Miten olette saaneet mustasukkaisen kumppanin aisoihin?

Väitän, että ei onnistu toisen aisoihin laittaminen. Kumppanin pitää itse oivaltaa, että hänen toimintansa ei ole tervettä.

Ei sitä saa aisoihin ellei se itse tajua että sen käytös on normaalia.Aika usein se mustasukkainen tapaus tekee itse sitä mistä toista syyttää.

Suosittelen jättämään tuollaiset tapaukset omaan seuraansa, se nostaa sun elämäsi laatua.

Eli: Dumppaaminen on ainoa keino.

En ole saanut toista tajuamaan, olen yrittänyt kohta kaksi vuotta. Kun toinen on niin sairas että epäilee ja syyttelee jatkuvasti, ei siinä pysty itse auttamaan toista. Ammattiauttajasta hyötyä, mutta toisen täytyy se itse todella haluta

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä saa aisoihin ellei se itse tajua että sen käytös on epänormaalia.Aika usein se mustasukkainen tapaus tekee itse sitä mistä toista syyttää.

Suosittelen jättämään tuollaiset tapaukset omaan seuraansa, se nostaa sun elämäsi laatua.

Eli: Dumppaaminen on ainoa keino.

Korjattu

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut toista tajuamaan, olen yrittänyt kohta kaksi vuotta. Kun toinen on niin sairas että epäilee ja syyttelee jatkuvasti, ei siinä pysty itse auttamaan toista. Ammattiauttajasta hyötyä, mutta toisen täytyy se itse todella haluta

6kk noiden kanssa on ehdoton maksimi. Älä pilaa omaa elämääsi henkisesti sairaan kanssa, ei se oikeasti ole niin ihana ihminen että kannattaisi jäädä.

Suljin ulko-oven takanani enkä mennyt koskaan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole saanut toista tajuamaan, olen yrittänyt kohta kaksi vuotta. Kun toinen on niin sairas että epäilee ja syyttelee jatkuvasti, ei siinä pysty itse auttamaan toista. Ammattiauttajasta hyötyä, mutta toisen täytyy se itse todella haluta

6kk noiden kanssa on ehdoton maksimi. Älä pilaa omaa elämääsi henkisesti sairaan kanssa, ei se oikeasti ole niin ihana ihminen että kannattaisi jäädä.

Juu ei ollut, teki minun elämästä yhtä helvettiä ja meni pettämään minua, kunnes jätti minut kun sai pienessä mielessään keksittyä oikeutuksen sille että hän voi sen tehdä minulle.

Vierailija kirjoitti:

Suljin ulko-oven takanani enkä mennyt koskaan takaisin.

Sama homma ja ainoa mahdollinen vaihtoehto. Elämänlaatu parani heti. Noiden kanssa on ihan turhaa lyödä päätään seinään kerta toisensa jälkeen. Erittäin erittäin harvoin tilanne paranee, valitettavasti vain voimistuu ja pahenee vuosien mittaan. Pakene kun vielä pystyt ja jaksat.

Aina kun epäiltiin, pistin lisää pökköä pesään. Jos olin tuijottanut jotain naista telkkarista liian intensiivisesti, kysyin että arvatkoon vaan, miten intensiivisesti katsoin päivällä netistä.

Ajattelin, että joko nillitys loppuu tai tulee ero. Ja loppuihan se lopulta, kun mustasukkainen osapuoli petti.

Lisäämällä lääkitystä. 

Itse olen ratkaissut asian niin että kun huomaan että nyt alkaa mustasukkaisuus iskemään, jätän miehen siihen paikkaan a) yksinään puhumaan toisista naisista b) katselemaan muita naisia c) chattailemaan muiden naisten kanssa netissä. Saa ihan rauhassa tehdä näitä juttuja. Byeybye!

Mustasukkaisuus on parantumaton sairaus.

Pahenee vaan.

Vierailija kirjoitti:

Eli miten olette saaneet toisen tajuamaan ettette alistu typeryyksiin tai jaksa kuunnella kommentteja kuinka olette taas käyny vieraissa?

Enpä kuuntelisi kertaakaan tuollaista "olet käynyt vieraissa" -väitettä. Eikä suostuisi kuulemaan miehenikään.

Tästä keskustelusta päätellen.... mustasukkaisuuden poistumisella on kova hinta.

Lopettamalla suhteen ja katkaisemalla välit kokonaan. Mesotkoon yksinään.

Ei mitenkään. Ja aina on se sairaalloisen mustasukkainen pettänyt itse. Joko alusta alkaen tai viimeistään silloin kun on alkanut minua syyttämään pettämisestä.

Terve mustasukkaisuus on ok ja myös kuuluu suhteeseen mutta kun puhelimia/tabletteja aletaan syynätä ihan ilman syytä tai työpaikan pihallakin pitää käydä varmistamassa että toinen nyt varmasti on töissä niin silloin on aika nostaa kytkintä. Ei tule paranemaan.

Minulla ei ole ollut mustasukkaista miestä,mutta itse olen ollut tosi mustasukkainen, oikeasti mitä tärkeämmäksi mies on tullut, sen pienemmästä olen mustasukkainen.

Voin kertoa että jos miehellä olisi toi sun asenne se tuntuis tosi pahalta, mikä varmasti näkyisi niin että oöisin vihainen.

