Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi virpomassa, kukaan ei avaa ovea
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Minä tein virpojille pikku jekun. Laitoin mignon-munapakkauksiin tavalliset raa’at kananmunat. 😂
Voi jeesus että tänne kerääntyy ilkeämielistä porukkaa. Kyllä ihmisen pitää voida huonosti että lapsia kiusaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme avaa ovea jos emme tiedä kuka siellä rimpauttelee. Tämä pätee niin sukulaisiin, tuttuihin kuin lapsiin. Jos joku tulee kylään, siitä on sovittu etukäteen, päivä ja aika ja yleensä soitetaan vielä juuri ennen. Heidät päästetään sisälle.
Lisäksi meillä ei ole karkkia, eikä juuri sopivaa käteistäkään. Ja lemmikkieläimemme karkaisivat ulos tai lapset pelkäisivät niitä ja se siitä.
:D en tiedä oliko tämä vitsi, jos oli niin nauratti kyllä, jos ei niin tää on kyllä vaan ihan hitsin surullista. En tiedä kertooko enemmän siitä että suomessa me aletaan vieraantua normaalista sosiaalisesta käyttäytymisestä, vai lisääntyvästä epäluulosta kanssaihmisiä kohtaan.
En minäkään kyllä ilmiselville taulukauppiaille tai peltikaton myyjille aina jaksa ovea avata.
Mä en osaa päällepäin ihmisestä nähdä onko se taulukauppias. Avaankin oven aina, kun joku soittaa kelloa, sitä vartenhan se ovikello on, että tiedetään milloin avata ovi. Oletettavasti sitten siellä oven takana on joku joka haluaa tavata sinut.
Viime kesänä avasin oven, siellä oli ihan asiallisen oloinen nuori saksalainen mies rinkka selässä, etsi töitä. Jäi meille kolmeksi kuukaudeksi rengiksi. Sekin kokemus olisi jäänyt kokematta jos mulla olisi joku v*ttumainen periaate etten avaa ovea, lälläslää. Toki tänne kun joku vaivautuu ajelemaan (lähin naapuri n 15 kilometrin päässä) niin jo oletus on ettei ihan turhan takia ole lähdetty.
Aika monet on nykyisin sunnuntaina töissä, nukkuu, harrastuksissa, ulkona jne.
En tiedä onko mun ovella käynyt virpojia koska en ole ollut kotona, jos olisin ollut, ja virpojia olis käynyt niin oisin kyllä jotain herkkuja virpojille antanut :)
Vierailija kirjoitti:
Voi toista! Mulle tulee tosi paha mieli ap:n lapsen puolesta! Toinen on intona väsännyt kauniita vitsoja ja odottanut tätä päivää ja sitten ihmiset ei avaakaan ovea! Inhottavat ilkeät aikuiset! Maailma on nykyään läpeensä paha!
No voihan teatteri sentään. Hengitäpä nyt hieman ja ajattele asiaa ihan rauhassa. Että on ihan läpeensä paha, jos ei ole kotona odottamassa koko sunnuntaita ehkä-mahdollisesti-tulevia-mutta-ei-välttämättä-kuitenkaan- virpojia?
Ap on tässä se, joka on mokannut, mikäli ei ole ennakkoon sopinut virpomisesta näiden tuttujen kanssa. Etenkin jos lapsi on innolla väsäillyt vitsoja ja muutenkin fiilistelty virpomispäivää, niin kannattaisi kyllä vanhemman varmistaa edes muutama paikka ja kysyä mihin aikaan voi käydä. On kohtuutonta vaatia, että kaikki varustautuisivat pääsiäismunilla ja sitten pitäisi vielä päivystää kotona koko päivä.
Meillä virvottiin vain läheisimpiä ja heiltäkin etukäteen kysyttiin, että saako tulla. Olen yrittänyt opettaa enemmän sitä hyvän toivottamista tulevalle vuodelle, en niinkään sitä palkan saamista. Meillä olisi saanut käydä virpomassa, mutta oltiin itsekin virpomisreissulla ja ulkoilemassa, eikä kukaan ole käynyt silloin kun ollaan kotona oltu. Mutta enhän voi tietää onko joku käynyt oven takana pettymässä, kun ei oltukaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täytyy olla pipo kireällä ihmisellä, joka pienille virpojille suuttuu. Silloin täytyy elämässä olla kyllä jo niin paljon muutakin ärsyttävää, että ihmetyttää, miten ylipäätään pärjää tässä maailmassa.
