Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minua ahdisteltiin seksuaalisesti, kaveri pilkkaa siitä
26.03.2018 |
Joskus 3 vuotta sitten menin kaveriporukalla yökerhoon. Kävellessäni vessaan yksin kuulin, kun joku puhui minulle englanniksi jotain. Käännyin tätä nuorta miestä kohdin ja hän kertoi että olen kaunis ja pyysi, että mentäisiin yhdessä tanssimaan. Kerroin olevani varattu.
Siinä jutellessa huomasin, että tämän miehen kaverit ympäröivät minut. Mies leperteli jotain ja hän ja hänen kaverinsa alkoivat pussailla minua kilpaa ympäri päätä. Miehiä oli about 6-8. He myös koskettelivat minua takapuolesta ja rinnoista. Aloin itkemään ja pyysin heitä lopettamaan, mutta he vain nauroivat. Lopulta sain lyötyä yhtä heistä niin lujaa mahaan, että hän horjahti taakse päin ja pääsin karkuun. Kukaan ei varmaan huomannut tuota tapahtumaa siinä tungoksessa, baari oli aivan täynnä.
Sain ihan kamalan itkupaniikkikohtauksen, etsin kaverini ja kerroin hysteerisesti että lähden nyt kotiin. Juoksin baarista ulos ja pyysin miestäni hakemaan minut kotiin.
Kaksi kaveriani jaksaa edelleen joka ikinen kerta nauraa, kuinka sain "kohtauksen" baarissa ja miten hullunkuriselta vaikutin. Olen monta kertaa sanonut heille, että minua ihan oikeasti ahdistaa edelleen tuo miesten teko, mutta he nauravat ja sanovat että ylireagoin ja miehet vaan leikillään tekivät noin. En kerta kaikkiaan käsitä mikä noita kavereitani vaivaa.
Tuon nauramisen takia ystävyytemme on hiipunut, nähdään enää vain muutaman kerran vuodessa ja tekstaillaan harvoin. Nyt nämä kaksi tyyppiä kuitenkin yrittävät lämmitellä välejä minun kanssani, mitä minun teidän mielestänne kannattaa tehdä? En saa tuota nauramista ja pilkkaamista loppumaan, nuo tyypit eivät vaan kerta kaikkiaan tajua että se loukkaa minua.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuollaisen reaktion pelossa en ole koskaan kertonut kenellekkään siitä että minut on raiskattu, voin jo kuvitella että lähisukulaiseni reagoisi juuri noin, pilkkaamalla ja jatkuvalla muistutuksella. Sulla nuo tyypit ovat kuitenkin vain kavereita, jos heitä sellaisiksi voi edes kutsua. Ei kannata olla enää missään tekemisissä, vaikuttavat juuri sellaisilta ihmisiltä, jotka katoavat kun omat asiat menevät huonosti.
Mennä johonkin puhumaan tuo tilanne läpi. Ei ole hyväksi itselleen velloa asioissa jotka tapahtui vuosia sitten ja syyttää siitä yksin kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eli mitä tällä avauksellasi halusit? Että neuvomme sinua mitä sinun kannattaisi tehdä?
Ajatus harhaili vähän liikaa kun kirjoitin aloitusta.
Haluaisin siis itsekin lämmitellä välejä noiden kaverien kanssa, koska meillä on todella hauskaa yhdessä, mutta minun on pakko saada tuo pilkkaaminen loppumaan. Miten saisin heidät tajuamaan, että se loukkaa minua kun he eivät usko puhetta? Vai ovatko he edes vaivan arvoisia tuon nauramisen takia?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trolll
Myöhemmässä vaiheessa tulee ilmi ihonväri.
Ihan vaaleaihoisia olivat, veikkaisin jotakin Euroopan maata. Vaikea sanoa tarkemmin kun en kysynyt.
Ap
Älä mene baareihin tai paikkoihin joissa voi tapahtua ahdistelua. Estä ne kaverisi ja lopeta yhteydenpito kokonaan. Löydät aitoja ystäviä muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teit rikosilmoituksen?
