Mieheksi sukupuolensa korjannut synnytti ensimmäistä kertaa Suomessa

Huh, huh! Ajelen autoa, kannan ostoksia ja paljon isompiakin juttuja ja teen muita pieniä stereotypisiä juttuja mm. Vaihdan auton renkaat ja valot, remontoin, kokoan huonekalut, leikkaan nurmikon, luon lumet jne.

Eipä ole siitä huolimatta tullut miesoloa, eiköhän noita tee jokainen normaali nainen. Pissikset on sitten tietysti erikseen. Aika hepponen peruste sukupuolen vaihdokselle.

Edelleenkään yksikään mies ei ole vielä synnyttänyt, eikä tule koskaan synnyttämäänkään. Ei poikkeusta tässäkään tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

"Jokaisella transdiagnoosin saaneella on kahden yliopillisen sairaalan psykiatrin lausunto siitä, ettei ole mielenterveysongelmainen. Suomessa siis."

Nimenomaan näinpäin. Normisynnyttäjällä harvemmin on mielenterveydeltään terveen papereita.

No eipä tuo nyt ihan noin taida olla.

Terveyskirjaston mukaan ainoastaan poissuljetaan muut mahdolliset vakavat psykiatriset häiriöt, eli diagnoosin saaminen vaatii seuraavaa:

Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön, esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus.

Se, että todetaan että henkilö ei ole skitsofreninen ei kyllä ole sama kuin että olisi mielenterveydeltään terveen paperit.

Lapsi pois tuollaisilta sairailta perversseiltä!

"No, pitäisikö anorektikkojen hoitoa muuttaa? Alkaa myötäillä heitä että kyllä, sinä olet lihava."

Haluat siis tappaa anorektikot? Sillä monella on muutamasta grammasta kiinni pääsevätkö hengestään, vai pysyvätkö elävänä. Anoreksia tappaa ja tuhoaa. Ainoa hoitokeino pitää anorektikko elävänä, on ruokavalion muutos runsaampaan ja terapia. 

Sen sijaan transihmisten uhkana on itsetuhoisuus ja kaikki muut kauheudet ennen kuin heidät korjataan oikeaan sukupuoleen.

Lihavat eivät saa rasvaimua hoidokseen, vaan vatsalaukun pienennösleikkauksen. 

Kun katsoo virallisia diagnoosikriteereitä transsukupuoliseksi määrittelemiseksi, on kyllä aika hurjan heppoisaa:

Taulukko 1. Transsukupuolisuus (ICD-10-luokituksen diagnoosikoodi F64.0)

Tavallisesti henkilöllä on tunne oman anatomisen sukupuolen epämiellyttävyydestä tai epäasianmukaisuudesta.

Diagnostiset kriteerit:

Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli.

Transseksuaalisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta.

Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön, esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus.

Huom! Mainitaan, että kyseessä ei ole MUU mielenterveyshäiriön oire. Eli ei siis tosiaan mitään "mielenterveydeltään terveen papereita".

Eli tosiaan, riittää vain henkilön oma kertomus ja sen poissulkeminen, ettei ole muulla tavalla psykiatrisesti sairas. Ei kyllä vaikuta ollenkaan tiukalta seulontaprosessilta. Todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

"Leimaat ilkeiksi ja ahdasmielisiksi sellaisia, jotka pitävät kiinni biologisista realiteeteista."

Pidä vain omasta biologiastasi kiinni, elä elämääsi, anna transihmisten elää rauhassa heidän elämänsä realiteeteissa. 

Nuo "biologiset realiteettisi" muistuttavat Aku Louhimiehen "ohjausmetodia", josta hän piti kovasti kiinni, ja monet naiset kärsivät valtavasti. Molemmat ("biologiset realiteettisi" + "ohjausmetodia") ovat todellakin toisten ihmisten kiusaamista.

Olet naurettava. Biologia on biologiaa. Mieskromosomit ovat mieskromosomeja ja naiskromosomit naiskromosomeja. Eivät ne voi "muistuttaa" Aku Louhimiehen ohjausmetodia, ne ovat vain biologisia faktoja. MItä ihmettä oikein sekoilet? Ja jos joku kommenteistani kiusaantuu, jättäköön lukematta ja eläköön rauhassa ilman tätä Vauva-palstan ketjua. 

