" Suuret ikaluokat ahneita" , Osku Pajamaki. Totta tosiaan! Elakkeita heille nuorempien maksamina, opintoetuudet jaihin, opiskelua kiristetaan,

tuon verran palkkaa lisää.

Ei ole hääppönen, ikä se ole heidän vikansa!

kun suuret ikäluokat jäävät viimeistään kuusikymppisinä eläkkeelle, matkailevat ja nautiskelevat hyväkuntoisina eläkkeestä, sitten siirtyvät palvelutaloihin, vanhainkoteihin, sairaaloihin vielä jopa vuosikymmeniksi. Me koitamme hoitaa heidän asioitaan, huolehtia dementoituvien hoidosta - ja rahaa palaa. Liekö mitään perittävää jäljellä kun ysikymppisinä (+) viimein väsyvät ja kuolevat?

Jotta sinä sit perisit ne?

Jotain häpyä siis tähänkin asiaan!

Jaa ettei ole nuoremmat ahneita, höpsis!

elin jatkuvassa pelossa ja otin vastuun itsestäni jne. Niin itse odotan kyllä edes sitä rahallista perintöä. Muuta perintöä kun en vanhemmiltani saanut. Pajamäen kirja on varmasti mielenkiintoinen.

lapsille niistä sitten kulkeutuu jotain ehkä. Suuret ikäluokat kuolevat silloin kun heidän lapsensa on itsekin jo jäämässä eläkkeelle, mitähän iloa niistä perinnöistä siinä vaiheessa mahtaa olla....

ja myös kuluttakoon ne. Sinun ei todellakaan pidä odottaa mitään rahallista " korvausta" heidän poissaolostaan.

Rahat on heidän ja he saavat itse käyttää ne mihin haluavat, ei todellakaan tarvitse säästää niitä sinulle!

Mikset muuten mene itse tienaamaan niitä rahoja?

Todellakin, kun suuret ikäluokat olivat lapsia, he olivat köyhiä, oikeasti köyhiä, ei sellaisia kuin Suomen nykyiset köyhät. Jopa nälkää nähtiin, eikä kellään ollut paljoa. Vanhemmista ei ollut vanhemmiksi, koska sota oli rikkonut vanhempien henkisen ja fyysisen terveyden, lapset kasvattivat monesti itse itsensä.



Toki sitten työtä riitti, mutta kyllä sitä myös piti tehdä, yleensä vanhemmilla ei ollut paljoa mahdollisuuksia tukea nuoria. Opiskelemaan pääsi, ja sitten töihin, se on totta. Kuitenkin, kun vertaa esim. 70-luvun lapsiperheiden asumistasoa, en tiedä moniko teistä oikeasti vaihtaisi. Laina-ajat oli 5-vuotisia, ja vyötä kiristettiin todella sen maksamiseksi. Kovasti säästämällä on nyt sitten saatu hyvät asunnot ja hyvä elintaso.



Omia lapsia on autettu opiskeluissa, asunnonostoissa ja muissa.



Itse olen kiitollinen 33 v. äiti, kiitollinen siitä että vanhempani ovat tehneet työtä sen eteen että meillä olisi helpompi lapsuus ja nuoruus kuin heillä oli.

En tiedä ketään kuitenkaan joka olisi perinnöstä kiletäytynyt vaikka sekin on mahdollista. Ja todellakin olen katkera vanhemmilleni lapsuudestani! Ja kyllä EN aio perinnöstä kieltätytä jos sellaista joskus saan.



Sinä voit tehdä mitä haluat! Ja kyllä monessa suhteessa ainakin omat vanhempani ovat täydellisen vastuuttomia ja itsekkäitä (eivätkä edes itse koskaan eläneet köyhyydessä).

itse olen 1960-luvulla syntynyt. Isäni toimi ammattioipstossa opettajana, ja muistan kuinka hän lapsuudessani päivitteli, kuinka hänen opiilaansa ottivat kaikki lainat mitä irti saivat, kun inflaatio oli niin korkea, että se söi ne kymmenesä vuodessa.



