Akateemisten työttömyys - vaiettu aihe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ongelma siinä, että koulutetut ja pätevät ihmiset ovat väärää sukupuolta?

Sukupuolista syrjintää kokevat ainakin miesopettajat. Yhtä pätevä naisopettaja syrjäyttää miesopettajan yleensä aina, usein jopa epäpätevämpi naisopettaja palkataan ennen miestä. Tästä ei kumma kyllä puhuta julkisuudessa mitään. Mikähän metakka nousisi, jios tilanne olisi päin vastoin?

Mitä, mussä näin? Kokemukset ovat täysin päinvastaiset.

^

*missä

Vierailija kirjoitti:

uudelleenkouluttauisivat suorittavan tason tehtäviin, sähkömieheksi, lvi-asentajaksi jne'

Siinä vaiheessa valmistuja on kolmekymppinen, useimmiten vielä nainen. On kuumaa hottia hakukilpailussa parikymppisten sovinistikulttuurin kasvattamien miesten keskuudessa, joo...

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että korkeakoulutus ei takaa, että ihminen olisi oikeasti fiksu, osaava saati älykäs -tämä palsta on siitä elävä esimerkki.

Anteeksi, etenkin korkeakoulutuksestaan identiteettinsä rakentaneita mammoja, kiukuttava totuus. Huuhaa-humanismi; humanistisella puolella tulee nimenomaan täysin turhanpäiväisiä tutkintoja tehneitä nollaosaajia.

Jos sinä olisit oikeasti älykäs, tajuaisit epäillä sitä ympäristön vaikutuksesta syntynytt uskomustasi, että mielestäsi humanistisista aloista ei ole hyötyä ihmiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Mun veli on tietojenkäsittelytieteen tohtori. Nelikymppiseksi asti tehnyt akateemista uraa, sitten yt:issä kenkää. Vuoden yritti hakea sekä yliopistojen paikkoja että yrityselämän paikkoja, mutta yliopistopaikoista mieletön kilpailu, ja yritykset taas ei ota it-hommiin tyyppiä jolla ikää 40 mutta kokemusta käytännön työstä lähes 0. Ulkomaille ei voi lähteä koska vaimo ja 3 lasta Suomessa. 

Ei ole ainoa tohtori, joille kävi noin. Tutkijan työpaikkoja on yhä vähemmän ja ne vähät on varattu lyhytaikaisiin työsuhteisiin kansainvälisen uran yhdeksi vaiheeksi. Lähes kaikki tutkijakoulutetut joutuvat ennemmin tai myöhemmin siirtymään talouselämän palvelukseen. 

Lisäys: ne vähät oikeat tenure track -paikat on varattu paikallisen eliitin "palkintoviroiksi" eli verkostojen jäsenille. Ihan joka maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää myös muistaa, että meillä on iso määrä akateemisia ihmisiä, jotka ovat työssä, mutta koulutustaan vastaamattomilla aloilla. Maisterismies siivoojana on tuhlausta. 

Minä olen maisteri koulunkäyntiavustajana. Onhan se vähän hassua kyllä, että näin tässä kävi. Hukkaan meni koulutus.

Arvostan. Sen sijaan en ymmärrä, että tutkinnon perusteella ollaan vuosia työttömänä. Itsekin olin 20 vuotta ihan eri alalla kuin koulutukseni. 

Kumma juttu, en ole kenenkään kuullut hönkäisevän sanaa älymystö pitkään aikaan. Ehkä mekin ollaan kuoltu nälkään jo. Liki ainakin pitää.

Jouko Turkka -vainaa sanoi, että kukaan historian suurista nimistä ei ole tehnyt eläissään päivääkään mitään sellaista, mitä voitaisiin nimittää työksi.

