Lue keskustelun säännöt.
Mies ei hoida vauvaa, olen täysin uupunut...
01.04.2018 |
Meidän vauvamme on nyt 4kk ikäinen ja mies ei ole tänä aikana hoitanut vauvaa oikeastaan yhtään. Vaipan vaihtanut ehkä viisi kertaa ja syöttänyt pari kertaa. Pulloruokinnalla siis mennään kun vauva ei huoli rintaa, ja siltikään ei syötä. Ei ole koskaan kylvettänyt eikä todellakaan herää yöllä tai aamulla hoitamaan vauvaa, että minä saisin joskus nukkua. Ei myöskään tee kotitöitä tai käy kaupassa, itse on nekin hoidettava tai jää tekemättä. Ei viitsi edes silloin hoitaa, kun minä teen ruokaa tai siivoan tai pyykkään, ehkä hetken juttelee vauvalle ja hetken päästä tuo minulle että "tässä on paketti." tai sitten tokaisee johonkin asiaan, esim vaipanvaihtoon tai mihin vaan että "ei mulla oo koulutusta." siis vauvanhoitoon???! Sitä opitaan tekemällä.
Mies itse nukkuu päiväunia ja aamulla myöhään, vaikka pitäisi mennä töihin. Hän siis pystyy röhnöttämään työpäivisin kotona kun on varastolla yksinään töissä ja asumme ihan vieressä. Ei ole siis edes rankka työ.
Minä en koskaan pääse ilman vauvaa käymään vaikka kaupassa, ellen vie äidilleni vauvaa hoitoon. Mies menee aina omia menojaan ja on ollut ehkä enimmillään puoli tuntia yksinään vauvan kanssa, muuten vie omalle äidilleen vauvan hoitoon. Kaiken lisäksi mies on ryypännyt koko pääsiäisen, torstaina, perjantaina ja lauantaina oli baarissa kavereidensa kanssa ja nytkin taas saunomassa kaverinsa kanssa. Ja nyt lapsen saatuaan on sopinut kaksi ulkomaan reissua kavereiden kanssa. tässä kuussa lähtevät saksaan ja juhannukseksi hollantiin. Ja vaikka kuinka tästä hänelle puhun niin mikään ei koskaan muutu. Saan ehkä yhdet päikkärit nukkua ja mies luulee, että asia korjaantuu sillä. Olen aivan täysin uupunut, väsynyt, alakuloinen ja yliherkkä, itken koko ajan. Tälläkin hetkellä itken hysteerisesti vauva sylissä, kun näyttäisi siltä että on nälkä taas ja pitäisi syöttää. Ahdistaa syöttää taas vauvaa koska en vaan kerta kaikkiaan jaksaisi. Ja en vaan itse pysty siltikään lähtemään mihinkään tuulettumaan ilman vauvaa ainakaan pitkäksi aikaa kun poden huonoa omatuntoa ja tunnen itseni huonoksi äidiksi. Eihän sen niin pitäisi mennä, miksi tuntuu siltä?? Mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä. Ihan sama kuin olisin yksinhuoltaja. Kannattaisiko tässä ruveta sinkkuäidiksi, jos joskus saisi sitten vain olla kun vauva on vaikka miehellä. Pakko oli purkaa tuntojaan kun en tiedä enää kenelle jutella.
Kommentit (49)
Missäpäin asut ap? Voisin ottaa vauvan hoitoon niin saisit levätä. Meillä on 7v. ja 5v. lapset ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyödynnät nyt äitiäsi ja myös miehesi äitiä, jos jälkimmäisen kanssa tulet juttuun. Onneksi sinulla on heidät. Sinun on nimittäin saatava nukkua, jotta saat ajatuksesi kulkemaan ja pystyt tekemään tarvittavia päätöksiä liittosi suhteen.
Ei todellakaan ole asiallista, että mies saa elää kuin poikamies. Kotona on ruuanlaittaja sekä pyykkäri. Tuollaiset "poikien" reissut eivät kuulosta siltä, että parisuhde niistä paranee.
