Mikse se, että ihmisellä on paha olla tai on vihainen katsotaan huonoksi käytökseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet itse sanonut että sinulla on oikeus tehdä lapsillesi pahaa koska sinulle on tehty, ja sinulla on oikeus purkaa pahaa oloasi muihin. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan jaa käsitystäsi, vaan enemmistö ihmisistä ajattelee esim että koska minulle on tehty pahaa, teen kaiken etteivät lapseni joutuisi kokemaan samaa. Eli kyllä mä sanoisin että olet erittäin hyvä kandidaatti pahaksi ihmiseksi.

Niin, siis että oikeus olla tulematta tuomituksi siitä, olen tarkoittanut. Väärin se on, mutta sinä et saa siitä tuomita.

ap

Sori, mutta kyllä minä tuomitsen ihmisen joka katsoo oikeudekseen purkaa pahaa oloaan lapsiin silloin kun hänelle on tehty pahaa. Itse yritän kaikkeni että lapseni voivat hyvin ja jos joskus olen kiukkuinen ja lyhytpinnainen väsymyksen tai omien vaikeuksien takia, koen sen epäonnistumisena enkä oikeutenani. Luulen että olet oikeasti joko narsisti tai antisosiaalinen, tuo on niin tavalliselle ihmiselle vieras tuo ajatus että lapsiaan on oikeus vahingoittaa jos voi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri nää mielipiteillään oikeassa olijat, joilla on mielestään oikeus määritellä muita ovat ihmisistä alhaisimpia. En viitsis ikinä olla kaveri sellaisille. Se sulkee aika paljon ihmisiä pois.

ap

Siis et tule kenenkään kanssa toimeen. Herääkö tästä mitään ajatuksia

Voinen opetella tulmaan typerysten kanssa toimeen, mutta katson jeitä silti alas pitkin nenänvarttani silloinkin. Vaikken sanoisi suoraan, millaisia pellejä ovat. Ystävät otan eri pakasta.

ap

Sitä pakkaa ei ole löytynyt. Ihminen jolla ei ole yhtään ystävää...

Ei niin, vielä, se on osa tilannettani, jossa olen kasvanut. Siksi siis ei ole löytynyt. En viitsi mennä tyrkyttämään itseäni ihmisille, joiden seuraan haluan, niin kauan kuin en ole heidän veroisensa ja arvoisensa. Näen heidät niin henkisinä, enkä halua loukata heitä. Enkä halua heidän kuvittelevan, että haluan loukata. Sitä vastaan pitää olla puolustusaseet olemassa, jos joku hyökkää, koska on heikko. Jos en tunnista sellaista ihmistä, joka on kokonainen. Ja avaudun raakileelle.

ap

45-v ilman yhtään ystävää koskaan. Asuu yksiössä. Jättänyt perheensä. Riitelee sukulaisten kanssa. Ei tule töissä toimeen....

Ennuste on surkea

Vierailija kirjoitti:

Jos on kerran ystäviä, miksi ei juttele heidän kanssaan, vaan tekee monta aloitusta tänne joka päivä?

Minä todella toivon että aloittajan lapset saavat apua siihen traumaan, jota ap heille nyt luo. 

En kuormita ystäviäni pahalla olollani. Enkä halua heitä kohtaan näyttää pahoja puoliani.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet itse sanonut että sinulla on oikeus tehdä lapsillesi pahaa koska sinulle on tehty, ja sinulla on oikeus purkaa pahaa oloasi muihin. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan jaa käsitystäsi, vaan enemmistö ihmisistä ajattelee esim että koska minulle on tehty pahaa, teen kaiken etteivät lapseni joutuisi kokemaan samaa. Eli kyllä mä sanoisin että olet erittäin hyvä kandidaatti pahaksi ihmiseksi.

Niin, siis että oikeus olla tulematta tuomituksi siitä, olen tarkoittanut. Väärin se on, mutta sinä et saa siitä tuomita.

ap

Sori, mutta kyllä minä tuomitsen ihmisen joka katsoo oikeudekseen purkaa pahaa oloaan lapsiin silloin kun hänelle on tehty pahaa. Itse yritän kaikkeni että lapseni voivat hyvin ja jos joskus olen kiukkuinen ja lyhytpinnainen väsymyksen tai omien vaikeuksien takia, koen sen epäonnistumisena enkä oikeutenani. Luulen että olet oikeasti joko narsisti tai antisosiaalinen, tuo on niin tavalliselle ihmiselle vieras tuo ajatus että lapsiaan on oikeus vahingoittaa jos voi huonosti.

