Lue keskustelun säännöt.
Oletko jättänyt jotain oleellista kertomatta itsestäsi (lähimmille) työkavereille?
31.03.2018 |
Minä salaan aika paljon asioita tai joitain ei ole vain tullut kertoneeksi silloin kun tutustuttiin niin nyttemmin tuntuu vähän hölmöltä alkaa elvistellä, esim. ulkomailla asuminen. Eivät tiedä siis ollenkaan että olen useamman vuoden asunut eri maassa. En ole myöskään kertonut aktiivista harrastuksestani, jotain siihen viittaavaa kyllä mutta en koko totuutta. Tämä myös näitä ettei ole tullut puheeksi koskaan. Perheasiat on myös niitä joista eivät tiedä, siis tietävät kyllä että lapsia on mutta ei mitään erosta tai mahdollisista myöhemmistä suhteista. Lisäksi poltan salaa!
Olisiko nämä mielestäsi jossain vaiheessa jo pitänyt kertoa? Olen tuntenut nyt työkaverini viitisen vuotta.
Kommentit (28)
En kertonut vanhempani kuolemasta, koska ei vaikuttanut töissä käymiseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ex-duunissa samassa tiimissä kaksi työkaveria jotka molemmat 40 v ja olivat koko ikänsä eläneet kädestä suuhun. Eli joka ikisen kuukauden lopuksi pankkitili tyhjä ja pomolta ennakkoa pyytämään tms luovaa ratkaisua. Tupakkaanhan noista rahoista valtaosa meni.
En ikinä paljastanut että multa jää säästöön aika paljonkin kun on aina ollut tapana kuluttaa vähemmän kuin mitä tienaa.
Mun mielestä noiden työkavereiden maailmankuva järkkyi vähemmän kun en kertonut omista rahankäyttötaidoistani. Pari kertaa olivat todella hölmistyneitä kun en tiennyt mikä päivä on palkkapäivä. Aina oli kolmen kuukauden palkka säästettynä tilillä niin en tehnyt mitään sillä tiedolla mikä se tarkka tilipäivä on.
Käytännössä en ole kertonut muuta kuin yhden osahaaran harrastuksistani ja sen, että siskollani on lapsia.
Vähemmälläkin tiedolla mammat siellä töissä pärjäisivät...
Vierailija kirjoitti:
En kertonut vanhempani kuolemasta, koska ei vaikuttanut töissä käymiseeni.
Tämän minä kerroin, ja pomo ehdotti hakemaan sairauslomaa. Sain kukkia työkavereilta, ja lopulta olin sairauslomalla kaksi viikkoa ihan pomon suostumuksella. Lisäksi otin viikon vapaata. Kuolema tuli yllätyksenä ja olin tosi järkyttynyt. Asuin tuolloin ulkomailla, ja lähdin sitten kotiin järjestämään hautajaisia. Yksityislääkäri kirjoitti sairausloman noin vain.
En ole kertonut että olen ulosotossa ja että palkkaani ulosmitataan kuukausittain. Ei kuulu heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut että olen ulosotossa ja että palkkaani ulosmitataan kuukausittain. Ei kuulu heille.
Mutta näkeehän palkanlaskija sen, että vain osa tilistä maksetaan sinulle...!!!
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ex-duunissa samassa tiimissä kaksi työkaveria jotka molemmat 40 v ja olivat koko ikänsä eläneet kädestä suuhun. Eli joka ikisen kuukauden lopuksi pankkitili tyhjä ja pomolta ennakkoa pyytämään tms luovaa ratkaisua. Tupakkaanhan noista rahoista valtaosa meni.
En ikinä paljastanut että multa jää säästöön aika paljonkin kun on aina ollut tapana kuluttaa vähemmän kuin mitä tienaa.
Mun mielestä noiden työkavereiden maailmankuva järkkyi vähemmän kun en kertonut omista rahankäyttötaidoistani. Pari kertaa olivat todella hölmistyneitä kun en tiennyt mikä päivä on palkkapäivä. Aina oli kolmen kuukauden palkka säästettynä tilillä niin en tehnyt mitään sillä tiedolla mikä se tarkka tilipäivä on.
Juu... On vähän kiusallista mutista jotain epämääräistä, kun työkaverit odottaa kun kuuta nousevaa palkkapäivää ja tietävät sentilleen paljonko oma palkka on tai valittavat, kun rahat ei riitä mihinkään, kun itse ei tarivtse joka senttiä tarkalleen laskea. Helpompi mennä vain siihen voivotteluun mukaan...
En ole kertonut, että minulla on paljon omaisuutta. Olen perinyt metsä- ja asunto-omaisuutta, eikä minun välttämättä tarvitsisi käydä töissä pärjätäkseni taloudellisesti. Teen hoivatyötä lähinnä omaksi ilokseni ja sosiaalisten suhteiden (juuri työkavereiden) takia. Pelkään, että työkaverini eivät ymmärtäisi, jos tietäisivät.