Voiko uskovainen olla, ei uskovaisen kaveri

Voi olla. Ei ajattele. Lisää idiootteja kysymyksiä?

No kuule en ajattele. Ystävä on ystävä. En edes tiedä kaikkien ystävieni vakaumusta. Itse olen kristitty, uskossa. Uskoni näkyy teoissani, en saarnaa, tuputa aivopese tai ajattele, että tuo ateisti ystäväni olisi jotenkin huonompi kuin minä. Usko perustuu vapaaseen tahtoon. Se on jokaisen oman sydämen asia, mihin uskoo. Toki toivon, että moni muukin ystäväni löytäisi kristinuskon.

Se riippuu paljon molemmista osapuolista. Jos toinen kiihkoo vain omaa näkemystään niin ei kai siitä kaveruudesta mitään tuu,mut jos kumpikaan ei kiihkoo,niin tottakai voi.

Paholaisia. Suhteellisen raflaavasti kuvattu uskonnottomia. Ehkä huonoja ihmisiä jonkun mielestä, mutta tuskin sentään kenenkään täysipäisen uskovaisen mielestä paholaisia. Oliko tämä aloitus jonkun alakoululaisen laatima?

:D

Riippuu uskiksesta tietenkin. Uskikset ovat joskus hieman liian tuomitsevia ateisteja kohtaan, että ystävyys olisi mahdollista. Itseäni haittaa uskisten hulluus, joten en välitä olla ystävä heidän kanssaan. Arkielämässä, töissä, koulussa jne. ei haittaa.

Köh, tosissasiko kysyt vai tynnyrissäkö elät?

Me uskovat voimme sen ei-uskovan kaverin kanssa jutella ja tehdä ihan mitä hauskaa vain mikä on meidän yhteinen juttu. Ei sitä jokaista sekuntia ole tarkoitettu elää hel**tti mielessä.

Pari kaveria on uskovaisia. Ei koskaan jutella uskonnosta vaan ihan muista asioista. Itse olen ateisti enkä usko jumalaan pätkääkään. 

Tietenkin voi. Jos joku uskovainen ajattelee toisin, se on hänen oma asenteensa, ei Raamatun opetus. Tässä yksi hyvä esimerkki Raamatusta:

"Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.

Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'

Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.

Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

Raamatussa on yksi kohta jossa kehoitetaan välttämään tietynlaisten ihmisten seuraa. Siinä puhutaan sellaisista ihmisistä, jotka pitävät itseään uskovina mutta kuitenkin jatkuvasti omilla teoillaan ja katumattomuudellaan todistavat toista. Tässä kyseinen kohta:

"Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;

en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.

Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.

Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?

Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."

Ei uskonnoissa - tai ainakaan kristinuskossa - ole mitään sääntöä, että ateistit olisivat paholaisia. Mistä olet sellaista keksinyt? Olen uskovainen, ja monet kavereistani ja sisaruksenikin ovat ateisteja, ja hyvin tullaan toimeen keskenämme. En tuputa uskoani kenelläkään, toki joskus kerron läheisille mihin uskon ja rukoilen heidän puolestaan hiljaa mielessäni. Minulle he ovat ihan samanarvoisia kuin uskovaiset, eli syntisiä ollaan kaikki.

Aloitus on todella lapsellinen. Uskovaisia ja uskonnottomia mahtuu ihan joka junaan. Se, tuleeko joistain ihmisistä kavereita vai ei, riippuu paljon muistakin asioista kuin siitä onko näissä asioissa yhtenevät näkemykset.

Joo mut millon tajuutte et uskonnot on sama asia kaikki uskoo siihen samaan se on vaan kerrottu eri tarinoilla ympäri maailmaa. Jos on oikeesti vain se yksi ja ainoa jumala niin sillon kaikki uskoo siihen yhteen ja samaan.

Maailmanparantaja kirjoitti:

Joo mut millon tajuutte et uskonnot on sama asia kaikki uskoo siihen samaan se on vaan kerrottu eri tarinoilla ympäri maailmaa. Jos on oikeesti vain se yksi ja ainoa jumala niin sillon kaikki uskoo siihen yhteen ja samaan.

No ei se nyt ihan näin mene. Kristinuskoa lukuunottamatta muissa uskonnoissa uskova itse voi tehdä pelastuksensa eteen jotain. Kilvoitella, paastota...kristinuskossa Jumala teki ja toimi. Mikään muu ei olisi ollut niin pyhää ja kelvollista kuin oma poika, joka sovitti syntisten ihmisten teot.

Voi sen syntisen kanssa käydä kahvilla, jos hyödyt siitä jotain. Enempää ei kannata kiintyä. Yleisimmin saat parhaan taivaspaikan, jos lopetat sen vääräuskoisen.