Mun mielestä mustasukkainen kumppani nähdään väärin. Ei siinä ole kyse alistamisesta tai omistus halusta, vaan kyse on menettämisen pelosta! Siitä että joko muuten kokee itsensä muita naisia huonommaksi tai sitten jos mies käyttäytyisi välinpitämättömästi, eikä huomioisi ollenkaan mun tunteita/tarpeita.

1.Eli nimenomaan siihe mustasukkaisuuteen tepsii avoimuus, (mies ei oo koskaan epäillyt mua pettämisestä, ei sen oo tarvinnut ,se tietää mun salasanat joka paikkaan, oon ite kertonut ne, enkä valehtele ikinä sille mistään).

Ja 2. Se mitä varmemmaksi tuntee toisen rakkauden, sitä helpompi on olla.

Vastaavasti mustasukkaisuutta pahentaa suuttuminen , salailu, se jos kokee että ei kelpaa toiselle.

http://www.amitavattavissa.fi/mentorointi/parisuhdeongelmat/

Lue toi, selventää asioita, tunnekeskeinen pariterapia auttaa,varmasti eniten.

Itse olen turvattomasti kiintynyt (takertuva, ja presiis niinkuin minä) , en olekkaan huono, viallinen ja kamala, vaan rikottu jo lapsena ja tiedän kyllä syyn (isä ahdisteli mua seksuaalisesti ikävuosina 9-18) kerroin äidille mutta se ei uskonut. Muutenkin jos olin vihainen, äiti saatto kadota 2 tunniksi ja löytyi istumasta vaatekaapista kun pelkäsi. Siis normaalia lapsen kiukkua pelkäsi.

Ja vältteli mua ku ruttoa.

Vierailija kirjoitti:

Mustasukkaisuus on parantumaton sairaus.

Pahenee vaan.

Mieheni on ollut hyvin mustasukkainen minusta, mutta nyt hän on liki normaali siinä asiassa. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta ja mieheni ei ole ikinä puhunut minusta pahasti, mutta on kyllä aikoinaan tullut kauppaan perässäni, tarkistanut, että olen siellä missä olen sanonutkin (esimerkiksi kun menin yksin lapsen päiväkodin vanhempaintoimikunnan kokoukseen) ja hän on myös yrittänyt, että en lähtisi ystäväni kanssa kahdestaan kävelemään, vaan ottaisin aina jonkun lapsista esiliinaksi. Aika monta vuotta häntä ymmärsin ja toimin niin, ettei mitään sanomista tullut, mutta jossakin vaiheessa mitta tuli täyteen ja lopetin koko täysin aiheettoman mustasukkaisuuden kuin seinään. En osannut tehdä sitä mitenkään sivistyneesti, vaan huusin miehelleni täysillä, että olen täydellisen kyllästynyt hänen tapaansa epäillä minua ja jos se ei lopu just tähän paikkaan, niin minä lähden. Olin jo siihen mennessä käynyt katsomassa itselleni vuokra-asunnonkin ja heitin eropaperit miehen eteen huutaen, että lähetän ne heti jos huomaan vielä yhdenkin mustasukkaisuuden eleen.

Mies ei ollut nähnyt minun koskaan huutavan niin ja säikähti todella. Hän yritti huutaa takaisin ja syyttää minua, mutta tiesin kyllä hänen metkunsa ja pistin hänelle aika rumasti vastaan. Mies tajusi asian. Ei koira karvoistani kuitenkaan nopeasti pääse, mutta minä en ole joustanut milliäkään ja siitä rähinästä alkaen elämä on ollut huomattavasti helpompaa. Tottakai minä olen varmaan lopun ikäni hieman varovainen kaiken suhteen, mutta esimerkiksi nyt olen lähdössä tyttö kavereiden kanssa laivalle ja muutakin tällaista toimintaa on ja mies on hiljaa. N43

Vierailija kirjoitti:

Mustasukkaisuus on parantumaton sairaus.

Pahenee vaan.

Ei ole. Mustasukkaisuudesta voi päästä tekemällä töitä asian kanssa, ja se lähtee itsestä. Mutta tosi mukavaksi asian tekee se jos saa myöhemmin tietää että epäilyihin olikin koko ajan aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Mustasukkaisuus on parantumaton sairaus.

Pahenee vaan.

Periaatteessa kyllä, mutta mustasukkaisuuden saa työtä tekemällä siedettävän rajoille JOS mustasukkainen tyyppi haluaa oikeasti niin. Hän pystyy rauhoittumaan asian kanssa kyllä, mutta aika usein hän tapaus keksii jotakin muuta oheistoimintaa päänsä riesaksi. Olen siis tuo joka joutui karjumaan miehelleen ikävästi tämän mustasukkaisuuden takia ja mies on siitä minun osaltani rauhoittunut.

Mieheni on ollut aina etukäteen murehtia ja huomasin, että jos hän ei murehtinut minun tekemisiäni, niin hän murehtii ja ottaa paineita ihan varmasti jostakin muusta. Niitä asioita hän pyörittää päänsä sisällä jatkuvasti, mielestäni suorastaan sairaan paljon, ja nyt hän on yrittänyt saada myös minut murehtimaan kanssaan. Asiat, joita mieheni päässään tällä kertaa vatkaa, on meidän lastemme tulevaisuus ja asuinpaikkamme tuleva muuttuminen. Tottakai hän ymmärtää tosiasiat erittäin hyvin, mutta silti hän vain jotenkin haluaa märehtiä asioita, joihin ei voi oikeastaan paljoa vaikuttaa. Eli ongelmasta toisen mennään... N43