Aivan näin.
Kannattaa katsoa peiliin, tuijotella omakuvaa hetken, ja laittaa myös se lappu siihen oveen, ettei virpomista haluta.
Eivät viattomat virpojat voi tietää ovikelloa soittaessa, onko oven takana muistisairaudesta kärsivä vanhus... tai krapulasta kärsijä... tai mielenterveyskuntoutuja.
Aniharva virpoja on 100 €:n toivossa vitsoinensa. Jos noin on, asenne on väärä, koska tarkoitushan on tuottaa molemminpuolista iloa.
Nyt on, hei, pääsiäisaika alkanut! Juhla! Haloo!???
En yhtään ymmärrä, että virpominen koetaan kerjäämisenä, koska se on ikivanha perinne.
Jos joskus on kerjätty leipää köyhinä, nykyään suurelta osin tilanne on toinen, vaikka ikävä kyllä takuulla joidenkin lapsien ainut ruoka tänään on virpomalla saatuja suklaamunia tms.
Moni mummi voisi antaakin 100€ tai 50€ ilman pyytämättäkin, sillä moni ei ole sisäistänyt euron arvoa ja elävät markka aikaa.
Niin kuin mummini. Hän on ollut hyvin itsenäinen nainen ja rahaa pitää olla pussissa, eikä 5€ tai 10€ setelit ole mitään rahaa, vaan vertaa sitä yhden ja viiden markan seteliin.Ja moni mummeli olisi niin onnellinen pienistä virpojista, että muistelisi sitä vielä puolen vuoden päästäkin. Jos omaiset ovat huolissaan mummon rahoista, he voivat viedä mummon ostamaan pääsiäismunia ennakkoon.
Selvästikään et tiedä missä kunnossa moni vanhus asuu kotona ja useimmat eivät ole edes tietoisia tästä ajasta tai ympäristöstä. Ja vaikka omaiset olisivat ostaneet pääsiäismunia, niin minuutin päästä ei vanhus tiedä mitä ne ovat ja mistä ne ovat tupsahtaneet ja voiko niitä edes syödä.
Meillä päin tosiaan noin ulapalla olevilla on joko omaishoitaja samassa kämpässä tai sitten he asuvat palvelutalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luterilainen kirjoitti:
Minä olen koko ikäni inhonnut tätä minulle kovin vierasta Karjalasta tuotua tapaa.
Olen varsinaissuomalaista sukua, eikä meidän perheessä ole milloinkaan jouduttu pääsiäisnameja kerjäämällä hankkimaan.
Koko ajatus kulkemisesta vieraiden ihmisten ovilla oksilla sohimassa on outo.
Lienee enemmän ortodoksisen kirkkokunnan touhuja...
Hospoti pomiloi...
En avaa ovea, suututtaa pimputtelukin.
Aion tehdä parhaani säilyäkseni tuoreena ja terveenä koko tulevan vuoden.
Mummi vm -56
Minäkin olen varsinaissuomalainen. Meillä virvotaan, virvottiin jo omassa lapsuudessa ja äitinikin lapsuudessa.
Äm mä vm. -75
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme avaa ovea jos emme tiedä kuka siellä rimpauttelee. Tämä pätee niin sukulaisiin, tuttuihin kuin lapsiin. Jos joku tulee kylään, siitä on sovittu etukäteen, päivä ja aika ja yleensä soitetaan vielä juuri ennen. Heidät päästetään sisälle.
Lisäksi meillä ei ole karkkia, eikä juuri sopivaa käteistäkään. Ja lemmikkieläimemme karkaisivat ulos tai lapset pelkäisivät niitä ja se siitä.
:D en tiedä oliko tämä vitsi, jos oli niin nauratti kyllä, jos ei niin tää on kyllä vaan ihan hitsin surullista. En tiedä kertooko enemmän siitä että suomessa me aletaan vieraantua normaalista sosiaalisesta käyttäytymisestä, vai lisääntyvästä epäluulosta kanssaihmisiä kohtaan.