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo virallisia diagnoosikriteereitä transsukupuoliseksi määrittelemiseksi, on kyllä aika hurjan heppoisaa:

Taulukko 1. Transsukupuolisuus (ICD-10-luokituksen diagnoosikoodi F64.0)

Tavallisesti henkilöllä on tunne oman anatomisen sukupuolen epämiellyttävyydestä tai epäasianmukaisuudesta.

Diagnostiset kriteerit:

Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli.

Transseksuaalisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta.

Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön, esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus.

Huom! Mainitaan, että kyseessä ei ole MUU mielenterveyshäiriön oire. Eli ei siis tosiaan mitään "mielenterveydeltään terveen papereita".

Eli tosiaan, riittää vain henkilön oma kertomus ja sen poissulkeminen, ettei ole muulla tavalla psykiatrisesti sairas. Ei kyllä vaikuta ollenkaan tiukalta seulontaprosessilta. Todellakaan.

Eli diagnoosiin vaaditaan vain oma tunne ja se, ettei ole muuten hullu.

Ei tosiaan vakuuta että kyseessä olisi mikään oikea juttu.

Jepjep. Mutta normisynnyttäjää ei syynätty läheskään yhtä paljon kuin transsukupuolisia. Veikkaisin myös, että transihmiset hakeutuvat nopeammin hoitoon ja myös vievät lapsensa hoitoon, tarpeen vaatiessa kuin normiheterot. Sen verran tulleet psykologit transihmisille tutuiksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologisesti ei ole olemassa kuin kaksi sukupuolta, mies ja nainen. Interseksuaalisuutta en nyt tähän laske, koska kyseessä ei ole normaalisti kehittynyt tapaus.

Biologisesti mieheksi syntynyt EI voi saada lasta. Se nyt vaan on fakta. Tässäkään tapauksessa mies ei ole saanut lasta, koska se on tehty naisten sukupuolielimillä. On se kumma kun tätä ei osa voi ymmärtää. Tämä jos mikä menee luonnottoman puolelle suorastaan.

Nythän kuitenkin eletään aikaa jolloin kaikki on normaalia. "Menin naimisiin metroaseman kanssa, elämäni suurin orgasmi" "Miehen kehoksi luuleva naiskeho synnytti lapsen" "olen muunsukupuolinen, mutta en kuitenkaan samansukupuolinen kuin tuo toinen muunsukupuolinen" "en tiedä mihin vessaan voi mennä kun en ole mies enkä nainen" jne.

Kohta varmasti täällä nousee joku villitys, että eläinten kanssa tulisi olla sallittavaa. "On minun oikeuteni ja minua ahdistaa kun sitä ei hyväksytä" ja tätähän ei saa kritisoida, muuten olet ahdasmielinen, rasisti jne.

Periaatteessa minua ei kiinnosta muiden ihmisten tekemiset, ei se silti tarkoita että se on normaalia ja että sitä pitäisi opettaa lapsillekin normaalina. "Juu kuulehan Jannica-Petteri kyllä sitä ihminen voi mennä esineen kanssa naimisiin ja rakastaa, voi olla että minunkin tuleva miniäni on leivänpaahdin"

Tästä sitten juontuu tämä hyvin liian pitkälle mennyt sukupuolineutraalisuus. Vaaditaan vessat, pukuhuoneet, jopa liikennemerkit. Muuten ahdistaa ja elämä kurjaa kun yksittäistä ryhmittymää ei huomioida ja sotketa valtaosan elämään. Äitinikin sanoi että seuraava sukupolvi on aina edellisestä suvaitsevampi. Jos näin tosiaan on, en ehkä halua nähdä maailmaa 50 vuoden päästä..

No itseäni ei kiinnosta tippaakaan jos joku haluaa mennä naimisiin leivänpaahtimensa kanssa. Jos se tekee onnelliseksi eikä sillä vahingoita muita ihmisiä, niin yksityisasiahan tuo on.

