Lue keskustelun säännöt.
Olen tyhjentänyt kaappeja muutaman kassillisen verran, mutta nyt iski lamaannus :(
23.03.2018 |
En saa itseäni viemään noita pusseja pois ja ne ovat lojuneet nurkissa jo monta viikkoa. En myöskään saa jatkettua tyhjennystyötä, vaikka joka puolella on vielä turhaa tavaraa joka pitäisi poistaa. Mikä teillä on auttanut vastaavaan?
Kommentit (9)
Oletko tehnyt siitä itsellesi liian ison urakan?
Tsemppaa sen verran, että viet tavarat keräykseen (tai jos se on liian vaikeaa, niin vaikka roskiin). Ja sitten pidät raivauksesta kunnon tauon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos viet ne pussit, jotka olet jo laittanut. Sitten jatkat seuraavasta erästä. Ei niitä tarvitse kaikkia kerralla jaksaa pussittaa ja viedä.
Mieti, jos olisit pomo ja näkisit työntekijän, jonka ahkeruus olisi tuota luokkaa. 😄 Olet kotona itse itsesi pomo. Naura itsellesi, ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta uikuttaminen.
Mä ratkaisin tuon asian tekstiilien kohdalla niin, etten jaksanut lähteä viemään tekstiilinkierrätykseen vaan vein kylmästi roskiin. Energiaksi ne poltetaan kuitenkin, en jaksa tuntea huonoa omatuntoa. Monet muut jätetyypit toki ovat haitallisempia, että ihan kaikkien kohdalla en suosittele näin toimimaan.
Luopuminen ei ole niin vastenmielistä, sitten kun olen tehnyt päätöksen hävittää joku tavara, en enää ajattele sitä, mutta on vaivalloista lähteä viemään niitä nyssäköitä miljoonaan eri paikkaan, jätetekstiilit tänne, kirpparikelpoiset tuonne, elektroniikka taas eri paikkaan jne. En tiedä onko tuo kuitenkaan oikea syy siihen miksi en saa jatkettua karsimista. Kaikki tuntuu vaan raskaalta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luopuminen ei ole niin vastenmielistä, sitten kun olen tehnyt päätöksen hävittää joku tavara, en enää ajattele sitä, mutta on vaivalloista lähteä viemään niitä nyssäköitä miljoonaan eri paikkaan, jätetekstiilit tänne, kirpparikelpoiset tuonne, elektroniikka taas eri paikkaan jne. En tiedä onko tuo kuitenkaan oikea syy siihen miksi en saa jatkettua karsimista. Kaikki tuntuu vaan raskaalta.
ap
Vie kellariin ja toukokuun siivouspäivänä nosta kadulle "saa ottaa" lapun kera.
Vierailija kirjoitti:
Luopuminen ei ole niin vastenmielistä, sitten kun olen tehnyt päätöksen hävittää joku tavara, en enää ajattele sitä, mutta on vaivalloista lähteä viemään niitä nyssäköitä miljoonaan eri paikkaan, jätetekstiilit tänne, kirpparikelpoiset tuonne, elektroniikka taas eri paikkaan jne. En tiedä onko tuo kuitenkaan oikea syy siihen miksi en saa jatkettua karsimista. Kaikki tuntuu vaan raskaalta.
ap
Kaksi vaihtoehtoa: joko otat projektiksi viedä kaikki kerralla, keksi itsellesi vaikka joku palkinto porkkanaksi (erikoisherkku, käynti leffassa, spa-tuokio kotona jne). Tai sitten viet tipottain, tänään tämä ja huomenna tuo, vähän sen mukaan missäpäin liikut.
Raivausväsymykseen auttaa minulla parkaiten se, että pakotan itseni viemään ne poistoon menevät pois ja pidän sitten taukoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luopuminen ei ole niin vastenmielistä, sitten kun olen tehnyt päätöksen hävittää joku tavara, en enää ajattele sitä, mutta on vaivalloista lähteä viemään niitä nyssäköitä miljoonaan eri paikkaan, jätetekstiilit tänne, kirpparikelpoiset tuonne, elektroniikka taas eri paikkaan jne. En tiedä onko tuo kuitenkaan oikea syy siihen miksi en saa jatkettua karsimista. Kaikki tuntuu vaan raskaalta.
ap
Vie kellariin ja toukokuun siivouspäivänä nosta kadulle "saa ottaa" lapun kera.
Ja muista viedä ne romut pois, joita kukaan ei huoli.
Mikä siinä tuntuu vastenmieliseltä? Lopullinen luopuminen vai onko ne fyysisesti vaikea viedä loppusijoituspaikkaansa?
Tee jotain muuta äläkä muodosta tuosta pullonkaulaa.