Mikä miehelläni on?
Olemme naimisissa ja olleet yhdessä useamman vuoden. Aluksi mies oli todella kiva ja roikkui minussa, kunnes muutimme yhteen. Riidoissa kuitenkin sai minut tuntemaan kovinta kipua koskaan siihen mennessä, liittyen naisiin. Käyttäytyi niin, että ystävänikin luuli mieheni olevan hänestä kiinnostunut. Pahoinpitelyä, kuten mustasilmä. Tietoisia sepityksiä toisista naisista, jatkoi vuosia, niin että sain trauman. Saimme lapsen. Mieheni oli välillä aina aivan ihana, ja aina vieraiden aikana fiksu. Matemaattinen ja hyvin koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä. Välillä järkyttävän julma ja äkkipikainen ja pahoinpiteli useamman kerran lääkärikuntoon. Yritin osaltani mennä kaikessa eteenpäin ja olin valmis eroamaan, mutta mies ei halunnut. Lupasi muuttua, mutta ei edes sairastumisensa vuodeksi hänen väkivallastaan saanut lopettamaan pahoinpitelyä. Meni pyynnöstäni LL:aan, ei auttanut. Kaikessa olen yrittänyt tukea, olla armollinen, varoa, etten itse mene mukaan henkiseen väkivaltaan, mikä hänellä on törkeällä tasolla riidoissa. Uhkaa erolla, sanoo, etten ole enää vaimonsa.. mutta katuu ja peruu aina kaiken. On jatkuvasti negatiivinen. Raivostuu silmittömästi pienistä asioista. Mutta toisaalta välillä on jaksoja jolloin on ihana ja yhteistyökykyinen. Saa siis raivarin vähintään kerran kuussa, siten että on yleensä väkivaltainen minulle. Viimeksi kaksi viikkoa sitten. Muita piirteitä, säälii itseään, tänä vkl olin toivonut, että ensimmäisen kerran vuosiin olisi vkl, jolloin ei riidellä ja hän ei olisi negatiivinen. Kotimatkalla suuttui minulle, kun olin hänen kanssaan kaupassa ostanut 80€:lla perheelle ruokaa, enkä arvannut, että oli hänestä liikaa. Suuttui niin, että laittoi luurin korvaan, eikä tullut kotiin. Työn ulkopuolella epäsosiaalinen, ei harrasta mitään, tuntuu kuin ei pystyisi nauttimaan mistään. Keksin valtavasti ideoita, ei innostu. Haukkuu minua herkästi vahingoittanut. Ei tee juuri koskaan mitään romanttista. Sanoo, että rakastaa minua, eikä koskaan halua erota.
Kommentit (30)
Hullu mies sulla, eroa ja nopsaa!!
Ja vielä (puhelin muutteli sanoja), lopussa pitäisi lukea: haukkuu minua herkästi vahingoistani (esim jos olen hänen mielestään ostanut mitään liikaa, lapselle vaikka vaatteen, suurin syy. Tai, jos sanon, että haluaisin käydä joskus kampaajalla, hänestä olen vaatinut sitä)
Selittelee aina tekojaan, mitä ihmeellisimpiä syitä miksi käyttäytyy negatiivisesti.
Kaiken kärsimäni jälkeen säälii jatkuvasti itseään, ja esim nyt perjantaina huusi elämänsä olevan pelkkää paskaa. Myöhemmin sanoi, ettei liity minuun eikä lapseen.
Onko sinulla mitään omaa elämää, ystäviä tai tuloja?
Minua ei kiinnosta tietää millainen miehesi on, tuo on sinun tulkinta hänestä.
Nyt se tärkein: miksi vietät aikaa hänen kanssaan?
Pahoinpitelyjä ja väkivaltaa ja vielä olet sen hullun kanssa! Ero ja lähestymiskielto, et ole mikään nyrkkeilysäkki.
Onko oikeastaan edes sillä väliä mikä miehelläsi on, olennaista on, mikä sinulla on kun et jätä häntä?
Olen aika epätoivoinen vuosien yrittämisen jälkeen, siksi kirjoitin tänne.
Mietin, onko vielä jotain olennaista. Se tekee tilanteesta niin haastavan, että puolisossa on myös tosi ihania piirteitä, riippuu millä päällä. Ja on tehnyt myös uhrauksia minun takia.
Uskon, että jos hän menisi terapiaan, on hyvin tn, että hänestä tulisi kuva täysin erilaisesta ihmisestä. Minulla meni vuosia ennenkö aloin nähdä tietyt piirteet käytöksessään. Kaikki on suht hyvin, niin kauan kuin hänelle sopii. Mutta, on epäempaattinen ja kova, joissain tilanteissa julma. Siksi ihmettelen, ettei lopettanut väkivaltaa, kun lääkäri sanoi, että olisin voinut kuolla, ettei sekään pysäyttänyt.
ukkois väkivaltanen hullu, jätä se vielä kun pystyt puhumaan ja kävelemään, kuolema muuten eessä.
