Lue keskustelun säännöt.
Mies tullut vuosia vähätellyksi lääkärissä, tänään tuli tieto leikkausajasta
09.04.2018 |
Mies on 38v ja viimeiset 15 vuotta taistellut lääkäreiden kanssa selkävaivoistaan. Kolmannen poikamme nyt 2v synnyttyä, ei pystynyt enää kylvettämään tai vaihtamaan vaippoja.
Ja nyt sitten ollaan pisteessä, jossa mikään muu ei auta kuin kirurgin veitsi .
Kommentit (19)
Toivotaan että auttaa, en halua pelotella mutta yksi ortopedikin sanoi yhdellä luennolla että paljon on pahaa tehnyt nimenomaan kirurgin veitsi. Ja mitä tänään tehdään voidaan huomenna jo todeta vääräksi. Sitten on tehty lumeleikkauksia, tehdään viilto selkään ja kolistellaan leikkausvälineitä kuin tehtäisiin jotain, ja ihme tapahtuu, vaiva paranee sillä leikkauksella vaikka ei tehty mitään. Mut tsemiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suututtaa, koko vapaapäiväni menee tätä asiaa murehtiessa . Siellä on välilevy tohjona ja yhdessä selkänikamassa ilmeisesti nuoruusvuosien tapaturmasta syntynyt murtuma, lääkärien vähättely on vain pahentanut tilannetta ! :(
Miestä oltiin yhden lääkärin toimesta jopa vääntämässä masentuneeksi, tässä näkee hyvin että kun ruumillista vikaa ei löydetä niin leimataan potilas pöpiksi! Ja epäilemättä mies vähän masentunut onkin, kun ei ole saanut apua. Määrätty vain buranaa ja käsketty mennä lenkille tai hiihtää (!).
Ap
Ja kuvantamisia kannattaa välttää, turhaa informaatiota jolla saadaan ihmisiä pelkäämään selän käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa, koko vapaapäiväni menee tätä asiaa murehtiessa . Siellä on välilevy tohjona ja yhdessä selkänikamassa ilmeisesti nuoruusvuosien tapaturmasta syntynyt murtuma, lääkärien vähättely on vain pahentanut tilannetta ! :(
Miestä oltiin yhden lääkärin toimesta jopa vääntämässä masentuneeksi, tässä näkee hyvin että kun ruumillista vikaa ei löydetä niin leimataan potilas pöpiksi! Ja epäilemättä mies vähän masentunut onkin, kun ei ole saanut apua. Määrätty vain buranaa ja käsketty mennä lenkille tai hiihtää (!).
Ap
Leikkaushoitoa vältetään viimeiseen asti ihan tutkimustiedon perusteella. Kuntoilu on ihan hyvä tapa hoitaa selkävaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuvantamisia kannattaa välttää, turhaa informaatiota jolla saadaan ihmisiä pelkäämään selän käyttöä.
Ilman kuvausta mies vieläkin koettaisi hölkätä murtuneilla nikamillaan..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa, koko vapaapäiväni menee tätä asiaa murehtiessa . Siellä on välilevy tohjona ja yhdessä selkänikamassa ilmeisesti nuoruusvuosien tapaturmasta syntynyt murtuma, lääkärien vähättely on vain pahentanut tilannetta ! :(
Miestä oltiin yhden lääkärin toimesta jopa vääntämässä masentuneeksi, tässä näkee hyvin että kun ruumillista vikaa ei löydetä niin leimataan potilas pöpiksi! Ja epäilemättä mies vähän masentunut onkin, kun ei ole saanut apua. Määrätty vain buranaa ja käsketty mennä lenkille tai hiihtää (!).
