Onko sinulla ihminen menneisyydessäsi, jolle toivot pelkkää pahaa?

Yksi tulee mieleen. Omassakin elämässä on ollut tavallisia välituntiklikkejä ja niihin liittyviä nahisteluja, ja myöhemmin epäonnistuneita parisuhteita ja muita pettymyksiä. Nuo on ovat kuitenkin normaaleja juttuja, en niitä kaunalla muistele.

Se yksi, jota en osaa sympatisoida, on ystävieni kaveri. Hän on jostain syystä halveksinut minua aina. Kukaan ei tiedä, miksi. En ole varmaankaan koskaan edes keskustellut hänen kanssaan eikä mitään muutakaan ole tapahtunut. Tämä selvisi minulle kerran, kun menin tämän kaveriporukan juhliin. Ovella oli jo tämä tyyppi, joka ilmoitti että minä en tule sisään tai hän lähtee. Ei edes puhunut minulle suoraan eikä katsonut kohti, vaan ilmoitti tämän muille (jotka lähinnä katsoivat hölmistyneenä).

Lähdin sitten yksin kotiin, vaikka oli uudenvuodenaatto.

Joitain vuosia asiat menivät niin, että välttelin/jouduin välttelemään paikkoja, jossa tämä mätäpaise oli.

Kaiken kuitenkin kruunasi se, että 15 vuoden päästä sain kutsun ystävien tupareihin. Soitin ovikelloa tuliaiset taskussa, ja oven avasi sisällä jo ollut mätäpaise. Sen sijaan että olisi käyttänyt tilaisuuden sovittaakseen välimme, tämä vetäisi oven edestäni kiinni. Sen jälkeen hyvästelin hiljaisesti tämän koko porukan, en halunnut enää olla heittopussi jota toiset eivät viitsi puolustaa. Olikin ihan hyvä ratkaisu, mukavampi olla sellaisten ihmisten seurassa jotka eivät mielistele suosittujakaan mätäpaiseita.

Enkä tänäkään päivänä tiedä, miksi juuri minä. Samapa tuo, mutta hän on syvästi ilkeä ihminen ja uskon että ansaitsee kaiken kurjan mitä hänen suuntaansa sattuukin osumaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tulee mieleen. Omassakin elämässä on ollut tavallisia välituntiklikkejä ja niihin liittyviä nahisteluja, ja myöhemmin epäonnistuneita parisuhteita ja muita pettymyksiä. Nuo on ovat kuitenkin normaaleja juttuja, en niitä kaunalla muistele.

Se yksi, jota en osaa sympatisoida, on ystävieni kaveri. Hän on jostain syystä halveksinut minua aina. Kukaan ei tiedä, miksi. En ole varmaankaan koskaan edes keskustellut hänen kanssaan eikä mitään muutakaan ole tapahtunut. Tämä selvisi minulle kerran, kun menin tämän kaveriporukan juhliin. Ovella oli jo tämä tyyppi, joka ilmoitti että minä en tule sisään tai hän lähtee. Ei edes puhunut minulle suoraan eikä katsonut kohti, vaan ilmoitti tämän muille (jotka lähinnä katsoivat hölmistyneenä).

Lähdin sitten yksin kotiin, vaikka oli uudenvuodenaatto.

Joitain vuosia asiat menivät niin, että välttelin/jouduin välttelemään paikkoja, jossa tämä mätäpaise oli.

Kaiken kuitenkin kruunasi se, että 15 vuoden päästä sain kutsun ystävien tupareihin. Soitin ovikelloa tuliaiset taskussa, ja oven avasi sisällä jo ollut mätäpaise. Sen sijaan että olisi käyttänyt tilaisuuden sovittaakseen välimme, tämä vetäisi oven edestäni kiinni. Sen jälkeen hyvästelin hiljaisesti tämän koko porukan, en halunnut enää olla heittopussi jota toiset eivät viitsi puolustaa. Olikin ihan hyvä ratkaisu, mukavampi olla sellaisten ihmisten seurassa jotka eivät mielistele suosittujakaan mätäpaiseita.

Enkä tänäkään päivänä tiedä, miksi juuri minä. Samapa tuo, mutta hän on syvästi ilkeä ihminen ja uskon että ansaitsee kaiken kurjan mitä hänen suuntaansa sattuukin osumaan.