Miettikääpä sitä. Meidän maassa vallitsee surkimusten diktatuuri. Kiljutaan porukalla itseä fiksumpien päitä vadille. Ja saadaan kans. En nyt sano, että jokainen korkeakoulutettu olisi älymystöön päinkään, mutta aika moni akateeminen työtön voisi kirjoittaa kirjan, pitää nuorisolle sivistäviä kerhoja, osallistua kokoaikaisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun jne. Sen sijaan se pitelee moppia. Ei, tällaiseen maailmaan en kuvitellut joutuvani. Onneksi. En olisi kestänyt, olisi pitänyt tehdä ihan toisenlaiset ratkaisut.

Kiitos tästä. tv. yksi Suomessa uraauurtavaa tutkimusta tehnyt, nykyisin työtön tohtori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Mun veli on tietojenkäsittelytieteen tohtori. Nelikymppiseksi asti tehnyt akateemista uraa, sitten yt:issä kenkää. Vuoden yritti hakea sekä yliopistojen paikkoja että yrityselämän paikkoja, mutta yliopistopaikoista mieletön kilpailu, ja yritykset taas ei ota it-hommiin tyyppiä jolla ikää 40 mutta kokemusta käytännön työstä lähes 0. Ulkomaille ei voi lähteä koska vaimo ja 3 lasta Suomessa. 

Ei ole ainoa tohtori, joille kävi noin. Tutkijan työpaikkoja on yhä vähemmän ja ne vähät on varattu lyhytaikaisiin työsuhteisiin kansainvälisen uran yhdeksi vaiheeksi. Lähes kaikki tutkijakoulutetut joutuvat ennemmin tai myöhemmin siirtymään talouselämän palvelukseen. 

Lisäys: ne vähät oikeat tenure track -paikat on varattu paikallisen eliitin "palkintoviroiksi" eli verkostojen jäsenille. Ihan joka maassa.

Olisiko Suomessa noin? Toisaalta väitetään, ettei suomalaisia valita virkoihin, kun yliopistot pyrkivät kilpaa kansainvälistymään. Ketkä Suomessa muutenkaan kuuluisivat "eliittiin" ennen kuin heidät on trackeille valittu? Valituksi tulleet toki heti uskovat olevansa kokonaan omaa luokkaansa.

Uran alkutaipaleella olevaa tutkijaa ei juuri lohduta, että voi vuosien matalapalkkaisten pätkätöiden jälkeen osallistua reiluun kilpaan aivan liian pienestä määrästä pysyviä työpaikkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy it-talossa siivoamassa eräs nainen, joka vielä pari vuotta sitten oli meillä ohjelmistosuunnittelijana. Koulutukseltaan alan DI. Joutui pois erittäin suurissa yt:issä jotka oli työnantajallani...

Siinä kalpenee yksi jos toinenkin ja oma asiantuntemus näyttää amatöörien puuhastelulta, kun miettii minkälaista osaamis- ja kokemusarsenaalia kortistossa on jo valmiina. 

Kyllä hiljaiseksi vetää kun TE-toimiston asiantuntijat soittelevat kovatasoisille osaajille joista olisi , ihan oikeasti, vaikka mihin  kontrollisoittoja tyyliin : tulistko tällaiseen cv-kurssiin ja urasuunnitteluun samalla, niin täyttyypi tuo aktivointitoimenpide samalla.

Tänään Sipilä sen taas sanoi: "...talouskasvu ja hyvä työllisyyskehitys ei voi pysähtyä siihen, että avoimiin työpaikkoihin ei löydy SOPIVIA ihmisiä."

Nyt olisi aika todella keskustella siitä mitä tarkoitetaan sopivalla työntekijällä.

Lisäksi hiljaisista hauista johtuen työntekijöiden ja yritysten kohtaaminen on haasteellista. Väitetään, että tietyntyyppisistä tehtävistä jopa 60-80 täytetään hiljaisena hakuna.

Nyt siis puhutaan akateemisten työpaikoista.

Aktiivinen head hunting ilman avointa hakua on akateemista työttömyyttä lisäävä tekijä.

Sopiva työnhakija vaativaan asiantuntijatehtävään voi tosiasiassa olla piukkapakarainen joogahousutytönheitukka.

Sopiva työntekijä voi olla myös 35+ nainen, joka on hoitanut lapsia kotona pari vuotta.

up