En tehnyt. En siinä paniikissa tajunnut ottaa edes tuntomerkkejä ylös, hämärästi muistin miltä se ensimmäinen mies näytti. Olin vaam tyytyväinen kun pääsin pois tilanteesta, näin jälkeenpäin hölmöä etten ilmottanut poliisille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tee näin kirjoitti:
Älä mene baareihin tai paikkoihin joissa voi tapahtua ahdistelua. Estä ne kaverisi ja lopeta yhteydenpito kokonaan. Löydät aitoja ystäviä muualta.
Niin just ja kaupungille ei saa mennä koska joku voi sut ampua. Ja sitten se on ihan oma vika - mitäs poistuit kotoa!!!!!!
Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaisen reaktion pelossa en ole koskaan kertonut kenellekkään siitä että minut on raiskattu, voin jo kuvitella että lähisukulaiseni reagoisi juuri noin, pilkkaamalla ja jatkuvalla muistutuksella. Sulla nuo tyypit ovat kuitenkin vain kavereita, jos heitä sellaisiksi voi edes kutsua. Ei kannata olla enää missään tekemisissä, vaikuttavat juuri sellaisilta ihmisiltä, jotka katoavat kun omat asiat menevät huonosti.
Varmaan ihan viisas päätös. Tuo jatkuva muistuttaminen ja nauraminen tuntuu ihan järkyttävän pahalta, ihan niinkuin tuo olisi vaan pikkujuttu, ylireagoin olin nolo ja hävettävä kun itkin ja vika on minussa, mitäs puhuin toiselle ihmiselle.
Minulla on ihan hirveän ristiriitaiset tuntemukset. En ole löytänyt yhtä läheisiä kavereita tämän välien hiipumisen jälkeen ja ikävöin heidän seuraansa. Toisaalta tuntuu että tulen hulluksi kun he aina palaavat tuohon iltaan, jonka mieluummin unohtaisin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mennä johonkin puhumaan tuo tilanne läpi. Ei ole hyväksi itselleen velloa asioissa jotka tapahtui vuosia sitten ja syyttää siitä yksin kavereita.
Siihen ei oikein ole mahdollisuutta kun ei ole niin paljon ylimääräistä rahaa enkä minä nyt koe että tarvitsisin ammattiapua tämän asian käsittelyyn.
Mistä minä kavereitani syytän? Käytännössä siis jossain kohtaa iltaa jompi kumpi sanoo että "hei muistatko vielä sen illan kun sait kauhean kohtauksen baarissa?" ja räkättää päälle. Sitten nämä kaveriani alkavat kilpaa höpistä kuinka minä hysteerisesti ryntäsin heidän luokseen silmät kiiluen kun sain vähän huomiota miehiltä. Minunhan pitäisi olla vaan ylpeä itsestäni. Pahimmassa tapauksessa he alkavat imitoida minua.
Joka kerta pyydän heitä lopettamaan mutta sana ei tehoa, heidän naurunsa vaan yltyy kun olin niin koominen.
Muuten he ovat kyllä todella leppoista ja hauskaa seuraa, eivät vaan ymmärrä missä menee huumorin raja.
Ap
Kaverisi ovat idiootteja eivätkä kunnioita tunteitasi pilkatessaan sinua. En lämmittelisi välejäni heihin vaikka olisi miten yksinäistä. Yleisesti en ymmärrä ihmisiä joista muiden pilkkaaminen on jotenkin hauskaa ja inhoan käytännön piloja. Olen niiden takia laittanut välit poikki pariin ystävään. Ei se pila, jotka koen nöyryyttävinä enkä hauskoina ja pilojen pitäisi olla molemmista hauskoja ollakseen ”piloja”, vaan ettei suostu ymmärtämään ettei toisella ole hauskaa. Tässä tapauksessa ns. ystäväsi nauravat vielä traumaattiselle kokemukselle. Oksettavaa.