Vauva tulee hoidetuksi mummien tai mummin avulla - pääset jaloillesi ja mieluummin ne jalat sitten ihan oman pöydän alle.
Voimia ja tsemppiä!
Noniin ap tässä, tämä ei siis todellakaan ole aina ollut tällaista. Mies teki ennen vauvaa kotitöitä, ja auttoi mua raskausaikanakin kaikessa. Mutta vauvan synnyttyä on nyt heittänyt kaiken läskiksi, sain siis kaksi lasta kerralla. Katuuko mies nyt sitten koko vauvaa vai mikä on??
Oma äitini ja miehen äiti ovat onneksi molemmat ihania ja haluavat mielellään vauvaa hoitoon. Tässä on nyt oikeasti vakavan keskustelun paikka. Ja huomenna menen äidille koko päiväksi lataamaan akkuja....
Aprillipäivä se oli porvoossakin.
Vierailija kirjoitti:
Aprillipäivä se oli porvoossakin.
Hehhe voi kun voisikin vaan sanoa, että aprilliä kyllähän se mies tekee kotitöitä ja hoitaa vauvaa ja huolehtii minun jaksamisesta ja antaa mun silloin tällöin tehdä omia juttujakin. Harmi vaan että kaikki on totista totta ja mä olen pian niin loppuunpalanut, että paluuta ei ole. Tämä uupumus taitaa aiheuttaa jo fyysisiä oireita kun poden päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta jo päivittäin :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aprillipäivä se oli porvoossakin.
Hehhe voi kun voisikin vaan sanoa, että aprilliä kyllähän se mies tekee kotitöitä ja hoitaa vauvaa ja huolehtii minun jaksamisesta ja antaa mun silloin tällöin tehdä omia juttujakin. Harmi vaan että kaikki on totista totta ja mä olen pian niin loppuunpalanut, että paluuta ei ole. Tämä uupumus taitaa aiheuttaa jo fyysisiä oireita kun poden päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta jo päivittäin :(
Ap
Oletko saanut mitään apua.
t. been there, done that
Mitä mies sanoo avunaneluihisi ? Onko teillä enää keskusteluyhteyttä? Onko taas kerran yksi mies mustasukkainen vauvalle/vsuvan saamasta huomiosta?
Vakava mutta rauhallinen keskustelu vaikka parisuhdeterapeutin luona voisi ehkä herättää muehen vastuuseen perheestään. Tai sitten lähdet omillesi, pärjäät kyllä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hirveää. Ota yhteyttä perhepalveluun heti ja myös molempiin isovanhempiin. Pidä huoli, että tilanne ei jatku enää tuollaisena. Järjestä keskustelut. Aiheena näissä keskusteluissa on, milloin isä on lapsen kanssa. Ei mikään muu. Ei kannata lähteä syyttelemään, tai puhumaan omasta ajasta, vaan ihan vain siitä, mikä on se päivittäinen ajankohta, jolloin isä on lapsen kanssa. Hänhän on lapsen isä. Kun asiantuntija on paikalla, miehen on sitouduttava sopimuksiin.
Voisitko näyttää "miehelle" tämän keskustelun? Ehkä monien ulkopuolisten suhtautumiset saisi sen heräämään edes vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei. Mulla on vähän samanlaista, paitsi että vauva on 5vk vanha ja täysimetyksellä. Minulla on lapsia ennestään ja etukäteen puhuttiin, että lapsi on yhteinen = hoitovastuu on molemmilla. Mies aikoi kovasti kylvettää, herätä öisin ja tehdä enimmän osan kotitöistä.