Linda kirjoitti:
Olemme naimisissa ja olleet yhdessä useamman vuoden. Aluksi mies oli todella kiva ja roikkui minussa, kunnes muutimme yhteen. Riidoissa kuitenkin sai minut tuntemaan kovinta kipua koskaan siihen mennessä, liittyen naisiin. Käyttäytyi niin, että ystävänikin luuli mieheni olevan hänestä kiinnostunut. Pahoinpitelyä, kuten mustasilmä. Tietoisia sepityksiä toisista naisista, jatkoi vuosia, niin että sain trauman. Saimme lapsen. Mieheni oli välillä aina aivan ihana, ja aina vieraiden aikana fiksu. Matemaattinen ja hyvin koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä. Välillä järkyttävän julma ja äkkipikainen ja pahoinpiteli useamman kerran lääkärikuntoon. Yritin osaltani mennä kaikessa eteenpäin ja olin valmis eroamaan, mutta mies ei halunnut. Lupasi muuttua, mutta ei edes sairastumisensa vuodeksi hänen väkivallastaan saanut lopettamaan pahoinpitelyä. Meni pyynnöstäni LL:aan, ei auttanut. Kaikessa olen yrittänyt tukea, olla armollinen, varoa, etten itse mene mukaan henkiseen väkivaltaan, mikä hänellä on törkeällä tasolla riidoissa. Uhkaa erolla, sanoo, etten ole enää vaimonsa.. mutta katuu ja peruu aina kaiken. On jatkuvasti negatiivinen. Raivostuu silmittömästi pienistä asioista. Mutta toisaalta välillä on jaksoja jolloin on ihana ja yhteistyökykyinen. Saa siis raivarin vähintään kerran kuussa, siten että on yleensä väkivaltainen minulle. Viimeksi kaksi viikkoa sitten. Muita piirteitä, säälii itseään, tänä vkl olin toivonut, että ensimmäisen kerran vuosiin olisi vkl, jolloin ei riidellä ja hän ei olisi negatiivinen. Kotimatkalla suuttui minulle, kun olin hänen kanssaan kaupassa ostanut 80€:lla perheelle ruokaa, enkä arvannut, että oli hänestä liikaa. Suuttui niin, että laittoi luurin korvaan, eikä tullut kotiin. Työn ulkopuolella epäsosiaalinen, ei harrasta mitään, tuntuu kuin ei pystyisi nauttimaan mistään. Keksin valtavasti ideoita, ei innostu. Haukkuu minua herkästi vahingoittanut. Ei tee juuri koskaan mitään romanttista. Sanoo, että rakastaa minua, eikä koskaan halua erota.
Sinun miehesi on väkivaltainen sinua kohtaan.Hän lyö sinua ja käyttää henkistä väkivaltaa haukkumalla ja mitätöimällä sinua. Hän suuttuu mitättömistä asioista ja kohtelee sinua kaltoin. Hän kontrolloi rahankäyttöäsi ja käyttää sitä sinua vastaan. (80 euron ostokset eivät ole paljon kolmihenkiselle perheelle, usko pois.)
Välillä hän vakuuttaa rakastavansa sinua ja käyttäytyy hyvin, erityisesti muiden ihmisten läsnäollessa. Suurimman ajan joudut kuitenkin pelkäämään häntä, millä tuulella hän on milloinkin. Pahinta on kuitenkin se, että hän on hakannut sinut sairaalakuntoon.
Tyttö hyvä, älä odota, että miehesi tuosta muuttuu paremmaksi sinua kohtaan. Hän on jo pahoinpidellyt sinut pahasti, mutta olet toipunut. Seuraavalla kerralla sinulla ei ehkä olekaan enää onnea vaan saatat päästä jopa hengestäsi. On myös mahdollista, että miehesi ryhtyy pahoinpitelemään omaa lastaan.
Lähde miehen luota pois turvaan. Mene turvakotiin, ota vauva ja tärkeät paperit mukaan. Tässä sinulle nettiturvakodin nettiosoite, löydät sieltä tietoa väkivallasta ja siitä, miten voit pelastaa itsesi. https://nettiturvakoti.fi/ Voit mennä myös vanhempiesi luo, jos he pystyvät suojelemaan sinua. Lopeta miehesi suojeleminen ja kerro vanhemmillesi ja ystävillesi kokemastasi väkivallasta.
Terveisin yksi täti, joka on joutunut kokemaan väkivaltaa omassa lapsuudenkodissaan ja entisessä avioliitossaan.
P.S. Mikä on LL? Lyömätön linjako? Miksi se ei auttanut miestäsi? Eikä hän ollut tarpeeksi motivoitunut?
Eikö silloin olisi syytä kääntyä psykiatrin puoleen hakemaan diagnoosi ja kunnon lääkitys ynnä yksilöterapia?
Loppujen lopuksi sinun kannaltasi ei ole mitään merkitystä, millaisen diagnoosin miehesi saa. Tärkeintä on, että pelastat itsesi ja lapsesi enemmältä väkivallalta.
Onko mies masentunut ? Bibolaarihäiriöinen? Onko hänellä harhoja?
Miksi ihmiset aina ite yrittää ja sit jos ei onnistu erotaan. Ammattilaiset on sitä varten jos on ongelmia.