En minäkään kyllä ilmiselville taulukauppiaille tai peltikaton myyjille aina jaksa ovea avata.
Mä en osaa päällepäin ihmisestä nähdä onko se taulukauppias. Avaankin oven aina, kun joku soittaa kelloa, sitä vartenhan se ovikello on, että tiedetään milloin avata ovi. Oletettavasti sitten siellä oven takana on joku joka haluaa tavata sinut.
Viime kesänä avasin oven, siellä oli ihan asiallisen oloinen nuori saksalainen mies rinkka selässä, etsi töitä. Jäi meille kolmeksi kuukaudeksi rengiksi. Sekin kokemus olisi jäänyt kokematta jos mulla olisi joku v*ttumainen periaate etten avaa ovea, lälläslää. Toki tänne kun joku vaivautuu ajelemaan (lähin naapuri n 15 kilometrin päässä) niin jo oletus on ettei ihan turhan takia ole lähdetty.
Yleensä ne on ulkomaalaisen näköisiä ja joku reppu selässä, peltikattokauppiaat ja vastaavat tietty usein tunnistaa jo firman autosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme avaa ovea jos emme tiedä kuka siellä rimpauttelee. Tämä pätee niin sukulaisiin, tuttuihin kuin lapsiin. Jos joku tulee kylään, siitä on sovittu etukäteen, päivä ja aika ja yleensä soitetaan vielä juuri ennen. Heidät päästetään sisälle.
Lisäksi meillä ei ole karkkia, eikä juuri sopivaa käteistäkään. Ja lemmikkieläimemme karkaisivat ulos tai lapset pelkäisivät niitä ja se siitä.
:D en tiedä oliko tämä vitsi, jos oli niin nauratti kyllä, jos ei niin tää on kyllä vaan ihan hitsin surullista. En tiedä kertooko enemmän siitä että suomessa me aletaan vieraantua normaalista sosiaalisesta käyttäytymisestä, vai lisääntyvästä epäluulosta kanssaihmisiä kohtaan.
En minäkään kyllä ilmiselville taulukauppiaille tai peltikaton myyjille aina jaksa ovea avata.
Mä en osaa päällepäin ihmisestä nähdä onko se taulukauppias. Avaankin oven aina, kun joku soittaa kelloa, sitä vartenhan se ovikello on, että tiedetään milloin avata ovi. Oletettavasti sitten siellä oven takana on joku joka haluaa tavata sinut.
Viime kesänä avasin oven, siellä oli ihan asiallisen oloinen nuori saksalainen mies rinkka selässä, etsi töitä. Jäi meille kolmeksi kuukaudeksi rengiksi. Sekin kokemus olisi jäänyt kokematta jos mulla olisi joku v*ttumainen periaate etten avaa ovea, lälläslää. Toki tänne kun joku vaivautuu ajelemaan (lähin naapuri n 15 kilometrin päässä) niin jo oletus on ettei ihan turhan takia ole lähdetty.Yleensä ne on ulkomaalaisen näköisiä ja joku reppu selässä, peltikattokauppiaat ja vastaavat tietty usein tunnistaa jo firman autosta.
Meillä kattokauppiaat jättävät autonsa jonnekin tien poskeen ja kävelevät asuma-alueen läpi. Ei ne sitä autoa koko ajan aja 10 metriä eteenpäin seuraavaan pihaan.
Vai keksittiin virpominen 80-luvulla! Jo on taas viisaat nykymammat asialla. Hah hah!
Oma mummoni kävi virpomassa 1920-luvulla Karjalassa!
Äitini virpoi 50-luvulla naapureita ja tuttuja.
Minä kiertelin virpomassa naapureita 1970-luvulla.
1980-luvulla meillä kävi virpojia, vaikka asuttiin kerrostalossa keskellä kaupunkia. Äiti varasi aina suklaamunia sitä varten. Oikein odotettiin, että koska tulisi virpojia. Aina ei tullut ja syötiin munat itse.
Se on erilaista nykyään, että oikein pukeudutaan noidiksi. Alkoikohan se joskus 90-luvulla. Ennen mentiin ihan tavallisissa vaatteissa. Virpomisvitsojakin koristeltiin ennen kreppipaperinauhoilla, ei höyhenillä.