Isovanhempieni sukupolvi taas oli se, joka ilman omia opinto-, äitiys-, tai muitakaan sosiaalietuuksia rakensi tämän hyvinvointivaltion. Ei sitä todellakaan rakennettu suurten ikäluokkien vaan heidän vanhempiensa toimesta. Suuret ikäluokat ovat myös niitä, joille oikeasti on syötetty sitä pullamössöä - kahviin mössättyä pullaa lapsuuden herkkuna, ei meille. Suurten ikäluokkien vanhemmat ovat raataneet ja kieltäytyneet omista unelmistaan lastensa hyväksi, suurille ikäluokille on pudonnut opiskelupaikat (ei puhettakaan sellaisesta karsinnasta kuin nyt) lainat, virat, mahdollisuudet syliin. Suurten ikäluokkien lapset ovat isovanhempien hoitamia.



Nyt sitten he tavoittelevat aktiivista " seniori-ikää" , lykkäävät eläkkeelle pääsyään, matkustavat ja toteuttavat itseään paljon ennen kuin panevat tikkua ristiin omien lastensa lastenhoitopulmien eteen. Päin vastoin, kaikkea pitää supistaa sieltä, mitä suuret ikäluokat ei tarvitse ja kasat sinne, mikä heille on edullista.



Syyllistämisen nämä ikäluokat oppivat jo nuorena: taistolaiset haukkuivat omat anhempansa, veteraanit ja nyt omia lapsia nimitellään erheellisesti " pullamössöksi" ja huudetaan hukassa olevaa vanhemmuutta, nuorten aikuisten saamattomuutta tiesmitä.



Miksei kukaan puhu esimerkiksi hukassa olevasta isovanhemmuudesta?

HUOM. Ne eivät ole Sinun rahojasi, vielä!

On niin erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria, tuskin ne sinkut alkaa ajamaan lapsiperheiden asioita kovinkaan ponnekkaasti!!

Eivät nuoret ole mitään homogeenista sakkia.

Tämä aihe ei ole teille suunnattu. KUKAAN ei sylje perinnön päälle ja lähes KAIKKI haluavat koulutustaan vastaavaa vakityötä.

mutta ei vieläkään vakityöpaikkaa. Myös korkeakoulutettu mieheni on pätkätöissä. Ei olla uskallettu ostaa omaa asuntoa (asutaan töiden vuoksi Helsingissä ja usein myös ulkomailla), lasten hankintaan sentään ryhdyttiin kun ikä alkoi painaa. Hankin siis omat rahani, näin minulle on lapsesta saakka opetettu. Viidenkympin lainasta vanhemmilta kirjoitettiin velkakirja teininä ja takaisin maksettiin kaikki. En siis kirjoittanut " jääkö mitään perittävää" sillä mielellä että sitä kärkkyisin. Hienoa vain, jos isot sukupolvet voivat maksaa omat hoitonsa eikä kaikkea revitä verojamaksavien pätkätyöläisten selkänahasta. Kommentoin vain sitä, kun keskustelussa kävi ilmi, että ei meidän kannata valittaa, koska kohta saamme kuitenkin suurten ikäluokkien perinnöt tikkua ristiin laittamatta. Pohdin vain, että saammekohan?

nuorempia ikäluokkia yhtään mistään ylilyönneistä tai tekemättömyyksistä.



Sitäpaitsi miettikää Björn Wahlroosia, tyypillinen suurten ikäluokkien ahneus toiminnassa kautta linjan (joo, suurinumeroisemmin kuin tavallisilla ihmisillä, mutta se suurinumeroisuus tekee yleisestä asenteesta näkyvää): se oli taistolainen ja ajamassa sosialisointia, tosi sopivasti silloin kun sillä itsellään ei ollut mitään omaisuutta. Sitten heti kun se peri vanhempiensa mittavan omaisuuden niin äijä alkoi yltiöpaiseks talousliberalistiksi ja toitottaa kaikkialla, kuinka kilpailutalous on kaiken perusta, siinä kyvykkäät pääsee esille (niinkuin Wahlroos itse, loi oman omaisuutensa ... perimällä, heh). Tavallaan tietysti mikään ei oo muuttunut: taistolaisena se oli myymässä muiden duunia Neuvostoliitolle, nyt se ulosmittaa sitä omaks edukseen globaalimarkkinoille.