Miten kävi? Liukuva työaika, voi herätä aamulla 11 tai 10, vkl vaikka 13-15. Tulee ja menee kuten tahtoo, baareissa ei niinkään käy mutta muuten omilla reissuillaan. Oli edellisen viikon lomalla, ajattelin että isyyslomalla, mutta enimmäkseen on ollut omissa harrastuksissaan tai nukkumassa (eilen heräsi 14:30 vaikka yksi lapsista kipeänä ja kaikenlaista kesken). Kerran kylvetti vauvan kun tultiin synnäriltä. Kaikille kertoo, ettei oo kiire ottaa isyyslomaa? Vauva ei oikein nuku päivällä (suihkutissit mulla, joten ilmaa tulee valtavasti). Hoidan siis vauvan, muut lapset, kodin ja maksan laskut. Mies käy kyllä kaupassa, mutta siihen se jääkin. Oon ihan loppu. Nukun 4-5h yössä pätkissä... Ei päiväunia. Miehellä on siihen aikaa.
En myöskään tiedä mitä tilanteelle tekee. Sori jos viesti on epäselvä, imetän samalla.
Oletko sama, josta terkka neuvolassa teki lasun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jätin tuollaisen raukan. Nyt itkee kun perhe menetettiin, mutta aiemmin oli pelkkä painolasti eikä suostunut minkäänlaisiin velvollisuuksiin kauniista puheista huolimatta. Lähde ja jätä tuollainen roska, ei sinun tarvitse katsella vapaamatkustajia.
Siis yhtään syyllistämättä, mutta miten sen yhden vauvan kanssa on noin rankkaa? Onko vauva jotenkin erityisen itkuinen tai huono uninen? Tai sä jotenkin masentunut? Jotenkin sun kuvaus arjestanne saa vauvan kuulostamaan tosi haasteelliselta. Edes mä en ole pienen vauvan ja taaperon kanssa noin loppu, vaikka yksin tämä hommaa tässä pyöritän. Se on selvä, että tuosta sun miehestä ei taida olla yhtään mihinkään, mutta sun ehkä pitäisi sitten miettiä tuota arjen sujumista uudestaan, kun et kerran voi miehesi apuun luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt juttelet heti miehen kanssa ja vaadit vastausta kuinka on ajatellut olla kuvioissa mukana. Jos ei selkeää parannusta ala viikon sisällä näkymään niin heität miehen pihalle.
Anopille voit viedä vauvan joskus hoitoon ja samalla ilmoitat että hoida lasta että saan levätä kun lapses ei viitsi omaa lastaan hoitaa.
Äitisi voisi tulla teille apuun vähän pidemmäksi aikaa? Mutta muista silti vaatia miestä myös kotitöihin ja vauvanhoitoon ettei se luule että äitis hoitaa kaiken jos on siellä.
Koita jos miehen passaamisen lopettaminen auttaa. Tästä lähtien saa itse pyykätä omat vaatteensa tai tehdä omat ruokansa. Lopeta olemasta miehesi äiti.
Koita keskustella rakentavasti. Kun vauva nukkuu niin istukaa pöydän ääreen ja kerro miltä sinusta tuntuu. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Neuvolasta saa apua. Ehkä lastensuojeluilmoitus herättää miehen toimimaan.
Höpöhöpö. Neuvolasta ei saa mitään apua, ellei laske avuksi sitä, että neuvola tekee varmasti lasu-ilmoituksen noilla tiedoilla (isän alkoholin käyttö ja äidin masennus). Sittenkin se huomio kiinnittyy vain "äidin tukemiseen" erilaisten lapsenhoitopalvelujen kautta eli mies voi sittenkin olla se vapaamatkustaja ja uupunut äiti on kaiken huolen keskipiste. Pariterapia on täysin vapaaehtoista ja siihenkään ei voi miestä pakottaa ja parisuhdeongelmat ei ole lasujen ongelma. Jos miehen ryyppääminen on ongelma etkä eroa, niin lasut voivat halutessaan painostaa eroon pakkovalinnoilla, että heität miehen pihalle tai lapsi viedään teiltä muualle pidemmäksi aikaa. Tämä voidaan naamioida eri nimisten palvelujen alle, on tukiperhettä yms. Ero ei ole mikään automaattinen asia, että miestä kiinnostaisi lapsi eron jälkeenkään, jos ei nyt kiinnosta. Ehkä ajan kanssa kiinnostuu enemmän, kun lapsi oppii kävelemään ja pukeutumaan itse, oppii kuivaksi jne.
