Oletko kokenut joskus epäreilua kohtelua virastoissa tai muissa julkisissa palveluissa?
Jaetaan huonoja kokemuksia virkamiehistä, lääkäreistä jne.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran allekirjoittamassa yhtä sopimusta kunnan kanssa. Maksoi vajaan kymppitonnin. Kun nimet oli paperissa niin kunnan puolelta vastapuoli kaivoi jostain laatikosta kaikenalaista lahjusta. Olin järkytyksestä lentää persielleni enkä meinannut niitä ottaa vastaan, mutta pakottivat ottamaan. Oli mahdotonta kieltäytyä lahjuksista kun 5 silmäparia tuijotti. Mitään näistä lahjoista en koskaan käyttänyt. Heitin roskiin.
Tunsin itseni likaiseksi kun en voinut kieltäytyä lahjukista. Kai he halusivat osoittaa minulle että "kaikki me lahjuksia otettaan heh heh".
kai tämä oli läppä?
Ei kyseessä ollut kuin muutaman kympin lahjat, mutta en olisi halunnut ottaa niitä vastaan. Oli mm. pizzakuponkeja paikalliseen pitseeriaan. Kaikki latoin käyttämättöminä roskiin.
Pahintahan siinä oli se nöyryyttäminen niillä lahjuksilla kun ei voinut kieltäytyä kun nämä kunnan hyypiöt tuijotti silmä kovana. Eihän kukaan voi alkaa rähisemään kun lahjaa aletaan antamaan tiskin alta.....me too:(
Sanoin etten ota "anna kavereille", sanoin jopa etten syö pitsaa:(
Oli todella nöyryyttävä kokemus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran allekirjoittamassa yhtä sopimusta kunnan kanssa. Maksoi vajaan kymppitonnin. Kun nimet oli paperissa niin kunnan puolelta vastapuoli kaivoi jostain laatikosta kaikenalaista lahjusta. Olin järkytyksestä lentää persielleni enkä meinannut niitä ottaa vastaan, mutta pakottivat ottamaan. Oli mahdotonta kieltäytyä lahjuksista kun 5 silmäparia tuijotti. Mitään näistä lahjoista en koskaan käyttänyt. Heitin roskiin.
Tunsin itseni likaiseksi kun en voinut kieltäytyä lahjukista. Kai he halusivat osoittaa minulle että "kaikki me lahjuksia otettaan heh heh".
kai tämä oli läppä?
Ei kyseessä ollut kuin muutaman kympin lahjat, mutta en olisi halunnut ottaa niitä vastaan. Oli mm. pizzakuponkeja paikalliseen pitseeriaan. Kaikki latoin käyttämättöminä roskiin.
Pahintahan siinä oli se nöyryyttäminen niillä lahjuksilla kun ei voinut kieltäytyä kun nämä kunnan hyypiöt tuijotti silmä kovana. Eihän kukaan voi alkaa rähisemään kun lahjaa aletaan antamaan tiskin alta.....me too:(
Sanoin etten ota "anna kavereille", sanoin jopa etten syö pitsaa:(
Oli todella nöyryyttävä kokemus
Minulla onkin pyyntö kunnan viranhaltijoille. Epäilemättä te olette tottuneet laittamaan kunnan piikkiin yhtä sun toista, mutta teidän asikkaat saattavat olla tottuneet hiukan toisenlaisiin käytäntöihin, joten älkää tyrkyttäkö mitään lahjoja asiakkaille, kiitos.
Olen saanut epäreilua kohtelua päivystyksessä. Lääkäri oli sitä mieltä, että jotenkin kuvittelen oireeni. Pysyin koko ajan täysin asiallisena. Paria viikkoa myöhemmin pääsin tutkimuksiin, kun olin oireiden pahennuttua joutunut osastolle, ja minulla diagnosoitiin se sairaus (MS-tauti), jota olinkin epäillyt itselläni.
Myöhemmin olen nettikeskusteluista saanut selville, että kokemukseni on hyvin yleinen. Vaikuttaa siltä, että joitain sairauksia lääkärit eivät jostain syystä millään haluaisi diagnosoida: tutkimuksiin pääsyä ja diagnoosin asettamista viivytellään niin pitkälle kuin mahdollista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Lapsellani oli vatsa tosi kipeä, menimme tk-päivystykseen. Olimme odottaneet vuoroa 6 tuntia, terveyskeskus meni kiinni. Olimme paikalla viimeisinä ja meille tultiin sanomaan, että kotiin vaan ja aamulla sitten uudestaan. Lapsi makasi koko tuon ajan kouristellen penkillä odotushuoneessa. Aamulla, yön oksentelujen jälkeen menimmekin sitten suoraan ensiapuun ja leikkaussaliin. Umppari oli puhkeamispisteessä luki epikriisissä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani oli vatsa tosi kipeä, menimme tk-päivystykseen. Olimme odottaneet vuoroa 6 tuntia, terveyskeskus meni kiinni. Olimme paikalla viimeisinä ja meille tultiin sanomaan, että kotiin vaan ja aamulla sitten uudestaan. Lapsi makasi koko tuon ajan kouristellen penkillä odotushuoneessa. Aamulla, yön oksentelujen jälkeen menimmekin sitten suoraan ensiapuun ja leikkaussaliin. Umppari oli puhkeamispisteessä luki epikriisissä.