Ei sulla ole oikeutta tuomita, eikä siitä ole mitään hyötyä, haet siis itsellesi sillä jotain sosiaalipornoa korkeintaan.

ap

Eli kun äitiä harmittaa joku 20 v vanha mitätön asia, on ihan ok hylätä omat lapset? Kieltäytyä tapaamisista, kieltäytyä vastaamasta edes puhelimeen, kun lapsi soittaa? Miten joku voi tieten tahtoen tehdä lapsilleen noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet itse sanonut että sinulla on oikeus tehdä lapsillesi pahaa koska sinulle on tehty, ja sinulla on oikeus purkaa pahaa oloasi muihin. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan jaa käsitystäsi, vaan enemmistö ihmisistä ajattelee esim että koska minulle on tehty pahaa, teen kaiken etteivät lapseni joutuisi kokemaan samaa. Eli kyllä mä sanoisin että olet erittäin hyvä kandidaatti pahaksi ihmiseksi.

Niin, siis että oikeus olla tulematta tuomituksi siitä, olen tarkoittanut. Väärin se on, mutta sinä et saa siitä tuomita.

ap

Sori, mutta kyllä minä tuomitsen ihmisen joka katsoo oikeudekseen purkaa pahaa oloaan lapsiin silloin kun hänelle on tehty pahaa. Itse yritän kaikkeni että lapseni voivat hyvin ja jos joskus olen kiukkuinen ja lyhytpinnainen väsymyksen tai omien vaikeuksien takia, koen sen epäonnistumisena enkä oikeutenani. Luulen että olet oikeasti joko narsisti tai antisosiaalinen, tuo on niin tavalliselle ihmiselle vieras tuo ajatus että lapsiaan on oikeus vahingoittaa jos voi huonosti.

Ei sulla ole oikeutta tuomita, eikä siitä ole mitään hyötyä, haet siis itsellesi sillä jotain sosiaalipornoa korkeintaan.

ap

Tai siis onhan Suomessa ajatuksen vapaus, mutta ns. viimeisellä tuomiolla (en siis tarkoita kristinuskon mukaan, vaan yleistä moraalia, jonka mukaan tuomitseminen on väärin) sinut tuomitaan siitä, että tuomitsit minut omien käsitystesi perusteella ja satutit MINUA niillä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko sattunut lukemaan kirjan Eleanorille kuuluu ihan hyvää?

En, kuulostaa mielenkiintoiselta. Narsisti pitää siinä vankinaan jotakuta?

ap

Ei, vaan nainen, joka asuu yksiössä ja käy töissä ja elää eleetöntä ja säntillistä elämää vailla yhtään ystävää ja viikonloput turruttaa itsensä yksiössään vodkalla. Taustalla äitiongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kerran ystäviä, miksi ei juttele heidän kanssaan, vaan tekee monta aloitusta tänne joka päivä?

Minä todella toivon että aloittajan lapset saavat apua siihen traumaan, jota ap heille nyt luo. 

En kuormita ystäviäni pahalla olollani. Enkä halua heitä kohtaan näyttää pahoja puoliani.

ap

Keitä ystäviä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Mä tein niin elämäni ekat kaksikymmentä vuotta ja se vahingoitti minua suuresti. Oli se sama, kuin niiden kieltäminen. Äidin vuoksi, toki.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Mä tein niin elämäni ekat kaksikymmentä vuotta ja se vahingoitti minua suuresti. Oli se sama, kuin niiden kieltäminen. Äidin vuoksi, toki.

ap

Ei vaan teet sen itsesi vuoksi. Ihan samoin kuin valitset, syötkö hampparin ja ranskalaiset vai raikkaita kasviksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kerran ystäviä, miksi ei juttele heidän kanssaan, vaan tekee monta aloitusta tänne joka päivä?

Minä todella toivon että aloittajan lapset saavat apua siihen traumaan, jota ap heille nyt luo. 

En kuormita ystäviäni pahalla olollani. Enkä halua heitä kohtaan näyttää pahoja puoliani.

ap

Keitä ystäviä?

Serkkuni ja yksi, johon olen tutustunut 3-4 vuotta sitten, plus muutama muu, sukulainen, läheisempi työkaveri.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Mä tein niin elämäni ekat kaksikymmentä vuotta ja se vahingoitti minua suuresti. Oli se sama, kuin niiden kieltäminen. Äidin vuoksi, toki.

ap

Ei vaan teet sen itsesi vuoksi. Ihan samoin kuin valitset, syötkö hampparin ja ranskalaiset vai raikkaita kasviksia. 

No mä oon nyt valinnut itte, että tää on tunteiden mukana etenevä prosessi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kerran ystäviä, miksi ei juttele heidän kanssaan, vaan tekee monta aloitusta tänne joka päivä?

Minä todella toivon että aloittajan lapset saavat apua siihen traumaan, jota ap heille nyt luo. 

En kuormita ystäviäni pahalla olollani. Enkä halua heitä kohtaan näyttää pahoja puoliani.

ap

Keitä ystäviä?

Serkkuni ja yksi, johon olen tutustunut 3-4 vuotta sitten, plus muutama muu, sukulainen, läheisempi työkaveri.

ap

Koska olet viimeksi jutellut?

