Ärsyttää lukea noita "näin saat ruokakulut minimiin"-juttuja, koska

Mihin aikuiset ihmiset tarvitsee iltapalaa? Jos syö seitsemän aikaan, mitä tarvetta on syödä vielä iltapala yhdeksältä?

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikuiset ihmiset tarvitsee iltapalaa? Jos syö seitsemän aikaan, mitä tarvetta on syödä vielä iltapala yhdeksältä?

Kuinka moni syö päivällisen vasta seiskalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin aikuiset ihmiset tarvitsee iltapalaa? Jos syö seitsemän aikaan, mitä tarvetta on syödä vielä iltapala yhdeksältä?

Kuinka moni syö päivällisen vasta seiskalta?

Mä syön päivällisen yleensä klo 20 aikaan, kun olen tullut kotiin treeneistä, ja iltapalan klo 22 aikaan. Ja todellakin on aikuisella ihmisellä suuri energian (ja iltapalan) tarve treenien jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ohi aiheen, mutta täälläpäin maksaa maustamaton jogurtti tuplaten verrattuna maustettuun.

Tottakai maksaa, koska "maustettu" jogurtti on halvimmista raaka-aineista tehtyä sokerischeissea. Maustamaton puolestaan ehtaa tavaraa, joka pitää nälkääkin.

Meillä oli monipuolisesti syövät mukulat siihen asti, kunnes menivät päiväkotiin. Siellä ei muuta tehdäkään kun tuputetaan sokeria joka aterialla, aamupalapuuroon lisätään sokeria ja/tai hilloa "kun ei ne muuten syö". Meidän lapset söis voisilmällä tai ilmankin, mutta toki heille hillokin kelpaa kun sitä puuroon kerran lusikoidaan. Välipalalla kiisseliä tms. sokerihöttöä, pannukakkukin on runsashiilarista ja rasvattomaan maitoon tehty tottakai, ja sitä hilloa.... Lounaskin on hyvin niukkaproteiininen ja rasvaton, lähes silkkaa hiilaria. Kiitosta meidän lapset on saaneet siitä, että syövät kaikkea mitä päiväkoti tarjoaa, ihan kasviksiakin menee keskivertoa reippaammin ja runsaammin. Kiljuvan nälän kanssa kuitenkin kotiutuvat.

Mutta kun ne ei sitten tahdo kotona haluta muuta kuin sitä makeaa iltaisin ja viikonloppuisin ja lomilla. Hirveä vääntö aina. Esikoinen on jo liki aikuinen ja opiskelee toisella paikkakunnalla. Kyllä äiteen sydäntä lämmittää, kun hän pyytää sunnuntaisin äitiä pakkaamaan viikon tarpeiksi luu-lihalientä ja jotain elukkarasvaa, kaalinpää kainalossa ja lieminyssäkät mukanaan lähtee opintielle.

Koska neuvojen tekijät ovat yleensä henkilöitä, jotka eivät elä halvalla eikä heillä ylipäätään ole kokemusta siitä. Itselläni monien ohjeiden noudattaminen vain nostaisi ruoka kuluja ja yhdessäkään ei ole ainakaan ollut mitään uutta. Itse elän halvalla ja silti syön monipuolisesti. Pienet tulot opettaa. Oikeat asiantuntijat halvalla elämiseen löytyy ruoka jonosta. Ei kirja oppineista.

Vierailija kirjoitti:

Tuo maustamaton jogurtti, johon laittaa kaurahiutaleita, hedelmää ja ehkä vähän pähkinää, on muuten tosi hyvää! Ihan lemppari välipala. On lisäksi mukavan edullista, terveellistä ja täyttävää.

Ei se maustamaton jugurtti kovin paljon halvempaa ole kuin maustetut, ja nuo hedelmät ja pähkinät maksaa, varsinkin pähkinät on kalliita. Ja jos hedelmiäkin ostaa montaa erilaista eikä vain halvimpia omenoita tai appelsiineja, menee niihinkin rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo maustamaton jogurtti, johon laittaa kaurahiutaleita, hedelmää ja ehkä vähän pähkinää, on muuten tosi hyvää! Ihan lemppari välipala. On lisäksi mukavan edullista, terveellistä ja täyttävää.

Ei se maustamaton jugurtti kovin paljon halvempaa ole kuin maustetut, ja nuo hedelmät ja pähkinät maksaa, varsinkin pähkinät on kalliita. Ja jos hedelmiäkin ostaa montaa erilaista eikä vain halvimpia omenoita tai appelsiineja, menee niihinkin rahaa.

Miten niin hedelmät ja pähkinät muka kalliita, etenkin jos mustamattomasta jugurtista on tuosta vaan varaa maksaa ekstraa? Omenoita ja banaaneja saa ympäri vuoden alle 2 €/kg ja kasviksia pitäisi kuitenkin syödä se puoli kiloa päivässä. Ja kilo maapähkinöitä maksaa Prismassa 3,19 € (normaalihinta), joten ei paha sekään.

