Masentava ylipaino
Osaako kukaan sanoa: olen ollut lihavuusleikkauksessa vuosia sitten, ja sen jälkeen pääsin vielä leikkaukseen, jossa kiristettiin ihoa, poistettiin siis ihoa ja rasvaa vatsasta, käsivarsista ja rinnat kohotettiin. Ja vaikka tuo kaikki oli kamalaa, niin kaikista kauheinta on se, että paino on hiipinyt takaisin parissa vuodessa. Eli, onko kenelläkään omakohtaista kokemusta, voiko päästä leikkaukseen uudestaan? Tai miten kehtaan mennä uudelleen lääkäriin...
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
en juo vettä ollenkaan. Oikeasti, en ollenkaan. Juon aina kahvia, limua tai siideriä.
Miksi ihmeessä? Et varmasti ole niin tyhmä ettetkö tajuaisi noiden olevan pahimman laatuisia kalori- ja sokeripommeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ymmärrettävästi hyvin "hankalaa ja mahdotontakin" tutkia netistä syömishäiriötä ja lihomisen syitä. Sieltä kun ne "sairaus ja häiriö"-sanat löytyvät, tekee se lihavan haukkumisen vaikeaksi, koska silloinhan sä haukut ja pilkkaat sairasta ihmistä.
Oisko kuitenkin fiksua ensin tutkia ja vasta sitten hutkia? En vaan tosin ymmärrä miksi yleensä täytyy jotain tiettyä ihmisryhmää mitenkään erikseen hutkia? Mä taas haluaisin vastauksen tähän. Ja etenkin kiinnostaa, voiko tälle itse tehdä jotain? Kiitos!
Miksi lihavat aina pakenevat sairauden taakse? Antaako se heille mahdollisuuden olla tekemättä itse asialle jotain? Kerjäävät sääliä ja jatkavat mussuttamista, koska sehän on sairaus.
No minulla ainakin lääkärit (useitakin) diagnosoivat sairauden ja tajusin itse toimia sen mukaisesti asiaani auttaen. Koska sain tsemppiä jne, onnistuin tavoitteissani yli odotusten. Olin siis sairas ja syömishäiriöinen, kukaan ei kutsunut minua lihavaksi ja laiskaksi mussuttajaksi. Kaikki siis eivät onnistu, kuten jo aiemmin totesin. Tunnet varmaan sinäkin painonsa kanssa taistelevia? Onko joku joka ei yhtään tiedä, naapuria, omaista , julkkista???
Nyt kiinnostaa se, mitä sanot tähän! Joko väität minua valehtelijaksi tai mielestäsi lääkärit eivät tiedä mitä tekevät! Miten on? Ja ennen kuin vastaat, voisitko mitenkään googlettaa (tai etsiä faktaa sieltä mihin luotat?) sen "Syömishäiriö" tai "Ahmiminen" tai minkä haluat, niin voit miettiä seuraavaa kommenttiasi uudelleen. :)
Ja en ole ainoa, tiedän monia muitakin. Mä selvisin ilman mitään painontarkkailuohjelmia, lääkityksiä, hoitoja jne, mutta tunnen tosiaan esim. diabeetikkoja, joiden tulisi ehdottomasti laihduttaa. Ei onnistu. Haluaisivat kyllä ja ovat apua siis hakeneet. Paras ystäväni aloitti juuri vesijumpan ja käy terapiassa. Ihan fiksu ihminen, töissä käyvä ja kaikkea harrastava.
Mutta kun ei kukaan pysty väkisin himoa pysäyttämään keneltäkään. Ja kun ei siihen pysty itsekään, tilanne vaan pahenee ja mielenterveys voi mennä lopullisesti.
Keskustelenkohan jonkun provon kanssa, niin uskomatonta tämä jo on :D
Oli kyllä niin sekava viesti, että tuohon on mahdoton vastata.
Ehkä parempi niin. Olen kysynyt useita kertoja, että miksi ei voi ottaa asiasta selvää jos ei tiedä, eli mistä johtuu lihominen? Onko olemassa syömishäiriö-diagnoosia? Mitä asiaan liittyy?
Miksi ymmärrätte anoreksian, vastakkaisen ilmiön? Eikö lainkaan ihmetytä? Miksi eivät tee itselleen mitään? Sairaaloissa notkuvat kalmankalpeina ja luurankomaisina? Mun mielestä tämäkin on sairaus/syömishäiriö. Mutta eipä palstalla tätä jankata. Onhan se hoikkuus tietty kauniimpaa, kuin ihra. Ei kukaan kehtaa pilkata anorektikkoa, eihän? :D
Mutta ei, eihän sitä nyt vaan voi vastata näin sekaviin viesteihin ja kysymyksiin :D
Ei tietoa mistään, mutta jaksetaan jankuttaa, kuinka lihava on aivan terve, vaikka painaa 189 kiloa ja syö 69% ajastaan. Juu, ihan tervettähän se tietenkin on. Joku piru niillä syöpöillä on mielessä, kun vaarantavat terveytensä ja perhesuhteensa ym. Ihan vaan veetuillakseen juonivat. Kaikki muu on tekosyytä vaan...