Kun nämä porukat ILMOITTAUTUIVAT yliopistoon, pääsykokeeksi riitti pyöröovista selviäminen ja oman nimen allekirjoittaminen. Hyviä työpaikkoja oli pilvinpimein. Asuntolainan söi inflaatio. Elämä oli aina vaan helpompaa. Lapsia tehtiin yksi tai kaksi - huh olipa rankkaa!! Nekin pistettiin hoitoon parikuisina. Kaiken aikaa on puhallettu yhteiseen suurtenikäluokkien pätsiin.................. ja sama jatkuu. Lapsiperheille ei tipu muruakaan näiden hyvinvoivien ruokapöydästä. Osku on niin pahuksen oikeassa!

yliopistoihin. Nykyisin kun jokaisesta kykyihin katsomatta pitäisi tulla korkeakoulutettu, ei ole ihme, että ihan jokainen ei pääse yliopistoon (miltei koko ikäluokka ylioppilaita nykyään). Saati että yliopisto-opintoja vaativia työtehtäviä riittäisi kaikille. Se höpöily korkeakoulutuksen kanssa on ainakin osin Olli-Pekka Heinosen opetusministerikauden tuotetta. Okei, siellä on varmaan virkamiehinä joitakin höpsöjä suurten ikäluokkien ihmisiäkin.

Vierailija:

Kun nämä porukat ILMOITTAUTUIVAT yliopistoon, pääsykokeeksi riitti pyöröovista selviäminen ja oman nimen allekirjoittaminen. Hyviä työpaikkoja oli pilvinpimein. Asuntolainan söi inflaatio. Elämä oli aina vaan helpompaa. Lapsia tehtiin yksi tai kaksi - huh olipa rankkaa!! Nekin pistettiin hoitoon parikuisina. Kaiken aikaa on puhallettu yhteiseen suurtenikäluokkien pätsiin.................. ja sama jatkuu. Lapsiperheille ei tipu muruakaan näiden hyvinvoivien ruokapöydästä. Osku on niin pahuksen oikeassa!

Viimeksi läpi meneminen jäikin niin hilkulle, että varmaan harmitti. Nyt läpi meno on varmaa!Onnea jo etukäteen!

Varmaan on niin, että kukin sukupolvi tekee oman henkilökohtaisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen töitä. Kaikista sukupolvista löytyy " vapaamatkustajia" . En syyllistäkään Oskun nimeämää Ahnetta sukupolvea tekemättömyydestä tai siitä, että he olivat päässet jotenkin helpolla.

Kuitenkin on niin, että he:

- ovat ensimmäinen ja ainut sukupolvi, joka pääsee nauttimaan hyvästä eläketurvasta, jonka vanhempansa rakensi 60- luvun alussa.

- kunnallinen ja valtakunnallinen päätöksenteko on heidän käsissään ja lainsäädäntö, julkiset palvelut ja monet muut asiat etenevät tietysti heidän elämäntilanteensa mukaan

- he ovat myyneet valtionomaisuuden

- he ovat olleet rakentamassa nykyisen tulos ja ulos - yhteiskunnan

- he ovat sukupolvi, jonka vanhemmat ovat nyt vailla hoitoa julkisissa ja yksityisissä hoitolaitoksissa tai kotona

- he ovat hyötyneet eniten erilaisista veroväennysoikeuksista mm. vapaaehtoinen eläkevakuutus, aikaisempi ansiotuloista tehty asuntovelan korkovähennysoikeus



NATO:sta en tiedä. " Ahne sukupolvi" on kuitenkin pitkästä aikaa sukupolvi, joka on saanut elää ilman sotia(Suomessa). Siitä huolimatta tuntuu, että heillä on suurin hinku NATOon ja kaikkein hassuintahan on, että useat vielä olivat 70-luvulla neuvostoihmisiä.



Onko se niinkuin Woody Allenin leffa sanoi: " Ota rahat ja juokse"

Heti sai vakituisen työpaikan jossa oli eläkeikään asti. Mies oli merkonomin papereilla erään viraston johtajana ja ison omakotitalon suurella tontillakin taisivat ostaa aikoinaan n. 50 000 markalla. Nyt on muutamalla miljoonalla metsää ja silti yhä kahvi keitetään kaksi kertaa ettei poroja kulu.

Vierailija:

Kun nämä porukat ILMOITTAUTUIVAT yliopistoon, pääsykokeeksi riitti pyöröovista selviäminen ja oman nimen allekirjoittaminen. Hyviä työpaikkoja oli pilvinpimein. Asuntolainan söi inflaatio. Elämä oli aina vaan helpompaa. Lapsia tehtiin yksi tai kaksi - huh olipa rankkaa!! Nekin pistettiin hoitoon parikuisina. Kaiken aikaa on puhallettu yhteiseen suurtenikäluokkien pätsiin.................. ja sama jatkuu. Lapsiperheille ei tipu muruakaan näiden hyvinvoivien ruokapöydästä. Osku on niin pahuksen oikeassa!