Oikeasti halvalla elävä kirjoitti:

Koska neuvojen tekijät ovat yleensä henkilöitä, jotka eivät elä halvalla eikä heillä ylipäätään ole kokemusta siitä. Itselläni monien ohjeiden noudattaminen vain nostaisi ruoka kuluja ja yhdessäkään ei ole ainakaan ollut mitään uutta. Itse elän halvalla ja silti syön monipuolisesti. Pienet tulot opettaa. Oikeat asiantuntijat halvalla elämiseen löytyy ruoka jonosta. Ei kirja oppineista.

Parhaat asiantuntijat löytyy todellakin ruokajonoista - nimittäin ne, jotka jonottaa ruokaa silkkaa pihiyttään. Suurin osa ruokajonoissa käyvistä on kelvottomia neuvomaan muita, koska eihän ne onnistu pitämään edes omia ruokalaskujaan kurissa (ainakaan ilman ilmaista ruokaa).

Vierailija kirjoitti:

Juurikin tämä. Jukurtteihin, muroihin , leipään ja päällisiin . välipalaruokiin menee rahat.

Pääruoka on yleensä meillä n.8-9euron luokkaa, mutta kaikki muu onkin sitten enemmän.

Noihan on ihan perusruokaa. Jotain on vialla jos töissä olevilla ihmisillä ei ole varaa syödä muuta kuin keitettyä perunaa silakan ja suolaveden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurikin tämä. Jukurtteihin, muroihin , leipään ja päällisiin . välipalaruokiin menee rahat.

Pääruoka on yleensä meillä n.8-9euron luokkaa, mutta kaikki muu onkin sitten enemmän.

Noihan on ihan perusruokaa. Jotain on vialla jos töissä olevilla ihmisillä ei ole varaa syödä muuta kuin keitettyä perunaa silakan ja suolaveden kanssa.

Jotain on tosiaan vialla, koska tuollaisia kalliita turhuuksia pidetään Suomessa perusruokana.

Meillä tehdään kotona maidosta viiliä ja syödään sitä yleensä ihan sellaisenaan. Muroja ei osteta, koska viljaa saa muutenkin riittävästi. Leivät tehdään itse ja kun ne on hitaasti taikinajuureen tehtyjä kotileipiä, ne ei todellakaan kaipaa päälleen mitään muuta kuin vähän Oivariinia tai vaikka hernekeittoa tai hummusta.

Miksi pupellatte välipaloja? Syökää tarpeeksi kunnon ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurikin tämä. Jukurtteihin, muroihin , leipään ja päällisiin . välipalaruokiin menee rahat.

Pääruoka on yleensä meillä n.8-9euron luokkaa, mutta kaikki muu onkin sitten enemmän.

Noihan on ihan perusruokaa. Jotain on vialla jos töissä olevilla ihmisillä ei ole varaa syödä muuta kuin keitettyä perunaa silakan ja suolaveden kanssa.

Jotain on tosiaan vialla, koska tuollaisia kalliita turhuuksia pidetään Suomessa perusruokana.

Meillä tehdään kotona maidosta viiliä ja syödään sitä yleensä ihan sellaisenaan. Muroja ei osteta, koska viljaa saa muutenkin riittävästi. Leivät tehdään itse ja kun ne on hitaasti taikinajuureen tehtyjä kotileipiä, ne ei todellakaan kaipaa päälleen mitään muuta kuin vähän Oivariinia tai vaikka hernekeittoa tai hummusta.

Kyllä huomaa että reaalitulot ovat laskeneet ja hinnat nousseet. Ei vielä 90-luvulla normaali työssäkäyvän pienituloistenkaan tarvinnut miettiä onko varaa ostaa jugurttipurkki. Palkat ovat monella alalla samalka tasolla kuin tuolloin ja kuluttajahintaindeksi on Rahamuseon sivuilta katsoen noussut jyrkästi kohti pilviä. Joka tuli tuolloin työelämään huomaa ympärillään ihmisten köyhtymisen. Kulisseja on pidetty yllä halvalla lainarahalla niin ihmiset eivät ole oikein tajunneet kuinka paljon reaalitulot ovat tippuneet. Tavis duunareista 10-12€ t on tullut työtätekevää köyhällistöä jolle ei jää käteen kuin työnilo vaikka tekisi kuinka pitkää päivää.