Ongelmat alkavat siinä, kun yksityisasioista tehdään julkisia jolloin niillä on vaikutusta myös muihin. Ja se vaikutus voi olla myös vahingollinen, mikä ei enää ole hyväksyttävää.

Siis oikeast lopettakaa sukupuolien vertaaminen esineisiin. Ei liity mitenkään toisiinsa ja saatte vain itsenne näyttämään ääliöiltä.

Lisäksi miten tässä lapsi vahingoittuu? Uskallan väittää että tuo on terveempo yksikkö lapselle kuin keskivertoperhe jossa nainen on alistunut miehen omaisuudeksi ja näyttää samaa esimerkkiä lapsilleen. Heteroiden omat perhemallit riistävät naisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Mikä tässä tilanteessa riistää ketään?

Miten transsukupuolisuus oikeasti liittyy leivänpaahtimiin? Ja ketä se vahingoittaa? Mielummin katson paahdinliittoa kuin miehen ja naisen suhdetta jossa mies on naisen pää, pakottaa naisen seksiin ja jossa arvostetaan vain poikia.

Vierailija kirjoitti:

"No, pitäisikö anorektikkojen hoitoa muuttaa? Alkaa myötäillä heitä että kyllä, sinä olet lihava."

Haluat siis tappaa anorektikot? Sillä monella on muutamasta grammasta kiinni pääsevätkö hengestään, vai pysyvätkö elävänä. Anoreksia tappaa ja tuhoaa. Ainoa hoitokeino pitää anorektikko elävänä, on ruokavalion muutos runsaampaan ja terapia. 

Sen sijaan transihmisten uhkana on itsetuhoisuus ja kaikki muut kauheudet ennen kuin heidät korjataan oikeaan sukupuoleen.

Lihavat eivät saa rasvaimua hoidokseen, vaan vatsalaukun pienennösleikkauksen. 

Voi pientä lumihiutaletta. Miksi haluaisin tappaa anorektikot? Mistä ihmeestä sait tuon ajatuksen päähäsi? Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että transihmisten uhka on itsetuhoisuus. Mutta hoitomuodosta olemme eri mieltä. Ja jos transsukupuolisten kohdalla menemme mukaan heidän päänsisäiseen näkemykseensä itsestään, miksei niin tehdä anorektikkojen kohdalla? Kehodysforia molemmilla. Miksi toista pyritään terapialla hyväksymään itsensä ja toista lähdetään leikkelemään ja sekoittamaan luonnollinen hormonitoiminta?

Vierailija kirjoitti:

"No, pitäisikö anorektikkojen hoitoa muuttaa? Alkaa myötäillä heitä että kyllä, sinä olet lihava."

Haluat siis tappaa anorektikot? Sillä monella on muutamasta grammasta kiinni pääsevätkö hengestään, vai pysyvätkö elävänä. Anoreksia tappaa ja tuhoaa. Ainoa hoitokeino pitää anorektikko elävänä, on ruokavalion muutos runsaampaan ja terapia. 

Sen sijaan transihmisten uhkana on itsetuhoisuus ja kaikki muut kauheudet ennen kuin heidät korjataan oikeaan sukupuoleen.

Lihavat eivät saa rasvaimua hoidokseen, vaan vatsalaukun pienennösleikkauksen. 

Niin, se liikalihavuus on biologinen fakta. Anoreksia on mielen hulluutta, joka ei vastaa todellisuutta.

Toiminnan pitää vastata todellisuutta, siksi liikalihaville tehdään leikkauksia mutta anorektikon yritetään saada tajuamaan todellisuus ja se, että heidän käsityksensä ei vastaa todellisuutta.

Eli kun mielessä oleva käsitys ei vastaa todellisuutta eikä sillä ole biologisia perusteita, niin mitä tehdään ... ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No, pitäisikö anorektikkojen hoitoa muuttaa? Alkaa myötäillä heitä että kyllä, sinä olet lihava."

Haluat siis tappaa anorektikot? Sillä monella on muutamasta grammasta kiinni pääsevätkö hengestään, vai pysyvätkö elävänä. Anoreksia tappaa ja tuhoaa. Ainoa hoitokeino pitää anorektikko elävänä, on ruokavalion muutos runsaampaan ja terapia. 

