Lue keskustelun säännöt.
Mies ei hoida vauvaa, olen täysin uupunut...
01.04.2018 |
Meidän vauvamme on nyt 4kk ikäinen ja mies ei ole tänä aikana hoitanut vauvaa oikeastaan yhtään. Vaipan vaihtanut ehkä viisi kertaa ja syöttänyt pari kertaa. Pulloruokinnalla siis mennään kun vauva ei huoli rintaa, ja siltikään ei syötä. Ei ole koskaan kylvettänyt eikä todellakaan herää yöllä tai aamulla hoitamaan vauvaa, että minä saisin joskus nukkua. Ei myöskään tee kotitöitä tai käy kaupassa, itse on nekin hoidettava tai jää tekemättä. Ei viitsi edes silloin hoitaa, kun minä teen ruokaa tai siivoan tai pyykkään, ehkä hetken juttelee vauvalle ja hetken päästä tuo minulle että "tässä on paketti." tai sitten tokaisee johonkin asiaan, esim vaipanvaihtoon tai mihin vaan että "ei mulla oo koulutusta." siis vauvanhoitoon???! Sitä opitaan tekemällä.
Mies itse nukkuu päiväunia ja aamulla myöhään, vaikka pitäisi mennä töihin. Hän siis pystyy röhnöttämään työpäivisin kotona kun on varastolla yksinään töissä ja asumme ihan vieressä. Ei ole siis edes rankka työ.
Minä en koskaan pääse ilman vauvaa käymään vaikka kaupassa, ellen vie äidilleni vauvaa hoitoon. Mies menee aina omia menojaan ja on ollut ehkä enimmillään puoli tuntia yksinään vauvan kanssa, muuten vie omalle äidilleen vauvan hoitoon. Kaiken lisäksi mies on ryypännyt koko pääsiäisen, torstaina, perjantaina ja lauantaina oli baarissa kavereidensa kanssa ja nytkin taas saunomassa kaverinsa kanssa. Ja nyt lapsen saatuaan on sopinut kaksi ulkomaan reissua kavereiden kanssa. tässä kuussa lähtevät saksaan ja juhannukseksi hollantiin. Ja vaikka kuinka tästä hänelle puhun niin mikään ei koskaan muutu. Saan ehkä yhdet päikkärit nukkua ja mies luulee, että asia korjaantuu sillä. Olen aivan täysin uupunut, väsynyt, alakuloinen ja yliherkkä, itken koko ajan. Tälläkin hetkellä itken hysteerisesti vauva sylissä, kun näyttäisi siltä että on nälkä taas ja pitäisi syöttää. Ahdistaa syöttää taas vauvaa koska en vaan kerta kaikkiaan jaksaisi. Ja en vaan itse pysty siltikään lähtemään mihinkään tuulettumaan ilman vauvaa ainakaan pitkäksi aikaa kun poden huonoa omatuntoa ja tunnen itseni huonoksi äidiksi. Eihän sen niin pitäisi mennä, miksi tuntuu siltä?? Mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä. Ihan sama kuin olisin yksinhuoltaja. Kannattaisiko tässä ruveta sinkkuäidiksi, jos joskus saisi sitten vain olla kun vauva on vaikka miehellä. Pakko oli purkaa tuntojaan kun en tiedä enää kenelle jutella.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Siis yhtään syyllistämättä, mutta miten sen yhden vauvan kanssa on noin rankkaa? Onko vauva jotenkin erityisen itkuinen tai huono uninen? Tai sä jotenkin masentunut? Jotenkin sun kuvaus arjestanne saa vauvan kuulostamaan tosi haasteelliselta. Edes mä en ole pienen vauvan ja taaperon kanssa noin loppu, vaikka yksin tämä hommaa tässä pyöritän. Se on selvä, että tuosta sun miehestä ei taida olla yhtään mihinkään, mutta sun ehkä pitäisi sitten miettiä tuota arjen sujumista uudestaan, kun et kerran voi miehesi apuun luottaa.
Kun niin kovasti alapeukuttelette, niin kertokaa sitten, mitä ap:n pitäisi sitten tehdä, kun monet tyrmää täällä ulkopuolisen avunhakemisen ja mies tosiaan on täys heittiö. Ymmärrän, että aikaisempi kommenttini on herkästi tulkittavissa kettuiluksi, mutta ei ole sitä. Ainut, mitä ap voi ja kannattaa tehdä on suunnitella arjestaan sellainen, että hän pärjää ja jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis yhtään syyllistämättä, mutta miten sen yhden vauvan kanssa on noin rankkaa? Onko vauva jotenkin erityisen itkuinen tai huono uninen? Tai sä jotenkin masentunut? Jotenkin sun kuvaus arjestanne saa vauvan kuulostamaan tosi haasteelliselta. Edes mä en ole pienen vauvan ja taaperon kanssa noin loppu, vaikka yksin tämä hommaa tässä pyöritän. Se on selvä, että tuosta sun miehestä ei taida olla yhtään mihinkään, mutta sun ehkä pitäisi sitten miettiä tuota arjen sujumista uudestaan, kun et kerran voi miehesi apuun luottaa.
Kun niin kovasti alapeukuttelette, niin kertokaa sitten, mitä ap:n pitäisi sitten tehdä, kun monet tyrmää täällä ulkopuolisen avunhakemisen ja mies tosiaan on täys heittiö. Ymmärrän, että aikaisempi kommenttini on herkästi tulkittavissa kettuiluksi, mutta ei ole sitä. Ainut, mitä ap voi ja kannattaa tehdä on suunnitella arjestaan sellainen, että hän pärjää ja jaksaa.
Minä ymmärsin tuosta yhdestä ap:n väliviestistä, että olisi tullut kaksoset?
Ota jaksamisesi puheeksi neuvolassa ja pyydä perhetyötä. Jos tuntuu, ettei perhetyö riitä avuksi jaksamisesi, tukiperhe lapselle. Hanki luotettava raskaudenehkäisy !!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita äijä kiertoon seuraavalle. Nyt sulla on kaksi lasta.
Ei tuollaisen miehen kanssa pidä lapsia tehdä. Siinä menee vain oma terveys ja sitten lapsikin kärsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vauva on pitänyt tehdä, vaikka tiedossa on ollut homma.
Siis miettikää jos tää ois toisinpäin. Pienen vauvan äiti röhnöttäisi sohvalla, varaisi ulkomaanmatkoja kavereidensa kanssa, ei tekisi osuuttaan kotitöistä, ei hoitaisi vauvaa ja ryyppäisi koko pääsiäisen.
Isä sen sijaan hoitaisi yksin yövalvomiset, vauvanhoidon ja kotityöt, ei pääsisi omiin menoihinsa ollenkaan ja olisi kotona masentuneena ja ahdistuneena painolastinsa alla.