Miksi et itse puolustanut itseäsi? Mä oisin vaan soittanut uudestaan ovikelloa ainakin tuossa 15 vuotta myöhemmin ja kävellyt tyypin yli.

ap

Jos ne ei olleet sen mätäpaiseen tuparit, niin aika lapanen olit itse, ettet vain mennyt sinne. Vai laitatko mätäpaiseen kontolle sen, että ehkä ystäväsi halusivatkin nöyryyttää sinua?

ap

Turhaan tuhlaat energiaasi moiseen.

Elämä on niin lyhyt, että paremmin pärjäisit kun yksinkertaisesti hankkiutuisit ko. tyypeistä eroon, vaihda vaikka asuinpaikkaa tai jotain, mutta keskity mieluummin vain niiden omien elinpäiviesi parantamiseen. Parhaiten pärjää kun ei anna p*skan tarttua takkiin, ravistat ne vaan pois ja unohdat. Tylykin saa olla, ei tartte mitään jälleennäkemisiä harrastaa.

Ihmishirviö joka raiskasi ystäväni ja yritti saada minutkin manipulointinsa piiriin. En uhraa ajatuksiani hänelle, mutta jos voisin painaa liipasimesta ilman että kukaan saisi tietää sen olleen minä, tekisin sen.

Kuolema on huono rangaistus. Parempi itseasiassa se että tervehtyisivät päästään ja älyäisivät tekonsa, kaikki häpeä ja syyllisyys ja itseinho minkä kokisivat.

Mutta mä en kyllä jaksa enää vihata ketään, teki mulkerot ihan mitä tahansa niin mä voin vaan kohauttaa olkiani, ei kiinnosta. Ei kiinnosta vaikka luulisivat nöyryyttävänsä minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaisin energiaa moiseen kun sen voi käyttää paremminkin? Toivomalla pahaa annat niille kohteille elämässäsi valtaa mikä  ei niille kuulu eli ne pitävät sinua edelleen otteessaan.

Näin minäkin koen enkä tuhlaa elämääni kusipäiden vihaamiseen. Minä ignooraan ja väistän heitä sekä elän omaa elämääni.

Miten sä ignooraat sen, että he ovat vaikuttaneet elämääsi?

Tekemällä kiitollisuusharjoituksia. Olen kiitollinen siitä mitä näistä opin, miten olen saanut kehittyä ja vahvistua. Näen hyvin selkeästi kuinka paljon vahvempi ja viisaampi olen kuin kiusaajani.

On kymmeniä

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaisin energiaa moiseen kun sen voi käyttää paremminkin? Toivomalla pahaa annat niille kohteille elämässäsi valtaa mikä  ei niille kuulu eli ne pitävät sinua edelleen otteessaan.

Typerys. Ei tähän ketjuun kirjoittaminen tarkoita, että joka päivä ja minuutti ajattelee vain sitä inhottavaa ihmistä, eikä ehdi tehdä elämässään mitään muuta.

Itsekin tuhlasit aikaasi tähän ketjuun, vaikka olisit voinut tehdä jotain järkevämpää, kuten  lopettaa maailmasta sodat.

Minä toivon, että muutama entinen opettajani on kokenut (tai tulevat kokemaan) kivuliaan kuoleman tai muita pahoja asioita. He kun edesauttoivat kiusaajien toimintaa koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaisin energiaa moiseen kun sen voi käyttää paremminkin? Toivomalla pahaa annat niille kohteille elämässäsi valtaa mikä  ei niille kuulu eli ne pitävät sinua edelleen otteessaan.

Näin minäkin koen enkä tuhlaa elämääni kusipäiden vihaamiseen. Minä ignooraan ja väistän heitä sekä elän omaa elämääni.

Miten sä ignooraat sen, että he ovat vaikuttaneet elämääsi?

Tekemällä kiitollisuusharjoituksia. Olen kiitollinen siitä mitä näistä opin, miten olen saanut kehittyä ja vahvistua. Näen hyvin selkeästi kuinka paljon vahvempi ja viisaampi olen kuin kiusaajani.

Dissosioit. Defenssi.