Ap
Onko se lenkkeillyt tai hiihtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa, koko vapaapäiväni menee tätä asiaa murehtiessa . Siellä on välilevy tohjona ja yhdessä selkänikamassa ilmeisesti nuoruusvuosien tapaturmasta syntynyt murtuma, lääkärien vähättely on vain pahentanut tilannetta ! :(
Miestä oltiin yhden lääkärin toimesta jopa vääntämässä masentuneeksi, tässä näkee hyvin että kun ruumillista vikaa ei löydetä niin leimataan potilas pöpiksi! Ja epäilemättä mies vähän masentunut onkin, kun ei ole saanut apua. Määrätty vain buranaa ja käsketty mennä lenkille tai hiihtää (!).
Ap
Leikkaushoitoa vältetään viimeiseen asti ihan tutkimustiedon perusteella. Kuntoilu on ihan hyvä tapa hoitaa selkävaivoja.
Hölkätä ja hiihtää, kun välilevyssä on kulumia ja pullistuma ja nikamassa murtuma? En ole lääkäri, mutta sanoisi kyllä että näiden ammattilaisten neuvot liikkua ovat tehneet tilanteen vain pahemmaksi !
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen puoskari käskee selkäkipuisen HIIHTÄÄ? Uiminen on hellä liikuntamuoto selälle, on vaikea uskoa että potilasta oikeasti käsketään uimahallin asemasta lenkkipolulle!
Nostaisin syytteen hoitovirheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suututtaa, koko vapaapäiväni menee tätä asiaa murehtiessa . Siellä on välilevy tohjona ja yhdessä selkänikamassa ilmeisesti nuoruusvuosien tapaturmasta syntynyt murtuma, lääkärien vähättely on vain pahentanut tilannetta ! :(
Miestä oltiin yhden lääkärin toimesta jopa vääntämässä masentuneeksi, tässä näkee hyvin että kun ruumillista vikaa ei löydetä niin leimataan potilas pöpiksi! Ja epäilemättä mies vähän masentunut onkin, kun ei ole saanut apua. Määrätty vain buranaa ja käsketty mennä lenkille tai hiihtää (!).
Ap
Leikkaushoitoa vältetään viimeiseen asti ihan tutkimustiedon perusteella. Kuntoilu on ihan hyvä tapa hoitaa selkävaivoja.
Hölkätä ja hiihtää, kun välilevyssä on kulumia ja pullistuma ja nikamassa murtuma? En ole lääkäri, mutta sanoisi kyllä että näiden ammattilaisten neuvot liikkua ovat tehneet tilanteen vain pahemmaksi !
Ap
Ei minusta ollenkaan huonoja vaihtoehtoja. Toki molemmat niin kuin käytännössä muukin liikunta vaatii sitä että huolehditaan myös lihaskunnosta ja huollosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tieda auttaako miestasi enaa mutta minua neuvottiin istumaan ja nojaamaan niin etta paa on melkein polvien valissa 10 minuuttia kun alaselka tuntuu pettavan. On auttanut.
t. selkavaivainen usalainen
Olisiko ap:n miehellä epäilty fasettilukkoa, silloin hiihtäminen on tehokas ja vaivaa helpottava liikuntamuoto, nimimerkillä kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten on tehty lumeleikkauksia, tehdään viilto selkään ja kolistellaan leikkausvälineitä kuin tehtäisiin jotain, ja ihme tapahtuu, vaiva paranee sillä leikkauksella vaikka ei tehty mitään. Mut tsemiä!
Tää nyt on ihan p*skapuhetta. Lääkärit ei todellakaan tee mitään "lumeleikkauksia". Pelkän leikkaussalin varaaminen, valmistelu ja henkilökunnan valjastaminen anestesialääkäristä laitoshuoltajaan ei ole mikään läpihuutojuttu. Sairaala ei ikipäivänä tuhlaisi resurssejaan mihinkään lumeleikkauksiin varsinkin kun oikeat leikkausjonot on valtavan pitkät.
Kävikö kertaakaan yksityisellä? Siellä olisi tutkittu kunhan rahaa antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin samassa tilanteessa melkeinpä päivälleen kaksi vuotta sitten.