Sen sijaan transihmisten uhkana on itsetuhoisuus ja kaikki muut kauheudet ennen kuin heidät korjataan oikeaan sukupuoleen.

Lihavat eivät saa rasvaimua hoidokseen, vaan vatsalaukun pienennösleikkauksen. 

Voi pientä lumihiutaletta. Miksi haluaisin tappaa anorektikot? Mistä ihmeestä sait tuon ajatuksen päähäsi? Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että transihmisten uhka on itsetuhoisuus. Mutta hoitomuodosta olemme eri mieltä. Ja jos transsukupuolisten kohdalla menemme mukaan heidän päänsisäiseen näkemykseensä itsestään, miksei niin tehdä anorektikkojen kohdalla? Kehodysforia molemmilla. Miksi toista pyritään terapialla hyväksymään itsensä ja toista lähdetään leikkelemään ja sekoittamaan luonnollinen hormonitoiminta?

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Jepjep. Mutta normisynnyttäjää ei syynätty läheskään yhtä paljon kuin transsukupuolisia. Veikkaisin myös, että transihmiset hakeutuvat nopeammin hoitoon ja myös vievät lapsensa hoitoon, tarpeen vaatiessa kuin normiheterot. Sen verran tulleet psykologit transihmisille tutuiksi...

No varmaan aika harva vakavasti skitsofreninen on "normisynnyttäjä" ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologisesti ei ole olemassa kuin kaksi sukupuolta, mies ja nainen. Interseksuaalisuutta en nyt tähän laske, koska kyseessä ei ole normaalisti kehittynyt tapaus.

Biologisesti mieheksi syntynyt EI voi saada lasta. Se nyt vaan on fakta. Tässäkään tapauksessa mies ei ole saanut lasta, koska se on tehty naisten sukupuolielimillä. On se kumma kun tätä ei osa voi ymmärtää. Tämä jos mikä menee luonnottoman puolelle suorastaan.

Nythän kuitenkin eletään aikaa jolloin kaikki on normaalia. "Menin naimisiin metroaseman kanssa, elämäni suurin orgasmi" "Miehen kehoksi luuleva naiskeho synnytti lapsen" "olen muunsukupuolinen, mutta en kuitenkaan samansukupuolinen kuin tuo toinen muunsukupuolinen" "en tiedä mihin vessaan voi mennä kun en ole mies enkä nainen" jne.

Kohta varmasti täällä nousee joku villitys, että eläinten kanssa tulisi olla sallittavaa. "On minun oikeuteni ja minua ahdistaa kun sitä ei hyväksytä" ja tätähän ei saa kritisoida, muuten olet ahdasmielinen, rasisti jne.

Periaatteessa minua ei kiinnosta muiden ihmisten tekemiset, ei se silti tarkoita että se on normaalia ja että sitä pitäisi opettaa lapsillekin normaalina. "Juu kuulehan Jannica-Petteri kyllä sitä ihminen voi mennä esineen kanssa naimisiin ja rakastaa, voi olla että minunkin tuleva miniäni on leivänpaahdin"

Tästä sitten juontuu tämä hyvin liian pitkälle mennyt sukupuolineutraalisuus. Vaaditaan vessat, pukuhuoneet, jopa liikennemerkit. Muuten ahdistaa ja elämä kurjaa kun yksittäistä ryhmittymää ei huomioida ja sotketa valtaosan elämään. Äitinikin sanoi että seuraava sukupolvi on aina edellisestä suvaitsevampi. Jos näin tosiaan on, en ehkä halua nähdä maailmaa 50 vuoden päästä..

No itseäni ei kiinnosta tippaakaan jos joku haluaa mennä naimisiin leivänpaahtimensa kanssa. Jos se tekee onnelliseksi eikä sillä vahingoita muita ihmisiä, niin yksityisasiahan tuo on.

Ongelmat alkavat siinä, kun yksityisasioista tehdään julkisia jolloin niillä on vaikutusta myös muihin. Ja se vaikutus voi olla myös vahingollinen, mikä ei enää ole hyväksyttävää.