Kaikki mita rakastan kirjoitti:

On kymmeniä

Oho. Mulla on siis vain kaksi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaisin energiaa moiseen kun sen voi käyttää paremminkin? Toivomalla pahaa annat niille kohteille elämässäsi valtaa mikä  ei niille kuulu eli ne pitävät sinua edelleen otteessaan.

Näin minäkin koen enkä tuhlaa elämääni kusipäiden vihaamiseen. Minä ignooraan ja väistän heitä sekä elän omaa elämääni.

Miten sä ignooraat sen, että he ovat vaikuttaneet elämääsi?

Tekemällä kiitollisuusharjoituksia. Olen kiitollinen siitä mitä näistä opin, miten olen saanut kehittyä ja vahvistua. Näen hyvin selkeästi kuinka paljon vahvempi ja viisaampi olen kuin kiusaajani.

Millä tavalla tuo toiminta ei ole energian tuhlaamista? Ajattelet yhtä lailla kiusaajiasi kuin sellainen, joka toivoo heille pahaa.

1 mieslääkäri. Toivon hänen kohtaavan samanlaisen tragedian kun on itse aiheuttanut lukuisille naisille.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhlaisin energiaa moiseen kun sen voi käyttää paremminkin? Toivomalla pahaa annat niille kohteille elämässäsi valtaa mikä  ei niille kuulu eli ne pitävät sinua edelleen otteessaan.

Meinaat siis että sitä pahaa toivotaan 24/7 tökkimällä tikkuja woodoo-nukkeen? Mä toivon ainoastaan pahaa useammallekin ihmiselle, eikä se muuksi muutu vaikka en asiaa aktiivisesti ajattelekaan. Yksi lysti siis mitä niille kuuluu, mutta toivottavasti pelkkää p*skaa. En olisi siis mitenkään pahoillani, jos kuulisin että joku onnettomuus on tällaista tyyppiä kohdannut.

N40

Ymmärrän tuollaisen, jos joku on tyyliin seksuaalimurhannut läheisesi. Muuten minusta hirveän lapsellinen ajatusmalli.

Vierailija kirjoitti:

ei.

Ei minullakaan.

No nyt kun kysyit niin kyllä. En ajattele häntä oma-alotteisesti oikeastaan koskaan, mutta on siis pahin koulukiusaajani. Pitkäaikainen kiusaaminen on aiheuttanut mielenterveysongelmani joiden takia en pääse elämässä eteenpäin normaalia tahtia ja moni asia on tarpeettoman tuskaista. Tässä vaiheessa minulla kuuluisi jo olla ammatti, mutta en ole edes minkään koulutuksen alussa. En tällä hetkellä edes pysty käymään koulua, sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi suurimmista syistä. 

On, opettajia molemmat.

Toinen peruskoulussa, yritti aivopestä uskontoon, haukkuo homoja ja ulkomaalaisia, valitsi suosikkinsa ja käänsi kaiken tekemäni huonoksi ja vääräksi, mitätöi kaiken, mitä sanoin, huusi ja keksi järjettömiä rangaistuksia. Toinen taas ammattikoulun opettaja, joka sukupuoleni vuoksi mitätöi, haukkui, kertoi valheita työnantajille, haukkui naisia joka välissä.

En voi sietää epätasa-arvoista kohtelua, ja etenkin opettajalta, joka on valta-asemassa se on täysin sietämätöntä. Mitään ei voi tehdä, pitää vain niellä sitä paskaa. Ja kun tietää, ettei varmasti ole ensimmäinen ja viimeinen, jonka tämä yrittää murtaa.

Toisen kuolinilmoitukseen törmäsin hiljaittain, ja myönnän, että myhäilin tyytyväisenä.

Onneksi ei tarvitse, koska universumi on jo hoitanut homman, vainajalle ja vaikeasti sairaalle on turha toivoa pahaa ja rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys, joten...antaa olla

On eri asia toivoa toiselle aktiivisesti pahaa, kuin olla erityisesti toivomatta hänelle hyvää. Jos jonain päivänä osoitetaan tieteellisesti, että ajatukset jonkun verran vaikuttavatkin toisen ihmisen fyysiseen olemukseen, oletko juuri sinä pahan toivoja valmis ottamaan todellisen konkreettisen vastuun vaikkapa sen vihaamasi ihmisen sairaudesta? Minä en ainakaan ole, en halua olla yhtä paha itse.