Väitätkö siis että sinä et mitenkään provosoi miestä, vaan hänellä vaan kesken normaalin keskustelun napsahtaa ja käy kimppuusi? Enpä ihan usko. Onko pää kuvattu?
Muistelisin että jonkun 5 v poika kävi selittämättömästi jopa vieraiden kimppuun ihan yhtäkkiä, ja sillä pojalla löyty aivokasvain.
Miksi en vielä eronnut..
Olen eronnut aiemmin ja katunut, että lähdin liian kevyesti. Meillä lapsi. Muitakin keihin ero vaikuttaisi. Olen yrittänyt uskoa muutokseen. Väkivalta lieventynyt. En tiedä miten selviän (pakko myöntää) ja jotenkin rakastan miestäni (kiinnyn syvästi)
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisu…
Millainen lapsuus miehellä oli?
Rajatilapersoona tai narsisti. Ei sulla ole mitään velvollisuutta olla hänen nyrkkeilysäkkinsä. Eikä mitään sääliä ansaitse. Lähde.
Ap kiltti, olet kokenut paljon pahaa miehesi taholta. Älä jää enää odottamaan sitä viimeistä, kohtalokkaaksi käyvää iskua.
Ilmeisesti miehesi on sairaudentunnoton psykopaatti, kun ei ole lopettanut sinun pahoinpitelemistä, vaikka olet joutunut sairaalakuntoon.
Miehesi käytös ei ole tervettä. Hae apua itsellesi ja lapsellesi. Teidän paikka ei ole saman katon alla miehen kanssa. Mies uuvuttaa, kuluttaa, uhkaa, kontrolloi, pahoinpitelee...
Tuo ei ole tervettä toisen ihmisen kohtelua.
Ole rohkea ja lähde pois miehen luota.
Olen miettinyt onko puoliso maanis-depressiivinen, kun jaksottain syvästi negatiivinen, aggressiivinen ja sepittänyt.
Narsistisia ja jopa psykopaatin piirteitä, mutta toisaalta myös lämpimiä piirteitä, ollessaan normaali. En uskalla leimata näistä kumpaankaan, mutta yhä uudestaan huomaan piirteitä.
Hänen lähisukulaiselleen lapsena hyvin persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä myös. Mm voimakasta toisten vahingoittamista ja jaksoja, jolloin ei innostunut mistään.
Omasta osuudestani, minulla kenties yliherkkä omatunto. Toisaalta olen vilkas ja monesti aluksi teräväkielinen. Puutuin naisjuttuihin ja loukkaavaan käytökseen. Reagoin joissain tilanteissa aiemmin hysteerisesti (koska koin kivun kiduttavana, kun kiusasi minua naisjutuilla). Olen vuosia kehittänyt koko ajan käyttäytymistäni asioiden selvittämisessä. Naisjutuista en enää puhu. Yritän olla ratkaisukeskeinen ja olla reilu.. mieheni on sanonut, että olen käyttäytynyt olosuhteisiin nähden täydellisesti viime aikoina.
En voi kuitenkaan alistua mihin tahansa
Vierailija kirjoitti:
Onko mies masentunut ? Bibolaarihäiriöinen? Onko hänellä harhoja?
Miksi ihmiset aina ite yrittää ja sit jos ei onnistu erotaan. Ammattilaiset on sitä varten jos on ongelmia.
Väitätkö siis että sinä et mitenkään provosoi miestä, vaan hänellä vaan kesken normaalin keskustelun napsahtaa ja käy kimppuusi? Enpä ihan usko. Onko pää kuvattu?
Muistelisin että jonkun 5 v poika kävi selittämättömästi jopa vieraiden kimppuun ihan yhtäkkiä, ja sillä pojalla löyty aivokasvain.
Hyvä tämän kommentin kirjoittaja! Muista, että ruumiillinen väkivalta ei ole koskaan oikeutettua, ei koskaan! Ei edes silloin jos toinen provosoi. Muista se.
Jos sinä piekset jonkun sairaalakuntoon sen takia, että sinulle on lällätelty, olet tehnyt väkivaltarikoksen ja toivonmukaan saat siitä ansaitsemasi rangaistuksen. Jos pahoinpitelet kaverisi pahasti useasti samasta syystä, toivon, että joudut telkien taa ja sellisi avain joutuu iäksi hukkaan.
Jos luit huolellisesti aloituksen, hän kertoo varovansa puheitaan ja tekojaan, jotta mies ei raivostuisi eikä kävisi häneen käsiksi.
Tutustu myös Suomen väkivaltatilastoihin. Ne kertovat karua kieltä siitä, että monelle naiselle oma koti on kaikkein vaarallisin paikka.
Terveisin se isänsä ja puolisonsa väkivallan kohteena ollut täti-ihminen, joka kommentoi täällä aikaisemminkin.
Sitä tässä miettii, milloin ei enää kannata yrittää
Enkä halua taakoittaa ystäviäni asiasta puhumisella
Korjaan edelliseen tulleen virheen: minä siis sairastuin vuodeksi väkivallastaan, ei hän