Ja te joille tämä on niin kauheata, kun kerran vuodessa lapset käy naapureiden ovilla viromassa, niin pitäkää ihmeessä ne ovenne kiinni. Sillä ette saa perinteitä katkeamaan, mutta voittehan olla tyytyväisiä itseenne. Pistäkää oikein se suu suppuun ja tärkeä ilme naamallenne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virpominen on idioottimainen perinne. Joutaakin mennä historian romukoppaan.
Murrosikäisille, erikoisasustamattomille tytöille ja pojille ei meillä avata ovea. Nätisti pukeutuneille pienokaisille annetaan mahdollisuus virpoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä sitten tiedä onko meidän asuinalue jotenkin jälkeen jäänyt. Meillä on aina avattu ovet ja kaikilla oli annettavaa. Alueen lapset kiersivät kaikki talot eikä ollut ikinä vastassa näitä ettei ovea avattu paitsi jos ei kotona oltu. Minusta tuo on kiva perinne mutta porukka pahoittaa mielensä tuostakin. Ainahan voi lapun laittaa ovelle ettei virpojia niin eivät ainakaan hyvin käyttäytyvät lapset varmasti koputtele.
Meillä ainakin on. Iso taloyhtiö, jossa noin puolet asukkaista on samoja, joiden omat lapset 10-15 vuotta sitten kiertelivät ovelta toiselle virpomassa. Loput asukkaat lapsiperheitä, joiden lapset käyvät nyt virpomassa.
Antaa vaan tulla alanuolta, mutta ei minulla ole rahaa ostaa karkkeja ja suklaamunia muille kuin omille lapsille. (Eivätkä he käyneet tänään virpomassa, vaan hankitaan heille pääsiäiseksi herkkuja). Näin töistä tullessa, kuinka yhdellä ovella oli kuusi virpojaa yhtä aikaa. Tusina heitä, ja aika paljon rahaa saa tuhlata "turhuuteen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä perinne saisi kyllä painua unholaan. Ja joo, parempi sopia ystävien ja naapureiden kanssa etukäteen. Kandeis kenties kysäistä vaikka paikalliselta vanhusten palvelutalolta saisiko käydä..voisivat olla mielissään jos pieniä risun heiluttelijoita kävisi.
Melko riskaabelia avata ovea kun et tiedä kuka siellä takana on..toki voi oven läpi kysäistä.
Siellä on nääs ollu ties mitä hörhöä ..päällekäyviä kaupustelijoita, rahankerjääjiä, känninen ukko joka yritti tunkea kahville ym.
Samoin riski päästää pennut kierteleen tuntemattomien ovilla, tiiä minkä pedon oven taakse eksyvät..
Todellakin saa lapset virpoa!
Väkisin alkaa miettimään mikä lapsuudentrauma voi aiheuttaa tälläisen,suoranaisen vihan,yhtenä päivänä vuodessa tapahtuvasta asiasta.
Ite ainakin muistan kuinka jännittävää ja hauskaa oli käydä virpomassa. Ihan harmittaa että tuokin perinne katoaa
Vierailija kirjoitti:
Antaa vaan tulla alanuolta, mutta ei minulla ole rahaa ostaa karkkeja ja suklaamunia muille kuin omille lapsille. (Eivätkä he käyneet tänään virpomassa, vaan hankitaan heille pääsiäiseksi herkkuja). Näin töistä tullessa, kuinka yhdellä ovella oli kuusi virpojaa yhtä aikaa. Tusina heitä, ja aika paljon rahaa saa tuhlata "turhuuteen".
Kaupasta saa halvimmillaan ~~0,35€ suklaamunia. Tai vaikka oukkidoukkeja. Tarkoitus ei ole nyt haastaa riitaa/väitellä, vaan tuoda esille että muutamalla eurolla saa kyllä ihan pajunoksan arvoista tavaraa :)
Kyllä tässäkin ketjussa näkyy syy Suomen pahoinvoiviin ihmisiin. Meillä kävi kolme iloista porukkaa virpomassa, hienot vitsat oli ja toivottivat hyvää pääsiäistä. En voi edes uskoa että joku suhtautuu noin vihamielisesti lapsiin ja noin sairaalla tavalla ”tuntemattomiin jotka soittelee ovikelloa”. Missä spurgulassa te asutte? Me asutaan turvallisella okt-alueella ja virpojat ovat alueella asuvia lapsia. Kannattaa ehkä lisätä lääkitystä jos noin paljon ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vai keksittiin virpominen 80-luvulla! Jo on taas viisaat nykymammat asialla. Hah hah!
