2,5v lapsi kulkee yksin naapurustossa..
Meillä mummolan naapurin 2,5v poika syöksyi kadulle kun maanantaina mentiin mummolaan. Pojalla oli pitkä keppi käsissä ja meinasi sillä huitoa lapsiamme. Päättikin sitten mennä naapurin pihalle palloa pomputtelemaan. Aikani siinä odottelin, että tuleeko lapsen vanhemmista jompikumpi häntä hakemaan, mutta poika oli n 15 min itsekseen liikkeelllä ja vasta kun meni takaisin omalle pihalleen, sai kuulla kunniansa et missä oli taas ollut.
Olin asiasta aivan kauhuissani, ja äidilleni kun puhuin tästä niin hän kertoi että poika kulki jo viime kesänä pitkin pihoja (omakotitaloalue) itsekseen ja kuulemma mummolankin pihan hiekkalaatikon kansi on usein auki ja lelut levitetty, eli poika käy siellä itsekseen leikkimässä. Äitini tuntui jo jotenkin turtuneen asiaan, miä jäin sitä pientä poikaa miettimään ja suremaan.
Pojan vanhemmille en uskalla mennä puhumaan, äiti on venäläinen eikä puhu suomea ja isä on (ainakin aiemmin, hänellä jo aikuiset lapset edellisen vaimonsa kanssa) " väkivaltainen" , en nyt tiedä tulisiko käsiksi mutta ei varmaan paljon puuttuisi jos hänen asioihin puututtaisiin.
Jotenkin tekisi kyllä mieli tehdä asialle jotain mut mitä ihmettä?? Ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin??
Kommentit (15)
sit tuli mieleen et juttelet sen lapsen kanssa aina kun näet hänet, tuon ikänen jo ymmärtää. Kysy että missä äiti on, ja jos ei tiedä niin kerro pojalle että täällä menee autoja ym, ettei yksin saa lähteä omalta pihalta pois ja saata hänet kotiin ja kerro hänen äidilleen että tämä oli yksin tiellä. Siitä näet välittääkö äiti.
..tämä voi kuitenkin olla jo aika arkipäivää heille eivätkä näe siinä mitään ihmeellistä kun niin paljon pahempaakin on. Mun mielestä tuo vaan ei ole turvallista elämää tuon ikäiselle.
Lapsen äiti ei tosiaan puhu suomea, joten hänen kanssaan on hankala päästä juttusille ja kovin usein en ehkä lapseenkaan onnistu törmäämään kun mummolan naapurissa ovat. Veljeni ja äitini ovat kyllä kehoittaneet poikaa menemään kotiin jos ovat nähneet tiellä pyörimässä. Niin pieni voi helposti jäädä pihalta peruuttavan autonkin alle kun siellä juoksee päättömästi.
Sittenpä ainakin tietää tehneensä " kaikkensa" lapsen auttamiseksi. On sitten sosiaaliviranomaisten harkinnassa ottavatko perheeseen yhteyttä. Ja voihan olla, että sossussa tietävät jo perheen ennestään. Ei siinä ainakaan mitään menetä, jos asiasta ilmoittaa.
Siis jos lapsen äitiin ei pysty kielivaikeuksien vuoksi saamaan kontaktia ja isää ei uskalla puhutella ja lapsi (tuon ikäinen) juoksentelee yksin muualla kuin kotipihassa. Huh, omani on samanikäinen enkä voisi kuvitellakaan päästäväni pihalta yksin edes naapuriin leikkimään (siis että menisi yksin) vaikka tuntuukin että reitin osaisi. Kun ei tuon ikäistä autosta näe jos vaikka peruuttaa yms.
Niin ainakin itse tekisin. (kynnys soittamiseen madaltuu joka kerta kun kuulee näistä jutuista.....)
Ei kannata odottaa sitä, että poika oikeasti jää auton alle tai tai tapahtuu jotain muuta ikävää (mainitsit väkivaltaisesta isästä?).
Kiva tyyli äidillä huutaa 2,5 -vuotiaalle kun ensin itse päästää lapsen tielle juoksemaan. Voi tsiisus....
Meidän rivarialueella kulki vielä viime kesänä pikku poika yksin pyöränsä kanssa. Hän ei puhunut mitään, mutta äidiltään kuulin pojan olevan silloin 2vuotias. Poika kulki kaikille taloille johtavaa tietä pitkin, laski isoa mäkeä (jossa autot kulki) potkumopolla yms. aina yksin. Sitten tui pikku sisarus mukaan... äiti saattoi haravoida pihallaan sillä aikaa kun lapset (reilu 2v ja reilu 1v) tutkivat mm. jyrkkien betoniportaiden yläpäässä kuinka pääsisivät siitä alas pyörän kanssa.äiti katsoi vain, että siellä lapset on, mutta ei hällä tullu mieleenkään vissiin, että portaiden yläpäässä seisoi myös se pikku taapero joka kulkeminen oli vielä huteraa.
