Ansaitsinko tulla huijatuksi?
Kaverit tunnistaa, mutta ei se mitään.
Lyhyesti: torjuin minusta kiinnostuneen miehen. Vähän tämän jälkeen hänen kaverinsa lähestyi. Kiinnostuin tästä kaverista, tapailimme jonkin aikaa, ehdin jo ihastua kunnes yhtäkkiä kohtelu muuttui kylmäksi ja lopulta tämä kaveri sanoi vedättäneensä minua, että ei oikeasti ole minusta kiinnostunut, vaan olivat tämän minua ensin lähestyneen miehen kanssa päättäneet "antaa minulle opetuksen", kun en ollut lämmennyt tälle ensimmäiselle tapaukselle. Kuulema ansaitsin tämän, koska olen liian nirso miesten suhteen?
Luonnollisesti tuntuu pahalta, mutta itse en koe ansainneeni tällaista leikkimistä tunteillani, itse olin antanut pakit mahdollisimman hienotunteisesti eikä tulisi mieleenkään vedättää minuun ihastunutta ihmistä.
Mielipiteitä?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tietysti reilua ollut, mutta itse sinä sen alun perin mahdollistit.
En ymmärrä, mitä muka tein väärin missään vaiheessa? Olisi pitänyt suostua treffailemaan ihmistä josta en ole kiinnostunut? Vai jättää treffailematta ihmistä josta olin kiinnostunut ja joka selvästi ilmaisi kiinnostuksensa minuun? Toki tiesin näiden olevan kavereita keskenään, mutta en nyt senkään takia näe syytä miksi en olisi saanut tapailla tätä toista.
Kyllä, olen sinkku ja minulla on ns. haku päällä, mutta ei kai se tarkoita velvoitetta tapailla ihan ketä tahansa?
Ei tarvitse tapailla ketään, jota ei halua. Mutta tuo dumpatun kaverin kansa heilastelu on aina riski ja nyt se realisoitui. Mitä muuten itse ajattelisit miehestä, joka antaisi sinulle pakit ja pokaisi sitten bestiksesi?
Tottakai pakit tuntuvat aina pahalta, mutta en silti lähtisi millekään "jos minä en saa, ei saa kukaan muukaan" - linjalle.
-apMiksikäs naiset usein viihteellä kaverin kanssa ollessaan ovat kovin vihamielisiä ystäväänsä lähestyviä miehiä kohtaan ja suorastaan ajavat pois? Väkisinkin tulee vaikutelma, että toimitaan juuri tuollaisen "jos en mä saa niin ei kaverikaan"-periaatteen mukaisesti.
Siksi että naiset suojelevat kavereitaan känniurpoilta ja ahdistelijoilta. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huhhuh, mitä no-lifeja noi mieslapset. Miten joku voi olla noin surkea, että jaksaa lähteä vedättämään toista noin? Et tietenkään ansainnut mitään tuollaista.
Mies oli kai kovin rakastunut kun tuollaista meni tekemään. Ymmärtäähän sen siinä mielessä, väärin meni silti. voi olla että nainen oli niin lapsellinen itse ettei osannut käsitellä tilannetta tarpeeksi hellävaroen. ja tyylitöntä oli mennä myös seurustelemaan sen miehen kaverin kanssa.
No tuosta nyt on rakastuminen kaukana. Vain sairas ihminen lähtee kostamaan, jos toista ei kiinnosta. Ai millainen ihminen, no esim. narsisti. Kyllä normaali ihminen ymmärtää, ettei kaikkia voi miellyttää tai varsinkaan omistaa. Palveluksen teki.
Joo, varmasti noin oli. Ajattelin vaan omalle kohdalle, että jos olisin ollut rakastunut johonkin ja sitten tulikin pakit niin pettymys voi olla niin hirveä että houkutus tehdä jotain typerää kuten noi "miehet" teki ois varmaan olemassa ainakin ajatuksena
Kuten sanoin, olin pakeissani parhaani mukaan hienotunteinen. En alkanut listaamaan syitä miksi kyseinen mies ei kiinnostanut (mm. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, äänekkyys, kiroilu...) vaan pahoittelin ja sanoin että vaikka pidän miehestä ihmisenä (enää en pidä), en kuitenkaan tunne häntä kohtaan sellaista kiinnostusta ja kemiaa, mitä vaaditaan deittailuun.
En siis seurustellut tämän kaverin kanssa. Tapailimme tiiviisti. Kysyin häneltä myös, että tietääkö tämä toinen tapailustamme, ja jos ei niin haluaako pitää matalaa profiilia tms mielipahan välttämiseksi. Vastasi niukasti vältellen että eiköhän kaverinsa tiedä. Jätin asian sikseen, ajattelin että heidän välinen asiansahan se on.
-ap