina naisia. Meilläkin yksi, joka välttelee vastuuta eikä suostu joustamaan ollenkaan työtehtävissä vaikka muut tekee hommia pääkolmantena jalkana. Me muut olemme miehiä ja tämä yksi valittaja on nainen. Ei meinaa saada edes omia hommiaan hoidettua kunnolla eikä selkeää vastausta saa ikinä kun jotain kysyy. Aina tulee jotain selittelyitä ja kiertovastauksia. Todella rasittavaa kun yksi jarruttaa työn tekemistä kiukuttelullaan.

Kaikki kritiikki koetaan kiusaamiseksi ja vetäydytään omaan kuoreen eikä enää vastata kun jotain kysytään. Lapsellista käytöstä. En ymmärää mitä tuollaiset ihmiset tekevät työelämässä ylipäätään. Heitä pitäisi jatkuvasti olla silittemeässä päästä ja kyselemässä, että onhan kaikki nyt varmasti hyvin ja kysyinkö nyt asiat tarpeeksi kivasti ettei vaan tullut pahamieli. Työpaikka on työpaikka ja yksityiselämä on yksityiselämää. Parisuhteessaankin tämä yksilö on luultavasti erittäin hankala eikä vastapuoli voi koskaan rentoutua tämän lähellä.

Hoitakaa hommanne tai ymmärtäkää vaihtaa sopivampaan työpaikkaan!

Aivan kuin entinen työkaverini. Työpaikalla oli ikävä tunnelma hänen vuokseen. Jokin katkeruus omaa elämää ja sen lähenevää loppuosaa kohtaa laittaa vanhemmat naiset käyttäytymään usein noin.

Yksi sana: lähde!

Pakko nostaa tämä vanha ketju, kun olen tällä hetkellä samanlaisessa tilanteessa kuin kirjoituksen aloittaja, tosin sillä erotuksella, että olen jo 50+ ikäinen. Ap, jos satutut olemaan kuulolla, miten sinun tilanteesi on edennyt?

Koen, että nykyinen työpaikka vie minulta mehut kokonaan, enkä koe saavani esimieheltä riittävästi tukea hankalassa työtilanteessa. Työtiimini jäsenet ovat hyvin läheisissä väleissä esimieheni kanssa myös vapaa-ajalla.  Minulle esim. ilmoitetaan työtehtävistä niin myöhään, etten kykene niistä työajan puitteissa suoriutumaan (ja teen niitä sitten vapaa-ajallani, jotta saan työt tehtyä). Minun myös kerrotaan tehneen asioita joita en ole tehnyt. En tiedä varmasti,  onko katkos esimiehen ja minun välillä vai tiimin ja minun välillä, sillä viestit eivät tule suoraan esimieheltä vaan tiimini kautta. Tiimikaveri ovat antaneet minun ymmärtää, että esimies on tyytymätön minun työpanokseeni.

Työskentelen sen verran kapealla alalla, että koen olevani ammatillisessa umpikujassa. Tältä alalta minulla on kokemusta 25 vuotta.  Ja jos haen vastaavia töitä toisesta firmasta, ovat esimiehet varmasti tekemisissä keskenään. Nyt mietin kuumeisesti, millaiseen työhön voisin siirtyä nopealla aikataululla säilyttääkseni mielenterveyteni. Vai uskaltaisinko sanoa itseni irti jo tällä viikolla ilman tietoa tulevasta? Loma-ajan palkka kuluisi irtisanomisaikaan, joten sitä en voisi hyödyntää karenssin aikana.

Vinkkejä miten selvitä hankalasta tilanteesta?

Vierailija kirjoitti:

Pakko nostaa tämä vanha ketju, kun olen tällä hetkellä samanlaisessa tilanteessa kuin kirjoituksen aloittaja, tosin sillä erotuksella, että olen jo 50+ ikäinen. Ap, jos satutut olemaan kuulolla, miten sinun tilanteesi on edennyt?

Koen, että nykyinen työpaikka vie minulta mehut kokonaan, enkä koe saavani esimieheltä riittävästi tukea hankalassa työtilanteessa. Työtiimini jäsenet ovat hyvin läheisissä väleissä esimieheni kanssa myös vapaa-ajalla.  Minulle esim. ilmoitetaan työtehtävistä niin myöhään, etten kykene niistä työajan puitteissa suoriutumaan (ja teen niitä sitten vapaa-ajallani, jotta saan työt tehtyä). Minun myös kerrotaan tehneen asioita joita en ole tehnyt. En tiedä varmasti,  onko katkos esimiehen ja minun välillä vai tiimin ja minun välillä, sillä viestit eivät tule suoraan esimieheltä vaan tiimini kautta. Tiimikaveri ovat antaneet minun ymmärtää, että esimies on tyytymätön minun työpanokseeni.

Työskentelen sen verran kapealla alalla, että koen olevani ammatillisessa umpikujassa. Tältä alalta minulla on kokemusta 25 vuotta.  Ja jos haen vastaavia töitä toisesta firmasta, ovat esimiehet varmasti tekemisissä keskenään. Nyt mietin kuumeisesti, millaiseen työhön voisin siirtyä nopealla aikataululla säilyttääkseni mielenterveyteni. Vai uskaltaisinko sanoa itseni irti jo tällä viikolla ilman tietoa tulevasta? Loma-ajan palkka kuluisi irtisanomisaikaan, joten sitä en voisi hyödyntää karenssin aikana.

Vinkkejä miten selvitä hankalasta tilanteesta?

lähi hoitajaksi tai putki asentajaksi

On helppo sanoa, että lähde, mutta kun itsetunto on jo niin pohjalla, että ei uskalla hakea uutta työpaikkaa, pelkää, että sama jatkuisi sielläkin. Jos karenssia ei tulisi, olisi helpompi lähteä, kerätä jotenkin voimia ja hakea sitten uutta työpaikkaa. Mutta kun raha tilanne menisi huonoksi, kun on lapsia murrosikäisiä ja lukiolaisia vielä elätettävänä. Säästyisikö karenssilta, jos hakisi, tai saisi jonkun määräaikaisen lyhyen työn.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin itse vain nopeasti tästä työpaikasta pois. En enää jaksaisi yrittää tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi, koska olen aivan lopussa. Haluaisin päästä ihan johonkin muuhun työhön. Mutta mihin pystyisin työllistymään nopeasti ilman pitkiä koulutuksia?

Mä oon tällä hetkellä opintovapaalla vastaavanlaisen tilanteen vuoksi. Saa kerättyä voimia samalla uuden työn hankkimiseen. Työllisyysrahasto ainakin maksaa ihan hyvin opiskeluista, muitakin vahtoehtoja on.

Karenssin aikana saa kuitenkin toimeentulotukea.

Mietin kanssa mitä tehdä kun töissä on ahdistavaa ja kiusaamista. En vain jaksa enää.