Miten parantua masennuksesta, jos ei oikeasti jaksa tehdä mitään?

Mitä sun pitäisi tehdä? Mä jaksan tehdä kaikenlaista, mutta en silti parannu

Sama, lisäks mulla on fyysinen terveys paskana. En oikeesti tiiä, miten tästä eteenpäin, koska mun elämä sellasena, minä oisin halunnu sen elää, ja semmoinen tulevaisuus, minkä olin itelleni ajatellut ei mun mielestä oo mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sun pitäisi tehdä? Mä jaksan tehdä kaikenlaista, mutta en silti parannu

Muuttaa omia ajattelumalleja, keskittyä tietoiseen läsnäoloon, syödä säännöllisesti, pitää yhteyttä tuttuihin jne.

Ap

Mä teen vaan kivoja juttuja mistä tykkään. En kyllä tiedä sitten jos ei saa nautintoa enää mistään. Eikö lääkkeet voisi silloin auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Sama, lisäks mulla on fyysinen terveys paskana. En oikeesti tiiä, miten tästä eteenpäin, koska mun elämä sellasena, minä oisin halunnu sen elää, ja semmoinen tulevaisuus, minkä olin itelleni ajatellut ei mun mielestä oo mahdollinen.

Mulla sama juttu! 

Älkää nyt kukaan vaan itseänne tappako, jotain mukavaa kuitenkin tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, sen odottaminen on vaan tosi tylsää.

t.alavireinen mutta toiveikas

Jotenkin pitäisi varmaan kasvattaa vähitellen epämukavuuden sietokykyä ja kärsivällisyyttä kaikessa tekemisessä. Oppia nauttimaan toimeliaisuudesta. Itse painiskelen samanlaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mä teen vaan kivoja juttuja mistä tykkään. En kyllä tiedä sitten jos ei saa nautintoa enää mistään. Eikö lääkkeet voisi silloin auttaa?

Nimenomaan mikään ei tuota nautintoa. Eskapismia harjoitan kyllä kovasti aivottomia Youtube-videoita katsellen, mutta en mä niidenkään katsomisesta nauti, kunhan yritän unohtaa todellisuuden. Lääkkeet eivät ole auttaneet.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sun pitäisi tehdä? Mä jaksan tehdä kaikenlaista, mutta en silti parannu

Muuttaa omia ajattelumalleja, keskittyä tietoiseen läsnäoloon, syödä säännöllisesti, pitää yhteyttä tuttuihin jne.

Ap

Okei tää kuulostaa hankalalta. Paitsi toi säännöllisesti syöminen :D

Mulla on joskus niitä vähän parempia kausia jolloin jaksaa enemmän, eikö sulla? Mitä kaikkea on ne pakolliset arkijutut, esimerkiksi mitä syöt? Kuinka usein käyt puhumassa, miten jaksat mennä sinne? Miten nukut?

Jos se suoriutumislista vain ahdistaa lisää, anna olla. Tiputa aivan kaikki turhat asiat pois päivästäsi jos vain voit, nuku vaikka 16h, jos siltä tuntuu. Unohda syyllisyys! Aloita aivan pienistä asioista. Iloitse siitä, että jaksoit nousta istumaan, käydä suihkussa ja sait syötyä jotain.

Pikkuhiljaa nuo vähäiset onnistumisen tunteet voivat tuoda lisää voimavaroja, jotka voi sitten käyttää vaikka niiden tuttavien kanssa viestittelyyn tai siihen, että jaksaa käydä kaupassa ja ostaa jotain terveellisempää.

Joskus ei vaan pysty mihinkään, ja on pakko vain hengittää päivä kerrallaan. Yritä unohtaa tulevaisuus, suoriutuminen ja tavoitteet hetkeksi. Niitä voi pohtia sitten, kun on päässyt pahimmasta alhosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen vaan kivoja juttuja mistä tykkään. En kyllä tiedä sitten jos ei saa nautintoa enää mistään. Eikö lääkkeet voisi silloin auttaa?

Nimenomaan mikään ei tuota nautintoa. Eskapismia harjoitan kyllä kovasti aivottomia Youtube-videoita katsellen, mutta en mä niidenkään katsomisesta nauti, kunhan yritän unohtaa todellisuuden. Lääkkeet eivät ole auttaneet.

Ap

Olen kuullut että yksi lääke toimii yhdellä, toisella välttämättä ei. Oletko kokeillut vaihtaa lääkettä?