Vierailija kirjoitti:

Eli kun äitiä harmittaa joku 20 v vanha mitätön asia, on ihan ok hylätä omat lapset? Kieltäytyä tapaamisista, kieltäytyä vastaamasta edes puhelimeen, kun lapsi soittaa? Miten joku voi tieten tahtoen tehdä lapsilleen noin?

Heti teit loogisuusvirheen, jolla oikeutat mielipiteesi

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Mä tein niin elämäni ekat kaksikymmentä vuotta ja se vahingoitti minua suuresti. Oli se sama, kuin niiden kieltäminen. Äidin vuoksi, toki.

ap

Ei vaan teet sen itsesi vuoksi. Ihan samoin kuin valitset, syötkö hampparin ja ranskalaiset vai raikkaita kasviksia. 

No mä oon nyt valinnut itte, että tää on tunteiden mukana etenevä prosessi.

ap

Tuo ei ole normaalia eikä tervettä. Jokainen aikuinen ihminen kontrolloi jossain määrin tunteitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kerran ystäviä, miksi ei juttele heidän kanssaan, vaan tekee monta aloitusta tänne joka päivä?

Minä todella toivon että aloittajan lapset saavat apua siihen traumaan, jota ap heille nyt luo. 

En kuormita ystäviäni pahalla olollani. Enkä halua heitä kohtaan näyttää pahoja puoliani.

ap

Keitä ystäviä?

Serkkuni ja yksi, johon olen tutustunut 3-4 vuotta sitten, plus muutama muu, sukulainen, läheisempi työkaveri.

ap

Koska olet viimeksi jutellut?

Serkun kanssa ei nykyisin pysty kolmen sanan lauseita pidempiä, koska hänellä on pieni taapero, muiden kanssa harvakseltaan, ei viikoittain.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kun äitiä harmittaa joku 20 v vanha mitätön asia, on ihan ok hylätä omat lapset? Kieltäytyä tapaamisista, kieltäytyä vastaamasta edes puhelimeen, kun lapsi soittaa? Miten joku voi tieten tahtoen tehdä lapsilleen noin?

Heti teit loogisuusvirheen, jolla oikeutat mielipiteesi

ap

Et ole pystynyt muita kertomaan. Kerro nyt edes yksi todellinen asia, jonka äitisi on tehnyt sinulle. Ei heppalehtiä, neuvomista tai melkein pahasti katsomista

Ei kai tässä mitään ongelmaa ole. Jos kivikissa äiti asuu yksiössä ja lapset on hyvässä hoidossa isän luona niin mikä pakko tässä on asioita muuttaa. Miksi edes jatkatte ohjeiden antamista kivikissalle. Jos ei halua asua lasten kanssa niin ei kai sitä ole pakko. Tällöinhän kivikissan ei myöskään tarvitse tehdä mitään lasten hyväksi kun jos nyt oikein muistan niin ei tee mitään lasten hyväksikään.

Eikö ne äiti terapioinnit olisi jo hyvä jättää kun niitäkin on täällä annettu jo satoja. Miten te jaksatte vastata? Tai siis provoahan tämä koko parin vuoden ketju on ollut alun alkaen. Oikein twilight zone. 500€ sitä että on trolli. (Paljon opiskelijalle mutta varma olen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vastannut minulle aiemmin, kysyn uudelleen. 

Jos äitisi kuolisi tänään ja tilanne jäisi tähän, lopettaisitko tuon ristiretkesi vai jäisitkö loppuiäksesi jumiin siihen, ettet koskaan saanut oikeutta?

Vaikea sanoa. Koska siis tämä on tunteiden kautta etenevä prosessi, ei sellainen, että haluan jotain ja teen sitten niin.

ap

Tunteitaan voi, saa ja pitää ohjata. Ei se ole sama kuin niiden kieltäminen tai tukahduttaminen. 

Minäkin olen ollut melankolinen pessimisti, koska jouduin elämään pahaa elämää. Kun muutin omilleni, olen tietoisesti halunnut ravistella tuon tunnetilan itsestäni ja olla mielummin positiivisempi selviytyjä. Toki syntymälahjana saatu temperamenttikin vaikuttaa ja ehkä sinä olet saanut ristiksesi raskaan luonteen. Toki sitäkin vastaan voi edes vähän pyristellä. 

Mä tein niin elämäni ekat kaksikymmentä vuotta ja se vahingoitti minua suuresti. Oli se sama, kuin niiden kieltäminen. Äidin vuoksi, toki.

ap

Ei vaan teet sen itsesi vuoksi. Ihan samoin kuin valitset, syötkö hampparin ja ranskalaiset vai raikkaita kasviksia. 

No mä oon nyt valinnut itte, että tää on tunteiden mukana etenevä prosessi.

ap

Tuo ei ole normaalia eikä tervettä. Jokainen aikuinen ihminen kontrolloi jossain määrin tunteitaan. 

Taas loogisuusvirhe, millä perusteella? et tunne mikä on mulle hyväksi ja silti kehtaat "tietää".

ap