Mitä järkeä tavata ihmisiä jos joutuu aina pelkäämään että he tuovat esiin ikävän kokemuksen? Sama kuin jos pelkäisi vaikka hämähäkkejä ja ystävät alkaisivat aina puhumaan niistä ja nauramaan miltä näytät pelätessäsi niitä. Yritä hankkia koulusta, töistä, harrastuksista uusia tuttuja jotka ovat empaattisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennä johonkin puhumaan tuo tilanne läpi. Ei ole hyväksi itselleen velloa asioissa jotka tapahtui vuosia sitten ja syyttää siitä yksin kavereita.
Siihen ei oikein ole mahdollisuutta kun ei ole niin paljon ylimääräistä rahaa enkä minä nyt koe että tarvitsisin ammattiapua tämän asian käsittelyyn.
Mistä minä kavereitani syytän? Käytännössä siis jossain kohtaa iltaa jompi kumpi sanoo että "hei muistatko vielä sen illan kun sait kauhean kohtauksen baarissa?" ja räkättää päälle. Sitten nämä kaveriani alkavat kilpaa höpistä kuinka minä hysteerisesti ryntäsin heidän luokseen silmät kiiluen kun sain vähän huomiota miehiltä. Minunhan pitäisi olla vaan ylpeä itsestäni. Pahimmassa tapauksessa he alkavat imitoida minua.
Joka kerta pyydän heitä lopettamaan mutta sana ei tehoa, heidän naurunsa vaan yltyy kun olin niin koominen.
Muuten he ovat kyllä todella leppoista ja hauskaa seuraa, eivät vaan ymmärrä missä menee huumorin raja.
Ap
Ton perusteella ne haluaa kolmannen pyörän alistettavakseen, ei mitään ystävää.
Mieti tarkkaan sitä miten teidän ystävyys on muuten mennyt: kuka ehdottaa näkemisiä ja minne, kenen tulotason mukaan ja kuka maksaa. Epäilen että tuossa asetelmassa sinusta on saatu muutakin kuin huumoria irti.
Toi on vähän niin kuin huono parisuhde: tavallisessa ystävyydessä kuuluu olla reilu meininki ja kivaa yhdessäoloa. Tuollaisessa huonossa ystävyydessä ne kerrat kun on normaalisti kivaa ovat niin kivoja verrattuna tuohon p*skaan että haikailet sen ystävyyden perään p*skasta huolimatta. Pidä kuitenkin mielessäsi että voit olla tuollaisessa kuviossa mukana vain jos suostut nielemään sen p*skankin.
Ei ne ole kavereitasi. Tuo kolmas pyörä- ilmiö kuulostaa tutulta, olen itse harrastanut tuota nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Just tuollaisen reaktion pelossa en ole koskaan kertonut kenellekkään siitä että minut on raiskattu, voin jo kuvitella että lähisukulaiseni reagoisi juuri noin, pilkkaamalla ja jatkuvalla muistutuksella. Sulla nuo tyypit ovat kuitenkin vain kavereita, jos heitä sellaisiksi voi edes kutsua. Ei kannata olla enää missään tekemisissä, vaikuttavat juuri sellaisilta ihmisiltä, jotka katoavat kun omat asiat menevät huonosti.
Soita johonkin, vaikka Tukinainen puhelimeen. Saat tukea, josta jos ei jokainen, niin suuri osa hyötyy.
Tekisivätkö kantasuomalaiset miehet tuollaista naiselle ravintolassa? Eivät tekisi. Eivät edes humalaisella porukalla. Kantasuomalaisena miehenä uskoisin, jos nainen kertoisi minulle olevansa varattu, ja jättäisin rauhaan. Ja jos nainen tulisi pyytämään minulta apua kokiessaan seksuaalista ahdistelua, puuttuisin tietenkin asiaan.
Alue: Aihe vapaa
Niin? Eli mitä tällä avauksellasi halusit? Että neuvomme sinua mitä sinun kannattaisi tehdä?