Siis oikeast lopettakaa sukupuolien vertaaminen esineisiin. Ei liity mitenkään toisiinsa ja saatte vain itsenne näyttämään ääliöiltä.

Lisäksi miten tässä lapsi vahingoittuu? Uskallan väittää että tuo on terveempo yksikkö lapselle kuin keskivertoperhe jossa nainen on alistunut miehen omaisuudeksi ja näyttää samaa esimerkkiä lapsilleen. Heteroiden omat perhemallit riistävät naisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Mikä tässä tilanteessa riistää ketään?

Miten transsukupuolisuus oikeasti liittyy leivänpaahtimiin? Ja ketä se vahingoittaa? Mielummin katson paahdinliittoa kuin miehen ja naisen suhdetta jossa mies on naisen pää, pakottaa naisen seksiin ja jossa arvostetaan vain poikia.

Oli kyllä niin sekopäinen kommentti ...

Onko tämä synnyttänyt mies siis lapsen isä vai äiti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kokenut suurta ahdistusta omasta kehostani teininä ja saman huomaan omista teinitytöistäni. Kasvaminen on normaalinakin prosessina vaikeaa. Erittäin vaikeaa se varmasti on, jos taustalla on vanhempien alkoholismi ja erittäin ahdasmielinen kasvatus ja muusta yhteiskunnasta poikkeavat äärimmäisen tiukkaan rajatut sukupuoliroolit (vain mies voi ajaa autoa ja kantaa kauppakasseja). Toivottavasti "Aleksin" traumoja on ensin koitettu hoitaa psykoterapialla ja sukupuolenvaihdosprosessin tarvetta ja edellytyksiä on arvioitu kriittisesti. Näistä haastatteluista lukijalle välittyy kuva henkilöstä, joka haluaa synnyttää lapsia, haluaa olla suhteessa vastakkaisen sukupuolen kanssa, haluaa ajaa autoa ja tehdä muita lapsuudessa naisilta kiellettyjä arjen puuhia. Epäselväksi itselleni jäi, miksi on välttämätöntä muuttaa juridinen sukupuoli mieheksi. Miksi ei riitä, että voisi olla miehekäs nainen, joka korostaa ulkomuodossaan miehekkäitä puolia, mutta säilyttää kuitenkin täysin terveen ja toimivan kehonsa. 

Kaikki sukupuolenkorjaukseen haluavat käyvät kyllä läpi psykoterapian. Ainakin Suomessa. Ei näitä korjauksia tehdä ihan kenelle tahansa jollain diipadaapa-periaatteella. Itse tunnen kolme sukupuolensa korjannutta henkilöä. En edes liiku missään LGTB-piireissä, kunhan vain olen sattunut heihin tutustumaan matkan varrella. Ovat todella mukavia, ihan tavallisia ihmisiä, joilta on vaan pudonnut valtava taakka harteilta, kun ovat nyt sitä sukupuolta, joksi ovat itsensä aina mieltäneet.

Jos se on niin suuri helpotus muuttaa sukupuolta, niin miksi sitten sen läpikäyneiden itsemurhaluvut ja masennusdiagnoosit ovat niin korkeita? Jopa korkeampia kuin ennen sukupuolen muutosta.

Selitäpä.

Täh? Suomessa ainakaan ei prosessin läpikäyneet juurikaan tee itsemurhia. 20 prosentin itsemurhaluku koskee sitä aikaa, kun prosessiin ei vielä päässyt. Se onkin sitten ihan eri asia.

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0016885

Tulokset ovat Ruotsista, mutten jaksa uskoa, että Suomessa tämä olisi jotenkin edistyksellisempää kuin naapurissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin transnaiset ovat mm.viillelleet kiveksiään päästäkseen nopeammin hoitoihin ja leikkauksiin. Oletko koskaan ajatellut miltä jostain nyt vaikka 14-vuotiaasta pojasta tuntuisi herätä tytön kropassa, miltä se mahtaisi tuntua - samalta kuin 14-vuotiaasta tranapojasta joka päivä.