Itse en osta parhaillaan juuri opiskelijan minibudjetin vuoksi mitään välipalatarvikkeita; en jukurttia, vanukkaita, muroja saati leipiä ja päällisiä. Kaapista löytyy aina maapähkinöitä ja kaurahiutaleita aamupuuroa varten; pakkasessa on kesän marjastuksen jäljiltä mustikkaa ja kaupasta ostettuna jättisäkki kotimaista puolukkaa. Keitän tai paistan usein tiskaamisen lomassa muutaman kananmunan jääkaappiin pikaruuaksi. Muuten syön pelkkää kotiruokaa ja jääkaapissa on ylipäätään pelkästään kasviksia ja kalaa. Teen aamulla usein ison kalakeiton tai paistan jättiannoksen kasvismunakasta. Aamulla valmistettua ruokaa voi sitten syödä eväänä tai nälän yllättäessä. Myös tavallista ruokaa voi näköjään napostella vaikkapa elokuvan katsomisen aikana, kun varaa ei ole herkkuihin. Peltileipää ja ohukaisia pystyy pyöräyttämään varsin helposti, jos tekee välillä mieli jotain tavallisesta poikkeavaa. Yksin elävän on tietysti helppo huudella, kun muut eivät ole vaatimassa omien mieltymystensä mukaisia ruokia. Lapsuudenkodissani oli samanlainen pelkkää-ruokaa-metodi, kun varaa ei ollut välipaloihin. Sen toimivuus riippuu lähinnä siitä, löytyykö maistuvaa ruokaa aina edes hiukan valmiina jääkaapista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin sanoin, niin en ole ainoa joka käy kaupassa.

No tehkää yhdessä kauppalistat

En ole ap mutta meillä ei ainakaan auta mitään että laitan miehelle kauppalistan mukaan. Vaikka kuinka sanoisin ettei ole varaa ostaa muuta kuin listalla olevat jotenkin saa aina tuplattua ostoksiin varatun summan. Jos olen laskenut ostosten hinnaksi 20€, miehellä menee 40€ jne. Ihan mahdotonta, sentään 22v yrittänyt opettaa tätä. Muuten fiksu mies mutta....

17

Kyllä teillä vara on. Muutoin se ruokatili olisi tyhjä ja jäisi ruoat kauppaan. Jos siis on yhteinen ruokatili, ala laittaa vähemmän rahaa sinne.

Mitenhän se auttaisi? Jos mä käyn yksin kaupassa rahat riittää kuukaudeksi, jos mies käy vaikka joka 3. kerta rahat loppuu jo 2,5 vkon jälkeen. Muutenkin "piipahtaa" lähes päivittäin ostamassa jotain pientä, suklaata, iltakahvipullat, lakut, limua tai kuplavettä. Ihan tarpeettomia juttuja.

17

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä näissä keskusteluissa tehokkaasti sivuutetaan on se, mitä kukin SUOSTUU syömään. Totta kai voi heitellä ohjeita, että raaka kukkakaali on hyvä välipala, mutta käytännössä se, että saat vanukaslapsen syömään herkkujen sijaan kaalia, on ison työn takana. Suomessa lapset totutetaan taaperoina nauraviin nakkeihin, "kun ei se muuten syö" ja sitä satoa korjataan sitten myöhemmin. Muutosta estää se, että mielestäni moni häpeää syvästi, ettei saa lastaan syömään mitä vaan, vaikkei se asia sillä häpeämisellä ja hyssyttämisellä muutu. Ainakin täällä av:lla lähes kaikki esiintyvät niin, että heidän lapsensa syövät ihan kaikkia kasviksia jne., vaikka tosiasiassa näin ei varmaan ole. Pitäisi olla joku tapa, jolla tsempattaisiin perheitä pikku hiljaa muuttamaan ruokailutottumuksia ja kannustettaisiin pikkulapsiperheitä menemään sille linjalle ihan saman tien, ilman naurava nakki -vaihetta. Nyt pidetään jonain itsestäänselvyytenä, että kun mamma vain ilmoittaa, että tänään syödäänkin pizzan sijaan sipulikeittoa, niin lapset nurisevat minuutin, syövät sitten lautasen tyhjäksi ja kirmaavat iloisina leikkeihinsä. Ihan näin helposti se ei todellakaan monesti suju. Asiasta on kirjoitettu kirjakin "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea", missä kyllä valkenee, että muutos pullamössöstä parsaan ei suju ihan kivutta. Jokainen meistä tietää, että maustamaton jogurtti on terveellisempi kuin maustettu, sitä ei varmaan tarvitse toistaa. Se, mitä tarvittaisiin, ovat ohjeet siitä, miten muutos käytännössä toteutetaan, että jokaisella säilyy mielenterveys. 

Ehkä me ollaan sitten epätavallinen perhe kun meillä tosiaan syödään kaikkea nurisematta. Joskus lapset on saattaneet sanoa ettei nyt ollut ihan herkkuruokaa mutta vasta sen jälkeen kun ovat syöneet:) Helppoahan tuo on kun on vauvasta saakka totutettu, ei tunnu olevan lapsenlapsillakaan mitään ongelmia.

Tänään yksi lapsista teki hapanimelää possua jossa oli paprikaa, sipulia, porkkanaa ja kaalia possun lisukkeena. Olikin tosi hyvää! Huomiselle teen ihanaa kukkakaali-perunacurrya (siinä myös kikherneitä ja linssejä). Kaikkien herkkua.

Miksi pitäisi säästää ruokakuluissa? Suurin osa suomalaisista syö aivan järkyttävää p....   . Suosittelen menemään jonnekkin ruoanlaittokurssille.