Vierailija kirjoitti:

Voi sen syntisen kanssa käydä kahvilla, jos hyödyt siitä jotain. Enempää ei kannata kiintyä. Yleisimmin saat parhaan taivaspaikan, jos lopetat sen vääräuskoisen.

Ei, ei, ei. Miten se vääräuskoinen pitäisi mielestäsi lopettaa? Syntinen on se uskovainenkin. Kristinuskon opetuksen mukaan ainut synnitön ihminen ikinä oli Jeesus; hän tuli maan päälle sovittaakseen ihmisten synnit. Ne synnit saa anteeksi uskomalla Jeesukseen kuoleman hetkellä. Sitä ennen olemme kaikki syntisiä. Ärsyttää tuollainen kristittyjen uskon vääristely ja sen avulla mustamaalaus. Juuri tuollaisen asenteen takia meitä uskovaisia kavahdetaan ja syrjitään, kun kuvitellaan että muka yritämme pyhyydessämme nostaa itsemme "teidän syntisten" yläpuolelle ja että puhumme teille vain paasataksemme. ;-) Toivon rauhaa sinunkin elämääsi.

Oma kokemukseni on, että uskoon tulleet kaksi ystävääni (eivät keskenään tunne), ovat halunneet ottaa etäisyyttä minuun ja muihin ei-uskovaisiin. Ei heti uskoon tullessa mutta snaotaan nyt vaikka kolmen vuoden sisään. Toinen ei mm. kestänyt, jos puhuin joogasta. Hänestä se on uskon harjoittamista. Vaikka itselle jooga on vain yksi harrastuksen muoto. 

Riippuisi pitkälti siitä kuinka uskovainen toisi näkemyksensä uskostaan esiin tai toisiko laisinkaan. Kaikenlainen käännyttäminen , olipa kyse uskonnosta, spirituaalisuudesta yms. on mielestäni niin vastenmielistä, että ystävyys päättyisi siinä kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuisi pitkälti siitä kuinka uskovainen toisi näkemyksensä uskostaan esiin tai toisiko laisinkaan. Kaikenlainen käännyttäminen , olipa kyse uskonnosta, spirituaalisuudesta yms. on mielestäni niin vastenmielistä, että ystävyys päättyisi siinä kohtaa.

Ja sama koskee ateistia. Jos aliarvioi uskovaista jatkuvasti tuskin voi olla kaveri.

Mutta olen itse kaveriporukassa jossa on uskovainen ja ateisti. Eli toimii jos suhtaudutaan toisiin kunnioituksella ja nähdään heidät ensisijaisesti ihmisinä.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni on, että uskoon tulleet kaksi ystävääni (eivät keskenään tunne), ovat halunneet ottaa etäisyyttä minuun ja muihin ei-uskovaisiin. Ei heti uskoon tullessa mutta snaotaan nyt vaikka kolmen vuoden sisään. Toinen ei mm. kestänyt, jos puhuin joogasta. Hänestä se on uskon harjoittamista. Vaikka itselle jooga on vain yksi harrastuksen muoto. 

Tuo riippuu varmaan uskonnosta. Tai sitten jopa ihmisestä.

Olen itse kristitty ja puolisoni on buddhalainen. Ei mitään ongelmaa ole ollut siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuisi pitkälti siitä kuinka uskovainen toisi näkemyksensä uskostaan esiin tai toisiko laisinkaan. Kaikenlainen käännyttäminen , olipa kyse uskonnosta, spirituaalisuudesta yms. on mielestäni niin vastenmielistä, että ystävyys päättyisi siinä kohtaa.

Ja sama koskee ateistia. Jos aliarvioi uskovaista jatkuvasti tuskin voi olla kaveri.

Mutta olen itse kaveriporukassa jossa on uskovainen ja ateisti. Eli toimii jos suhtaudutaan toisiin kunnioituksella ja nähdään heidät ensisijaisesti ihmisinä.

En nyt tässä maininnut mitään uskovaisen aliarvioimisesta vaan kyse on siitä etten suhtaudu lempeästi minkäänlaiseen pyrkimykseen käännyttää uskon asioissa, olipa kyse mistä tahansa uskonnosta. Se mihin kukakin uskoo on henkilökohtaista ja hyvä niin. 

Valitettavasti monessa uskonnossa on lähetyskäsky tai vastaava kehotus. Maailmassa olisi huomattavasti vähemmän konflikteja, jos uskontoja ei arvotettaisi suhteessa toisiinsa tai yritettäisi käännyttää. Loppujen lopuksi kaikki uskonnot kumpuavat samasta lähteestä ja se minkä kokee/ mihin kasvaa on se usko tai vapaus olla uskomatta, on jokaisen henkilökohtainen valinta.