Oma mielipiteeni on, että tuossa suurin ongelma ei ole se, että mies ei hoida vauvaa, vaan se, että se on alkoholiin menevä poikamieselämään tottunut laiskiainen.
Ennen kuin mietit sitä neuvolassa avautumista mieti tarkkaan. Ensimmäisen lasu-ilmoituksen jälkeen muutkin tulevat päiväkoti- ja koulutyöntekijät tulevat tarkkailemaan teitä ihan eri silmällä, koska olette "lasu-tapaus". Jos luulit saavasi miehesi kuriin sillä avun itkemisellä viranomaisilta, että ne muka laittaisivat miehesi kuriin, niin tulet oppimaan karvaasti, että viranomaisille isällä ei ole mitään väliä lapsenhoidossa. Ei isää pakota kukaan mihinkään keskusteluihin. Sen sijaan sinut voidaan hyvinkin pakottaa, koska olet äiti ja lapsen pääasiallinen hoitaja. Hanki mieluummin sitä hoitoapua omilta sukulaisilta. Kun lapsi kasvaa, voit alkaa viedä lasta eri kauppakeskusten lapsiparkkeihin tunniksi kerrallaan, sopia muiden äitien kanssa leikkitreffejä puolin ja toisin kyläilemään vastapalvelusperiaatteella. Vastaat myöntävästi myös kaikkiin lapsen kavereiden syntymäpäiväkutsuihin jne.
Usko minua, neuvola ja lasu ei ole välttämättä se, mitä sinä haluat. Jos teidän sukulaisissa on yhtään selkärankaa, niin käytät niitä hyväksesi ja yrität saada niitä pistämään sen miehen kuriin. Mutta usein se menee noin, että mies pitää lapsenhoitoa äidin tehtävänä pääasiassa. Nainen mahdollistaa miehen työn tekemisen mihin kellonaikaan tahansa. Ja usein nuo miehet alkavat tehdä vuorotyötä vältelläkseen perhe-elämää. Jos nainen haluaa töihin, sen mahdollistaa päiväkotijärjestelmä tiettyyn rajaan. Käytännössä painostus on päivätyöhön virka-aikana.
Sinulla on mahdollisuus lähteä turvakotiin vauvan kanssa, sieltä saat apua. Monen päivän ryyppääminen ei sovi lapsiperheille.
Muistetaas myös se, että turvakoti on lastensuojelulaitos. Mieti tarkkaan, haluatko tehdä hetkellisessä ahdistuksessa sen virheen, että joudut lasujen kynsiin ja tarkkailtavaksi vuosikausiksi. En voi liioin korostaa sitä, että äiti-ihmisellä ei ole tässä yhteiskunnassa mitään oikeutta henkiseen heikkouteen tai kaltoinkohdeltuna olemiseen, koska sitä käytetään lyömäaseena äitiä vastaan, kun keskustelu siirtyy siihen, onko äitikään kykenevä hoitamaan lastaan. Jos luulit apua pyytäessä olevasi uhri, joka tarvitsisi apua ja empatiaa, niin tulet pahimmassa tapauksessa huomaamaan, että se oletkin sinä, joka olet se pahin rikollinen ja uhka lapsen turvallisuudelle. Ja mies vaan mennä porskuttaa omia teitään samalla kun itse olet sossujen ristikuulusteltavana. He kysyvät, sinä vastaat ja kerrot, mitään he eivät itse kommentoi. Kirjoittavat vain jokaisen huolen aiheen ja sinähän itse kerrot sen miten uupunut olet etkä jaksa.
Niin kuin joku ehdottikin, niin jätä siivoamatta miehen jälkiä, älä pyykkää miehen vaatteita ja tee ruokaa vain itsellesi. Jos ei mies havahdu, niin heivaa se pikku poika kasvamaan.
Tuosta ei meno parane vaan pahenee. Eroa, niin saat paremmat tuet rahallisesti ja henkisesti.