Selkävaivat alkoivat heti ensimmäisen synnytyksen jälkeen, kun olin 26v. Alaselkä veti spasmiin ja oli ihan vinossa. Lääkkeitä määrättiin ja sanottiin, että kaikilla nyt selkäkipuja on; venyttele ja ota lääkettä. Meni muutama vuosi ja selkää särki jalat alta vieden (niin paljon ettei kävely onnistunut) kausittain. Toisen lapsen synnytin kun olin 30v.
Siinä missä ensimmäisen lapsen jälkeen tuli välillä kivuttomiakin kausia, enää ei tullut. Sattui aivan koko ajan jonkun verran ainakin, vaikka kipuunkin tottui. Ihan koko ajan; jopa yöllä että en saanut nukuttua. Edelleen tuli niitä tilanteita, että selkäkipu äityi niin, että kävellä ei pystynyt. Ei voinut pestä nuoremman pyllyä, kylvettää tai laittaa edes sukkia itselle jalkaan. Autolla ajo oli tuskaa; kolmen kilometrin matkalla piti pysäyttää auto tien laitaan kerran kahdesti, kun ei vain voinut liikuttaa jalkoja ja painaa polkimia, kun sattui niin. Edelleen lääkäri sanoi; venyttele ja ota lääkettä. Ja niin minäkin mietin; kaikilla kai selkää särkee joskus, niin saa lehdistäkin koko ajan lukea.
No sitten menin taas kerran työterveyteen. Ensimmäisen kerran lääkäri kysyi, onko kivun syytä koskaan selvitetty? Olen kuitenkin nuori, perusterve, liikkuva, hoikka jne. Mentiin magneettikuvaan ja löytyi pullistuma. Sovittiin, että jos vielä vaivaa, niin seuraavan kerran laitetaan hermojuuripuudutus selkään. Se laitettiin seuraavalla viikolla, kun kävely oli taas pelkkää tuskaa.
Hermojuuripuudutus auttoi jonkin verran, kunnes puolitoista viikkoa piikistä heräsin yöllä järkyttävän pahaan oloon ja kipuun. Hain lääkkeen ja meni ohi. Jälkeenpäin tajuan, että se oli hetki, kun pullistumani repesi.
Sitten alkoi jalka tuntua hassulta. Menin lääkäriin ja antoivat uuden magneettikuva-ajan viikon päähän. En voinut enää kävellä kantapäillä tai liikuttaa oikean jalan varpaita ollenkaan. Kuvan jälkeen nähtiin, että pullistuma oli muuttunut isosta massiiviseksi. Se oli revennyt ja painoi pohjehermoa, joka oli halvaantunut.
Akuuttina leikkaukseen; kotona 1v, 5v ja vuorotöitä tekevä mies. Ei tukiverkkoja.
Oli mielenkiintoinen kuukausi, kun mies ei saanut lomaa töistä. Teki onneksi vain aamuja ja öitä ja aamuiksi saatiin perhetyöntekijä auttamaan lapset päivähoitoon.
Nyt leikkauksesta tosiaan tulee tällä viikolla kaksi vuotta.
Parhaat ja kivuttomimmat kaksi vuotta sitten ensimmäisen lapsen synnyttyä - nykyään elämä on aika loistavaa. Edelleen joitain tuntemuksia selässä on, mutta ei mitään aiempaan verrattuna. On outoa, kun voi nukkua eikä selkää särje. En muista paljon toipumisesta ja ajasta leikkauksen jälkeen. Sen vain, että pienet lapset ja töissä käyvä mies pakotti olemaan kekseliäs ja leikkauksesta huolimatta piti aika nopeasti palata mukaillusti ihan normiarjen pyöritykseen. Harmittaa todella, että en osannut vaatia kunnolla aiemmin kipujen syyn selvittämistä. Aina kun lehdistä saa lukea, miten selkäkivut on yleisiä ja että mindfullness jne. auttaa. Paskat; oli kyse vissiin sitten ihan kunnon vuosien hermokuvuista, eikä jostain perusjumista.
Tsemppiä teidän perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on 38v ja viimeiset 15 vuotta taistellut lääkäreiden kanssa selkävaivoistaan. Kolmannen poikamme nyt 2v synnyttyä, ei pystynyt enää kylvettämään tai vaihtamaan vaippoja.