Vaan mihin tässä hulluudessa raja vedetään? Voinko muuttaa syntymäaikaani, jos tunnen olevani 9-vuotias henkisesti? Haluan lapsen oikeudet. Lisäksi minusta on aina tuntunut, että minun kuuluisi olla syntynyt ilman raajoja. Voidaanko raajani poistaa yhteiskunnan varoin, jotta kokisin olevani sinut kroppani kanssa? Viiltelen raajojani joka päivä, päästäkseni amputaatioleikkaukseen. Miksei?

Älä esitä typerää. Kenelle toisen sosiaalinen sukupuoli kuuluu? Miten tämä vahingoittaa sinua? Johtavatko naisten oikeudet tuolien oikeuksiin ja lopulta muurahaisten äänioikeuteen?

Jos joku haluaa muuttaa tai korjata sukupuoltaan, se tuskin on sinun asiasi. Se on yksityisasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No, pitäisikö anorektikkojen hoitoa muuttaa? Alkaa myötäillä heitä että kyllä, sinä olet lihava."

Haluat siis tappaa anorektikot? Sillä monella on muutamasta grammasta kiinni pääsevätkö hengestään, vai pysyvätkö elävänä. Anoreksia tappaa ja tuhoaa. Ainoa hoitokeino pitää anorektikko elävänä, on ruokavalion muutos runsaampaan ja terapia. 

Sen sijaan transihmisten uhkana on itsetuhoisuus ja kaikki muut kauheudet ennen kuin heidät korjataan oikeaan sukupuoleen.

Lihavat eivät saa rasvaimua hoidokseen, vaan vatsalaukun pienennösleikkauksen. 

Voi pientä lumihiutaletta. Miksi haluaisin tappaa anorektikot? Mistä ihmeestä sait tuon ajatuksen päähäsi? Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että transihmisten uhka on itsetuhoisuus. Mutta hoitomuodosta olemme eri mieltä. Ja jos transsukupuolisten kohdalla menemme mukaan heidän päänsisäiseen näkemykseensä itsestään, miksei niin tehdä anorektikkojen kohdalla? Kehodysforia molemmilla. Miksi toista pyritään terapialla hyväksymään itsensä ja toista lähdetään leikkelemään ja sekoittamaan luonnollinen hormonitoiminta?

Transihmisten itsetuhoisuus ei juurikaan vähene korjausleikkausten jälkeen.

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0016885

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin transnaiset ovat mm.viillelleet kiveksiään päästäkseen nopeammin hoitoihin ja leikkauksiin. Oletko koskaan ajatellut miltä jostain nyt vaikka 14-vuotiaasta pojasta tuntuisi herätä tytön kropassa, miltä se mahtaisi tuntua - samalta kuin 14-vuotiaasta tranapojasta joka päivä.

Vaan mihin tässä hulluudessa raja vedetään? Voinko muuttaa syntymäaikaani, jos tunnen olevani 9-vuotias henkisesti? Haluan lapsen oikeudet. Lisäksi minusta on aina tuntunut, että minun kuuluisi olla syntynyt ilman raajoja. Voidaanko raajani poistaa yhteiskunnan varoin, jotta kokisin olevani sinut kroppani kanssa? Viiltelen raajojani joka päivä, päästäkseni amputaatioleikkaukseen. Miksei?

Älä esitä typerää. Kenelle toisen sosiaalinen sukupuoli kuuluu? Miten tämä vahingoittaa sinua? Johtavatko naisten oikeudet tuolien oikeuksiin ja lopulta muurahaisten äänioikeuteen?

Jos joku haluaa muuttaa tai korjata sukupuoltaan, se tuskin on sinun asiasi. Se on yksityisasia.

Älä väistele kysymyksiäni. Miksi olisi hullua vaatia että syntymäaikani tai kehoani muutetaan vastaamaan näkemystäni, mutta ei hullua vaatia sukupuolen vaihdosta ja kehon muutoksia vastaamaan näkemystäni? Ja kun mediassa näitä tapauksia on, niin kommentoinnin verran kuuluu minulle vähintään. Ja samassa yhteiskunnassa elämme. Aion vaikuttaa täällä siinä missä transsukupuolisetkin. Että lakkaa jeesustelemasta.