1. Oikeat lääkkeet

2. Keskustelut hoitaja/terapia

3. Joka aamu ylös ennen klo 9; unta 8-9 tuntia

4. Kunnon ruoka

5. Ulkoliikunta

6. Stressitaso alas

7. Tällä menetelmällä vuoden kuluttua olet parantunut; usko pois, kokemusta on

Ei tohon oikeesti auta mikään ajattelumallien muuttaminen, jos vaikka sanoo, että fyysinenkin terveys on pilalla. Jos ois kyseessä fiksu tyyppi, jolla oli kaikki mahkut hyvään elämään yms. niin ehdotetaan jotain "kärsivällisyyttä", "epämukavuuden sietokykyä" yms. :D ?? Koska noihan on tommosia worst case scenario, mitä vois itselle/omalle elämälle tapahtua. Siinä sit muuta ajattelumalleja? :D

Älä yritä enää unohtaa todellisuutta, vaan ala tulla sen kanssa toimeen. Jos et jaksa tehdä jotain, niin älä tee, mutta älä myöskään soimaa itseästi siitä ettet tehnyt, vaan seiso tekemisiesi ja tekemättömyyksiesi takana .

Et myöskään kuole siihen että lähdet puolen tunnin kävelylenkille. Kokeileppa vaikka. Vaikka ei millään mitenkään jaksaviitsikykene, niin lähdeppä silti, ja huomaat että et lyhistynytkään eteiseen tajuttomana, tai nukahtanut etupihalle kuin narkoleptikko konsanaan, vaan saavuit puolen tunnin jälkeen kotiisi takaisin. On siis jaksamista ja jaksamista. Tee joskus vaikka et jaksa, ja ole joskus tekemättä, mutta älä tee vain jompaa kumpaa, koska aivot tarvitsevat vaihtelua. Nyt pitäisi myös unohtaa (ulkopuolisen) vaatimus siitä että jonkun asian pitää tuottaa iloa. Ei tarvitse, ei nyt. Sen aika tulee sitten joskus. Nyt on ihan turha masentua lisää siitä ettei koe mitään iloa mistään. 

Muista myös ettei kukaan ole ottamassa masennustasi pois, joten voit tehdä aivan hyvin mitä tahansa juttuja, ja silti palata takaisin masennukseen. Joku kerta sinne ei ehkä sitten enää palaakaan.

No niin, en jaksa enää vastata edes tähän keskusteluun tulleisiin viesteihinkään. :( Sori, unohtakaa tää keskustelu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

1. Oikeat lääkkeet

2. Keskustelut hoitaja/terapia

3. Joka aamu ylös ennen klo 9; unta 8-9 tuntia

4. Kunnon ruoka

5. Ulkoliikunta

6. Stressitaso alas

7. Tällä menetelmällä vuoden kuluttua olet parantunut; usko pois, kokemusta on

Etkö tajua?

Kun ei jaksa nousta sängystä kun pesemään hampaita ja käymään vessassa , toi lista on yhtä mahdoton kuin kuukävely.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toiset kertoo etteivät pääse hoitoon. Ehkä sinun olisi sitten syytä luopua hoidostasi.

Ok, samalla logiikalla vakavasti syöpäsairaan pitäisi luopua hoidostaan, jotta lievemmät tapaukset saisivat paremmin apua? Selkeästi myöskään aloittaja ei saa tarpeeksi apua, jos tilanne on tuo.

1. Oikeat lääkkeet

2. Keskustelut hoitaja/terapia

3. Joka aamu ylös ennen klo 9; unta 8-9 tuntia

4. Kunnon ruoka

5. Ulkoliikunta

6. Stressitaso alas

7. Tällä menetelmällä vuoden kuluttua olet parantunut; usko pois, kokemusta on.

Etkö tajua?

Kun ei jaksa nousta sängystä kun pesemään hampaita ja käymään vessassa , toi lista on yhtä mahdoton kuin kuukävely.

1. ja 2. kohdat nostaa sut ylös sängystä. T: vuoden sängyssä potenut

Minua auttoi muutto toiselle paikkakunnalle. Täällä on paljon nähtävää, enemmän kauniita paikkoja ja paljon kiintoisaa myös ympäröivillä paikkakunnilla. Saa nyt sitten nähdä miten kauan tämä uutuuden viehätys kantaa ja viihdynkö pitempään.

Muutto ei tietenkään aina ole mahdollista.

Itselleni kummallisinta on viime aikoina ollut se että olen alkanut vieraantua ystävistäni. Jaksamiseni ihmisten kanssa tuntuu olevan nollassa. Äiti-suhteeni on aina ollut velvoite, ja nykyisin tuskin enää siedän häntä. Haluaisin lopettaa yhteyden häneen kokonaan mutta velvoite velvoittaa.

Yksi keino jota yritän myös kokeilla on keskittyminen pieniin arkisiin asioihin ja sen välttäminen, että moittisi itseään jatkuvasti tai vatvoisi omia ongelmia. Ts ajatusta ulospäin, pois päin itsestä, kiinnostusta mihin tahansa asiaan joka on aivan jotain muuta kuin tähänastiset ongelmat.

Älä vaadi itseltäsi ihmeitä yhdessä yössä. Pikku hiljaa, vähän kerrallaan.