Tarkoitatko, että kaikki ylipainoiset ovat syömishäiriöisiä?
En tietenkään. On varmasti monia syitä olla ylipainoinen/sairaalloisen ylipainoinen. Voihan tätä asiaa kiertää ja kaartaa, jos ei nyt vaan millään pysty myöntämään, että syömishäiriö on sairaus. Tästä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en juo vettä ollenkaan. Oikeasti, en ollenkaan. Juon aina kahvia, limua tai siideriä.
Miksi ihmeessä? Et varmasti ole niin tyhmä ettetkö tajuaisi noiden olevan pahimman laatuisia kalori- ja sokeripommeja.
Mä tunnen pari tälläistä tapausta, jotka eivät juo ollenkaan vettä (tosin eivät sentään siideriä vedä tilalle), mutta juovat janoonsakin aina mehua, limua tai maitoa. Ovat molemmat lihavia, eivät kuulemma pidä veden mausta :o Kilojaan itkevät, mutta ei mene jakeluun, että jos ne mehut ja limut vaihtaisi veteen, niin samantien lähtisi paino laskuun.
Vaihda se limu nyt edes ensin vaikka maustettuun kivennäisveteen. Sitten alat pikku hiljaa lisäämään siihen veteen vielä hanavettä, niin alat tottua "veden makuun".
Sun paino ei ole vielä mikään tajuttoman korkea. Uskon, että pääsisit paljon parempiin lukemiin jo jättämällä limut, sipsit ja muut turhat pois. Jos on pakko napostella, niin vaihda ne naposteltavat edes johonkin järkevään! Vaikka kurkkua ja porkkanaa kermaviilidipillä, paahdettuja kikherneitä tms... Jos on pakko saada välillä makeaa, niin vaikka hedelmärahkaa kohtuudella.
Sanon silti samaa kuin muutkin, eli hanki keskusteluapua. Mitä se lääkäri voi enää tehdä? Lisäksi suosittelen ihan vain kävelyä. Tekee päälle ja kropalle niin hyvää. Otat vaikka askelmittarin käyttöön ja asetat ensin tavoitteeksi vaikka edes 5000 askelta kerralla ja kasvatat tavoitetta sitten pikku hiljaa. Siis jotenkin oletan, ettet paljon lenkkeile. Anteeksi, jos oletan väärin.
Ap kuittaa, että liikun kyllä paljon, yleensä tulee vähintään 15.000 askelta päivässä kun koiran kanssa liikun. Onhan hullua että otan kaikki kalorit monin kerroin takaisin, kun juon lenkiltä tultua vaikka siiderin. Se vaan maistuu niin hyvältä ja vie janon jotenkin paremmin kuin vesi. Vissy vois olla kyllä hyvä vaihtoehto. Hyviä ideoita täältä tulee!
Makeanhimo on se suurin haaste ja syön makeaa niin kauan että on ihan hirveä olo. On se jonkinlainen pakkohäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuittaa, että liikun kyllä paljon, yleensä tulee vähintään 15.000 askelta päivässä kun koiran kanssa liikun. Onhan hullua että otan kaikki kalorit monin kerroin takaisin, kun juon lenkiltä tultua vaikka siiderin. Se vaan maistuu niin hyvältä ja vie janon jotenkin paremmin kuin vesi. Vissy vois olla kyllä hyvä vaihtoehto. Hyviä ideoita täältä tulee!
Makeanhimo on se suurin haaste ja syön makeaa niin kauan että on ihan hirveä olo. On se jonkinlainen pakkohäiriö.
No se siideri ei kyllä janoa poista, lisää vain makeannälkää.
Onko sulla oikeasti halu päästä makeanhimosta? Jos, niin tiedän siihen keinon, mutta en viitsi neuvoa, jos vastaanottaja on haluton muuttamaan tapojaan.
Miksi jonkun juhlan taki pitää mässäillä? Voihan sitä tehdä hyvää ruokaa ja ottaa jälkiruokaa, mutta kohtuudella! ei tiukat dieetit toimi vaan elämäntapamuutos.. en ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa. Hanki harrastuksia ja keksi jotain fiksua tekemistä. Ei kukaan varmaan niitä epäterveelisiä asioita suuhusi työnnä. Niitäkin voi sillointällöin syödä mutta max. 1-2 kertaa viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuittaa, että liikun kyllä paljon, yleensä tulee vähintään 15.000 askelta päivässä kun koiran kanssa liikun. Onhan hullua että otan kaikki kalorit monin kerroin takaisin, kun juon lenkiltä tultua vaikka siiderin. Se vaan maistuu niin hyvältä ja vie janon jotenkin paremmin kuin vesi. Vissy vois olla kyllä hyvä vaihtoehto. Hyviä ideoita täältä tulee!