Oma mummoni kävi virpomassa 1920-luvulla Karjalassa!
Äitini virpoi 50-luvulla naapureita ja tuttuja.
Minä kiertelin virpomassa naapureita 1970-luvulla.
1980-luvulla meillä kävi virpojia, vaikka asuttiin kerrostalossa keskellä kaupunkia. Äiti varasi aina suklaamunia sitä varten. Oikein odotettiin, että koska tulisi virpojia. Aina ei tullut ja syötiin munat itse.
Se on erilaista nykyään, että oikein pukeudutaan noidiksi. Alkoikohan se joskus 90-luvulla. Ennen mentiin ihan tavallisissa vaatteissa. Virpomisvitsojakin koristeltiin ennen kreppipaperinauhoilla, ei höyhenillä.
Ja te joille tämä on niin kauheata, kun kerran vuodessa lapset käy naapureiden ovilla viromassa, niin pitäkää ihmeessä ne ovenne kiinni. Sillä ette saa perinteitä katkeamaan, mutta voittehan olla tyytyväisiä itseenne. Pistäkää oikein se suu suppuun ja tärkeä ilme naamallenne!
Meillä on otettu sellainen perinne, että kerran vuodessa kannetaan lapsiperheiden postilaatikkoihin sitä itseään. Hauska leikkihän se on, ei siitä voi loukkaantua. Nauretaan ihan kippurassa, kun hakevat postejaan ja saavat ruskeita kirjekuoria
Enkä ihan usko, että mummosi pukeutui noidaksi ja lähti virpomaan käsi ojossa palkan toivossa. Karjalassa sen palkan eli munan sai hakea pääsiäisenä ja virpoja pukeutui siistiin asuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan kerrostalossa, täällä ei koskaan naapurienkaan lapset uskalla kieltää. Pelkäävät varmaan, että tuomittaisiin epäkohteliaaksi.
Varaan joka vuosi karkkia, jos joku virpoja sattuisikin. Itse rakastin lapsena virpomista, mikäs sen parempi kun sai leikkiä noitaa ja sai vielä karkkia. Ja rakastin askartelua jo silloin, näin vaivaa oksiin. Ja aina kysyttiin hyvien tapojen mukaisesti: "Huomenta, saako teitä virpoa?". Jos ei saanut, toivotettiin hyvät päivänjatkot ja pahoiteltiin häiriötä.
Ihan harmittaa, jos nykylapset eivät tuota riemua ja jännitystä pääse kokemaan.
Meillä lapset virpovat ja vitsat siunataan ennen virpomista ja näin vaalitaan karjalaista vanhaa perinteitä, mutta vain läheisiä ja soitetaan etukäteen, sopiiko tulla virpomaan. Ja lapset pukevat parhaat päälle, eikä tulisi mielenkään pukea noidaksi tai trulliksi ja näin viestittää toivovansa pahaa.
Ja kyllä lapset ovat kokeneet sen saman ilon, vaikka eivät ole käyneet häiritsemässä ventovietaita ihmisiä, vaan tyytyneet perheen lähipiiriin.
Nimenomaan se noidaksi pukeutuminen ei ole se juttu!
Mä kyllä aina annan virpojille jotakin, lapsena kun käytiin itsekin virpomassa, mut jos joku tulis virpomaan tavallisissa vaatteissa, ilman että on viitsinyt pukeutua asianmukaisesti noidaksi, tai vaikka kissaksi tai joksikin muuksi, sanoisin ettei saa virpoa, eikä mulla ole antaa mitään.
Ne koristellut virpomisvitsat ja noidaksi pukeutuminenhan on "se juttu", ja siitä vaivasta saavat sitten "palkan".
Alue: Aihe vapaa
Niinhän täällä moni tekeekin että kieltäytyy tai ei edes avaa ovea, koska ei pidä kerjäämisestä.