Itse en päästänyt omaa samanikäistä edes leikkipuiston isoon liukumäkeen, niin toinen lapsi sai jo kulkea yksin pyörällä pitkin autotietä monen kymmenen metrin päähän kotipihasta ja ilman vanhempien ulkona oloa.
He muuttivat syksyllä taloista pois ja toivottavasti uusi koti on hyvin aidattu.
että yksi vähän lastensuojelua " pehmeämpi" viranomaistaho, johon voisi ottaa yhteyttä, on alueen neuvola. Siellä varmasti tunnetaan kyseinen perhe, kun kertoisit vähän tuntomerkkejä ja osattaisiin ehkä puuttua hienovaraisesti ongelmaan.
Mikset voi soittaa sosiaalivirastoon?! Sitä varten herranjumala ne ihmiset on siellä. Ne on koulutettuja ihmisiä, joilla on valmiuksia auttaa. Kyllä ne osaa ihan itse sanoa siellä puuttuvatko asiaan vai ei. Sosiaalivirasto sitä paitsi aivan varmasti puuttuu asiaan. Ei se niiden interventiot koske ainoastaan kidutusta, nälkäännäännyttämistä ja patterin välissä seisottamista. Ei neuvolalla ole mitään keinoja auttaa. Puhuminen tuskin auttaa.
Jos ja kun poika jää auton alle, putoaa jokeen tai mitä nyt noin pienelle voi ikinä sattuakaan, on turha taas taivastella lööppejä. Jos et itse kehtaa soittaa, hitto lähetä mulle sähköpostia. Teddy-nalle@suomi24.fi ja selitä asia. Soitan sun puolesta.
Aikuiset äiti-ihmiset! Suomalaisille tuntuu olevan tärkeämpää se, että en kehtaa, kuin se, että pienen ihmisen elämä on vaarassa.
(Anteeksi, että hermostuin, mutta kylläpä sapettaa!)
että en tehnyt ilmoitusta kun naapurin pieni poika jätettiin usein yksin kotiin. Nyt lapsi jo koulussa ja perhe lastensuojelun asiakkaana koulupinnaamiset takia. Jos lapsesta ei alle kouluikäisenä välitetä ei hänestä välitetä isompanakaan mikä taas heijastuu juuri esim. koulukäyttäytymiseen. Pienen lapsen ei tule päästä teille ym. vaarallisiin paikkoihin itsekseen. Jos lapsi leikkii tällaisissa paikoissa on ilman muuta syytä ilmoittaa asiasta viranomaisille.
Meillä 2½v. poika kyllä leikkinyt rivarimme pihassa siskonsa 5v. kanssa mutta lapset pysyneet leikki pihassa ja itse vauvan kanssa ikkunasta vahtinut että ovat koko ajan näköpiirissä. Jos olisivat lähteneet leikkipihan ulkopuolelle olisi yksin ulkoilut loppuneet siihen.
Sillä sosiaalitoimiston tädillä oli vaan vähän outo asenne, oli sitä mieltä että minun olisi itse pitäny käydä sanomassa pojan vanhemmille että pitäkää huolta lapsestanne. Selitin kyllä syyt miksen halunnu mennä sanomaan.
No, olen nyt osuuteni asiasta tehnyt.. toivotaan sille pienelle pojalle turvallista lapsuutta!
Ihmeellinen asenne virastossa. Mitä sinä asialle voisit tehdä? Kyseessä on mielestäni isompi asia kuin naapurin huomautuksen arvoinen. Jonkun pitää selittää äidille juurta jaksaen, että 2.5-vuotiaan paikka ei ole yksin ulkona. Ja että suomessa se ei ole sallittuakaan (ei kai ole, heitteillejättö musta se on?)
Toivottavasti käyvät katsomassa. Muksuni tarhakaverin äiti on sos. virastossa töissä ja suositteli ottamaan reippaasti yhteyttä kun on tarvetta. Ne on koulutettuja ja osaavat sitten itse tarveharkintaisesti puuttua asiaan.
Kiitos!
Kuten edellä olen kertonut, lapsen äiti ei puhu suomea (enkä minä venäjää..) ja lapsen isään en oikein " uskalla" ottaa yhteyttä. Hän on naapurustossa tunnettu temperamentisesta luonteestaan, eikä varmasti kovin herttaisesti ottaisi vastaan palautetta.
Käymme mummolassa silloin tällöin, niin kovin tiheään en edes näe tätä lasta.
Niinpä, mitäpä minä voisin tehdä!
Se viraston täti oli sitä mieltä, että parhaiten menisi perille naapurin kehoitus pitää lapsesta huolta. Vaikea kyllä uskoa, että se hetkauttaisi enemmän kuin yhteydenotto lastensuojelusta. Tuntui ettei hän ollut kovin motivoitunut tekemään työtään.
tiedä mitä asialle voit tehdä, mutta on ihanaa kun joku vielä huomaa tollasen tilanteen. Noita on valitettavasti paljon vastaavia tapauksia. Soitto sosiaaliviranomaisille kuulostais varmaan asialliselta, jos jaksat niin kerrotko myöhemmin kuinka kävi.