Mieheni tekee pahaa ruokaa ja kattaa rumasti
Mieheni ei ole koskaan ollut hääppönen kokki, mutta lasten tulon myötä tilanne on pahentunut. Silloinkin kun olisi aikaa, rahaa ja rauhaa tehdä päivällinen pidemmän kaavan kautta, kokkaa mieheni perusbulkkiruokaa, varioiden noin kolmea-neljää ruokalajia (tomaattipohjainen pastakastike, lasagne, lihapullat ja joskus uunikala). Mieheni kuitenkin tekee nekin vähän miten sattuu, joskus saattaa olla huikea määrä etikkaa lorahtanut pastakastikkeeseen tai uunikalassa ei ole mitään aromeja kalan itsensä lisäksi. Lasagne on usein maukasta mutta sitä hän kokkaa äärimmäisen harvoin sillä laittamisessa kestää eikä mies juuri koskaan varaudu ajoissa. (Juuri kuukausi sitten syötiin päivällinen italialaisittain iltakymmeneltä, arki-iltana, kun mies ryhtyi hommiin joskus seiskalta..)
Tämän lisäksi ruoan esillepano on pahimmillaan jopa luotaantyöntävä, kuorineen keitetyt perunat saattaa lillua keitinvedessä ja lihapullien ruskea soosi on jähmettynyt kokkareiseksi kalvoksi.
Lapset eivät pidä isänsä tekemästä ruoasta, ja isomman (11v.) kanssa tapellaan harva se päivä siitä että käy salaa ostamassa Mäkistä ruokaa treenien jälkeen jos tietää että on isän ruokapäivä. Toisaalta, saatan itsekin syödä vähän paremmin töissä niinä päivinä...
Mitä tässä oikein voi tehdä? En koskaan enää anna mieheni tehdä ruokaa jos meille on tulossa vieraita, mutta ei tämä arkimeininkikään enää vetele. Ja ratkaisu ei ole että tekisin itse kaiken, minulla ei ole aikaa. Valmisruokia tai tilausruokaa ei tahtoisi syödä joka toinen päivä, vaikka rahaa niihin tässä kohtaa olisikin.
Kaiken lisäksi pelkään että mieheni malli opettaa pojillemme perinteiset sukupuoliroolit ja tuottaa pahimmillaan huonon suhteen syömiseen.
Kommentit (43)
Eihän nyt helvetti kukaa jaksa valittaa mistää kattauksesta? Sais vaimoni tehä ruuat sen jälkee aina jos valittas tolasesta. Onneksi se on ollut tyytyväinen mun arkiruokii ja aamulla tehtyihin voileipii.... M37
Kyllä taas provolle haiskahti. Kuka laittaa pastan kylmään veteen ja kuka ei mausta tai suolaa uunikalaa ollenkaan? En mä mikään mestarikokki ole mutta kuulostaa naurettavalle.
Voi meillä taas toisinpäin. Mies luulee että on loistava kokki mutta ei tajua että kaikilla ei ole sama maku kun hänellä. Olen joutunut vääntämään esim. rautalangasta että syy miksi en laita jotain ruokaa samalla tavalla kun hän on se että me muut ei tykätä siitä mitä hän on tehnyt. Kesti kauan ennenkuin meni kaaliin että hänen hyvä ei ole välttämättä se toisten hyvä. Mies on sen tyyppinen että unohtaa kaikki ne kerrat kun on kehunut kuinka laittavani ruoka oli herkullista ja loistavaa. Menee vähän herran oman fiiiksen mukaan. Jos joku ei sitten ole superonnistunutta niin saattaa antaa kuvan että en osaa kokata ollenkaan. Yleensä annan mennään toisesta korvasta ulos vaan. Yritän muistaa antaa myös vastapalautetta aina kun herralta menee vähän pieleen eli lorahtaa vaikka liikaa suolaa että muistais myös oman vajavaisuutensa. Pikku hiljaa on alkanut ymmärtää että makuasioista ei voi kiistellä. Hän ehkä tekee ruuan x paremmin ja minä taas ruuan y paremmin.