Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsiäis”loma” lapsiperheen naapurina
01.04.2018 |
Tänään heräsin taas klo 8 itkuun, huutoon, kiljumiseen, juoksuun, töminään, rytinään. Tätä olen nyt kohta tunnin kuunnellut haluamattani.
Enää 29 aamua tämän perheen naapurina. En voi kuin ihmetellä, että miten lapsia ei jakseta kasvattaa? Ja sääliksi käy opettajaa, kenelle nämäkin kurittomat räkänokat aikanaan ekalle luokalle menevät.
Enää huominen ja sitten pääsen töihin lepäämään.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa normaalilta lapsipeeheeltä. Toivottavasti olet muuttamassa omakotitaloon metsän keskelle, missä naapurien äänet ei häiritse.
Ei vaan häiriköivä lapsiperhe saisi muuttaa itse metsän keskelle mesoamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ongelma? Kello 8 hiljaisuus on loppunut jo tunti sitten, kyllä siinä vaiheessa saa kuulua normaaleja elämisen ääniä.
Olen ihan lapsirakas, äiti itsekin ja työskentelen teinien parissa. En siis ”vihaa lapsia”, mutta olen kyllä syvästi huolissani monien perheiden kasvatuskyvyistä / viitsmisestä. Itsesäätelyä, empatiaa ja pettymyksen sietoa pitää alkaa harjoitella jo taaperona, jos tavoitteena on normaali käytös kouluikäisenä. Ikävä kyllä yhä useammalla nuorella ei näitä taitoja ole ja sen kyllä huomaa kouluissa ja ostareilla. Jos ajattelee että pieneltä ei voi odottaa mitään käytöstapoja niin ei tarvitse ihmetellä ettei niitä sitten isonakaan ole.
En ymmärrä tätä ajattelutapaa että ihan minkälainen tahansa meuhkaaminen on ok. Kai niille lapsille voi jotkut rajat asettaa tai sitten ulkoilla enemmän. Itkut yms ymmärtää mutta tahallinen metelöinti ei ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma? Kello 8 hiljaisuus on loppunut jo tunti sitten, kyllä siinä vaiheessa saa kuulua normaaleja elämisen ääniä.
Huuto, kiljuminen, rytinä = normaali elämisen ääni pyhäaamuna? Normaali elämisen ääni on vessan vetäminen, suihkussa käynti. Kenekään ei ole pakko huutaa ja kiljua. Mutta tietysti se vaatii ihan liikaa vanhemmilta, että kasvattaisivat lapsiaan ja keksisivät kerrostalossa pyhäaamulle jotain rauhallista tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vittuunnuin kanssa melskaaviin naapurin lapsiin siinä määrin, että möin asuntoni ja muutin muualle.
Meidän yläkerran naapyrit samanlaisia kiljuvia, hakkaavia rääkijöitä. Kaikki kakaraperheet pitäisi eristää jonnekin ghettoon.onneksi ovat olleet pääsiäisen poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mikään ihme, ettei Suomeen kehity sivistynyttä kerrostalokulttuuria, kun lapsia ei enää viitsitä kasvattaa ja opettaa, miten kerrostalossa pitää asua.
(Niin, kun ei itsekään osata)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää että vanhemmat itse jaksaa kuunnella tuota möykkää aamusta iltaan. Ei meillä lapset kilju, riehu ja huuda sisällä, se olis ihan piinaavaa kuunneltavaa jo minun mielestäni, saati sitten naapureiden.
Se mikä minua ärsyttää, on se miten lapsiperheet tuntuu määrittävän että tämä meidän meininki on nyt se meininki miten tässä talossa eletään, eikä heiltä voi vaatia esim. hiljaisuutta koska lapset joiden pitää saada rummutella kattiloita ja harrastaa kaikkea muuta möykkää koska ne ns. kuuluvat perhe-elämän arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sinusta hyvin kasvatetut lapset leikkivät? Kuiskaavat toisilleen ja istuvat siististi katselemassa kirjaa? Sellaiset alle kouluikäiset?
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan lapsirakas, äiti itsekin ja työskentelen teinien parissa. En siis ”vihaa lapsia”, mutta olen kyllä syvästi huolissani monien perheiden kasvatuskyvyistä / viitsmisestä. Itsesäätelyä, empatiaa ja pettymyksen sietoa pitää alkaa harjoitella jo taaperona, jos tavoitteena on normaali käytös kouluikäisenä. Ikävä kyllä yhä useammalla nuorella ei näitä taitoja ole ja sen kyllä huomaa kouluissa ja ostareilla. Jos ajattelee että pieneltä ei voi odottaa mitään käytöstapoja niin ei tarvitse ihmetellä ettei niitä sitten isonakaan ole.
Niinpä. Minä sain miehen mukana elämääni tällaisia melskaavia, rajattomia "luonnolapsia". Minäkään en vihaa lapsia, mutta olin kyllä järkyttynyt siitä, kuinka hukassa vanhemmat voivat olla vanhemmuutensa kanssa. Perushoivan, kasvatuksen, toisten huomioonottamisen kanssa. Puhumattakaan omista ongelmista joita siirtää lapsille tajuamatta mitään omasta osuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten mua ihmetyttää, että ap valittaa omien, tuttujen naapureidensa melusta. Eikö se ole jo niin arkipäiväinen asia, ettei naapurin ääniä edes oikein kuule enää? Onneksi 2000 -luvulla rakennetut talot ovat jo niin hyvin äänieristettyjä (vrt. vanhemmat betonielementtitalot), ettei ongelmia ole. Tai jos on, niin silloin on naapurissa hätä.
Joku mainitsi kerrostalokulttuurin, ja siinä on kyllä opeteltavaa munkin mielestä. Tiivis kaupunkiasuminen edellyttää muiden huomioonottamista, tervehtimistä, jopa naapuriapua. Jos naapurin lapset pitävät ihan helvetillistä meteliä, voi ihan hyvin mennä soittamaan ovikelloa ja ystävällisesti ottaa asia puheeksi. Poikkeukselliseen meluun on usein poikkeuksellinen (tilapäinen) syy, ja kun sen tietää, sitä sietää paremmin.
Lapsivihaketju taas. Mikä ihmisissä on vikana, kun lapset eivät saisi näkyä, ei kuulua....
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa normaalilta lapsipeeheeltä. Toivottavasti olet muuttamassa omakotitaloon metsän keskelle, missä naapurien äänet ei häiritse.