Ja nyt sitten ollaan pisteessä, jossa mikään muu ei auta kuin kirurgin veitsi .
Suomalaisten mielesta suomalainen sairaanhoito on maailman parasta. Tassa on nyt esimerkki.
USAssa omalaakari olisi passittanut tutkimuksiin jo vuosia sitten. Niin minulle tehtiin, selkaranka skannattiin ja siina oli ahtautuma. Sen jalkeen olen kaynyt neurologilla 6kk. valein, pulma ei ole viela paha mutta viime kerralla han sanoi etta nyt ruvetaan tarkkailemaan vahan enemman.
Toki sillä erolla, että USA:ssa pitää olla sairausvakuutus, joka kattaa kaikki nuo tutkimukset ja hoidot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on 38v ja viimeiset 15 vuotta taistellut lääkäreiden kanssa selkävaivoistaan. Kolmannen poikamme nyt 2v synnyttyä, ei pystynyt enää kylvettämään tai vaihtamaan vaippoja.
Ja nyt sitten ollaan pisteessä, jossa mikään muu ei auta kuin kirurgin veitsi .
Suomalaisten mielesta suomalainen sairaanhoito on maailman parasta. Tassa on nyt esimerkki.
USAssa omalaakari olisi passittanut tutkimuksiin jo vuosia sitten. Niin minulle tehtiin, selkaranka skannattiin ja siina oli ahtautuma. Sen jalkeen olen kaynyt neurologilla 6kk. valein, pulma ei ole viela paha mutta viime kerralla han sanoi etta nyt ruvetaan tarkkailemaan vahan enemman.
Kyllähän rahalla saa. Minä en saisi siellä ihmemaassa mitään hoitoa kun en saa mt ongelmien vuoksi sairasvakuutusta.
Mies pitää ottaa lääkärissa vakavasti, kuten jokainen potilas. ei kukaan - tai harvat vaan- huvikseen ramppaa lääkärissä varsinkaan miehet. Jos lääkäri kehottaa selkävaivasta vähän hiihtelemään sitä voi melkein pitää hoitovirheenä. en ole lääkäri mutta kyllä perustutkimukset pitää tehdä ihan tilanteen tutkimiseksi. issiaksen poissulkeminen, venähdykset, kulumat, rakenteelliset muutokset, mahdollinen leikkaustarve jne. Suurin osa terveydenhoitoalasta on hyvää, mutta itsekin saa ja pitää uskaltaa pyytää hoitoa eikä alistua siihen "että jumppaapa lisää"
Itsehän otin vähän aikaa sitten lääkärissä painonnousuni puheeksi toisen vaivan yhteydessä johon naislääkäri (itse painoi arviolta 130-140kg) huomautti että "mene vaan rannalle kesällä käyhän hylkeetkin siellä"
toisaalta se kommentti herätti hyvin todellisuuteen ,toisaalta harkitsin valituksen tekemistä hänestä. no tekemättä jäi.
Sveitsissäkin on omalääkäri systeemi. Se kuulostaa mainiolta, en tunne toimintaa sen syvällisemmin kuin että sielläpäin (poliittisesta suuntauksesta riippumatta )ihaillaan Pohjoismaista terveydenhuoltojärjestelmää.
Mielestäni on sääli että sitä yritetään kovasti hajottaa nykymenolla. Siinä on erittäin paljon hyvää toki parannettavaa varmasti.
Suomalaisten mielesta suomalainen sairaanhoito on maailman parasta. Tassa on nyt esimerkki.
USAssa omalaakari olisi passittanut tutkimuksiin jo vuosia sitten. Niin minulle tehtiin, selkaranka skannattiin ja siina oli ahtautuma. Sen jalkeen olen kaynyt neurologilla 6kk. valein, pulma ei ole viela paha mutta viime kerralla han sanoi etta nyt ruvetaan tarkkailemaan vahan enemman.