Makeanhimo on se suurin haaste ja syön makeaa niin kauan että on ihan hirveä olo. On se jonkinlainen pakkohäiriö.
No se siideri ei kyllä janoa poista, lisää vain makeannälkää.
Onko sulla oikeasti halu päästä makeanhimosta? Jos, niin tiedän siihen keinon, mutta en viitsi neuvoa, jos vastaanottaja on haluton muuttamaan tapojaan.
Pakkohan sun on sanoa kun aloitit :) paras neuvo tietty on lopettaa makean syöminen, taikka aloittaa karppaus.
Itsellä päinvastainen ongelma. Laihdun vaan enkä tunne nälkää. Herkkuhimot lähteneet. Lääkkeen sivuvaikutuksia. Toisaalta, PALJON parempi näin. Inhoaisin itseäni lihavana.
Lihavan syömishäiriö on tosiaan häiriö, mutta sitä ei voi parantaa kukaan muu kuin ihminen itse. Jos ei ole motivaatiota tutkia itseään, keinojaan hallita tunteitaan ja tapojaan toimia, niin ei siitä parane. Syömishäiriö on samalla häiriö lapsuuden kiintymyssuhteissa. Pysyviä tuloksia voi saavuttaa kuitenkin vain katsomalla itseään.
Voi etta olen todella pahoillani ap. Tiedan milta tuo tuntuu, etta vaikka kuinka on satsannut niin joku lipsahdus sit vie mukanaan. MUTTA kaikkea ei ole menetetty. Kannustaisin sinua loytamaan itsellesi hyvan personal trainerin jonka kanssa kemiat kohtaa ja joka pystyy tsemppaamaan sinua.
Treeni ja ruokavalio kuntoon ja se on siina. opettele uusi asia ja tee sopimus itsesi kanssa etta 6 kk kokeilen taysilla.
Vierailija kirjoitti:
Lihavan syömishäiriö on tosiaan häiriö, mutta sitä ei voi parantaa kukaan muu kuin ihminen itse. Jos ei ole motivaatiota tutkia itseään, keinojaan hallita tunteitaan ja tapojaan toimia, niin ei siitä parane. Syömishäiriö on samalla häiriö lapsuuden kiintymyssuhteissa. Pysyviä tuloksia voi saavuttaa kuitenkin vain katsomalla itseään.
Kyllä. Ja tuo kakkoslause on se ydin. Joillain nuo mainitsemasi asiat ovat ja joillain ei. Eikä niitä voi aktivoida tuosta noin vain sormia napsauttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en juo vettä ollenkaan. Oikeasti, en ollenkaan. Juon aina kahvia, limua tai siideriä.
Miksi ihmeessä? Et varmasti ole niin tyhmä ettetkö tajuaisi noiden olevan pahimman laatuisia kalori- ja sokeripommeja.
Energia ei ole noissa edes se ainoa paha, vaan elimistön on siivottava ne ulos itsestään. Sen sijaan vettä ei tarvitse siivota vaan se on se virkistäjä.
Mieti, että yrität siivota lattiaa ja kaadat siihen vain kahvia, siideriä ja limua. Pärjäisit paremmin pelkällä vedellä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako kukaan sanoa: olen ollut lihavuusleikkauksessa vuosia sitten, ja sen jälkeen pääsin vielä leikkaukseen, jossa kiristettiin ihoa, poistettiin siis ihoa ja rasvaa vatsasta, käsivarsista ja rinnat kohotettiin. Ja vaikka tuo kaikki oli kamalaa, niin kaikista kauheinta on se, että paino on hiipinyt takaisin parissa vuodessa. Eli, onko kenelläkään omakohtaista kokemusta, voiko päästä leikkaukseen uudestaan? Tai miten kehtaan mennä uudelleen lääkäriin...
et sitten ajatellut muuttaa mitään elämässäsi?
Siis olen kaupassa töissä ja siellä on yksi työntekijä jolla ylipainoa 30-40 kg.
Enkä ihmettele, sillä näen välillä hänen ostoksensa eli pakastepizzaa, iso pullo cokista, sipsejä, karkkia. Ei salaattia yms.
Jos itse söisin noin niin painaisin varmasti 150 kg.
Vierailija kirjoitti:
Siis olen kaupassa töissä ja siellä on yksi työntekijä jolla ylipainoa 30-40 kg.
Enkä ihmettele, sillä näen välillä hänen ostoksensa eli pakastepizzaa, iso pullo cokista, sipsejä, karkkia. Ei salaattia yms.
Jos itse söisin noin niin painaisin varmasti 150 kg.
Ja aikaisemmin ollessani kotihoitotyössä olen nähnyt vakavasti sairaita (diabetes, verenpaine yms.) ihmisiä, joilla litratolkulla limua jääkaapissa ja karkkeja yms. Ei mitään terveellistä syötävää.
Kaikkihan haluaisi herkutella, mutta ei voi, koska ei halua lihoa. Olishan se kiva myös juoda joka päivä, mutta ei voi, kun ei halua alkoholistiksi...