Törkeää. Lapsi parka :-(
Menin lääkäriiin, ( kunnallinen) työkykyarviota varten. Kyseessä oli ulkomaalainen huonosti suomea puhuva lääkäri, joka kirjoitti mulle Kelaan kelpaamattoman lääkärintodistuksen. Koko höskässä EI EDES otettu kantaa koko työkykyyn.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani oli vatsa tosi kipeä, menimme tk-päivystykseen. Olimme odottaneet vuoroa 6 tuntia, terveyskeskus meni kiinni. Olimme paikalla viimeisinä ja meille tultiin sanomaan, että kotiin vaan ja aamulla sitten uudestaan. Lapsi makasi koko tuon ajan kouristellen penkillä odotushuoneessa. Aamulla, yön oksentelujen jälkeen menimmekin sitten suoraan ensiapuun ja leikkaussaliin. Umppari oli puhkeamispisteessä luki epikriisissä.
Kauhu
Yks ikävimpiä tapauksia sattui kun olin raskaana ja iltapäivällä alkoi kivut selän alueella. Menin terveysasemalle, jossa jonotin kivuissa usean tunnin, epäilivät keskenmenoa, joten lähetettiin Jorviin.
Jorvissa kiduin toisen samassa tilanteessa olevan naisen kanssa kovilla penkeillä lähes koko illan. Joskus klo 23 lääkäri vihdoin saapui. Kun pääsin sisään, lääkäri runnoi mua ultrassa, ja huusi mulle raivoissaan kun ei löytänyt sikiötä. Olin aika shokissa, yleensä olisin sanonut äijälle pari valittua sanaa.
Kyse oli kohdunulkoisesta raskaudesta.
Ai joskus?
Sain 3 vuoden taistelun jälkeen 1/2 työkyvyttömyyseläkkeen. Olenko siis oikeasti 1/2 työkykyinen??
Nyt ole sitten 1/2 sairauslomalla ja odottelen koska Kela saa tarkistettua sairauslomakorvauksen jatkohakemuksen. Sama lääkäri, sama syy kuin kuluneet 6kk mutta aina vaan pitää vetkutella. Viimeksi olin ilman rahaa 16.12 - 5.2 peräti 7,5 vkoa ja nyt sitten menty 6.2-23.3 korvauksia odotellen! Käsittelyaika 3 vkoa, ja paskat!! Nyt mennyt taas 6,5 vkoa!
Tuo vain yksi esimerkki. Noita on satoja elämän varrelta.
Yksi niistä pahimmista vävypojan viisumin evääminen joulukuussa. Vaimo ja millä hetkellä tahansa syntyvä vauva odottaa täällä. Olisi koti, työpaikka ja perhe valmiina mutta ei pääse Suomeen. Muita ma - mu - ja kyllä hyysätään ja otetaan ilolla vastaan:(
Jee! Taas saa velloa oikein porukalla kaikissa vuosien aikana kärsityissä omassa päässä keksityissä vääryyksissä.
#neverhappy #thingsrnevagood #alwayssmthngwrong
Keskustelunaihe-ehdotus: listatkaa tilanteita joissa olette itse aiheuttaneet toisille vilutusta, pahaa mieltä, kärsimystä, jne. omalla osaamattomuudellanne, typeryydellänne ja/tai välinpitämättömyydellänne.
#jesuisidiot
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani oli vatsa tosi kipeä, menimme tk-päivystykseen. Olimme odottaneet vuoroa 6 tuntia, terveyskeskus meni kiinni. Olimme paikalla viimeisinä ja meille tultiin sanomaan, että kotiin vaan ja aamulla sitten uudestaan. Lapsi makasi koko tuon ajan kouristellen penkillä odotushuoneessa. Aamulla, yön oksentelujen jälkeen menimmekin sitten suoraan ensiapuun ja leikkaussaliin. Umppari oli puhkeamispisteessä luki epikriisissä.
Minulla on umppari puhjennut vaikka kävin näyttämässä sitä parikin kertaa. Oli epätyypilliset oireet ja nuori, kokematon lääkäri. Hyvä että kävi minulle joka olin nuori ja kovakuntoinen eikä pienelle lapselle. Tilastollisessa mielessä kun näitä kuitenkin käy jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran allekirjoittamassa yhtä sopimusta kunnan kanssa. Maksoi vajaan kymppitonnin. Kun nimet oli paperissa niin kunnan puolelta vastapuoli kaivoi jostain laatikosta kaikenalaista lahjusta. Olin järkytyksestä lentää persielleni enkä meinannut niitä ottaa vastaan, mutta pakottivat ottamaan. Oli mahdotonta kieltäytyä lahjuksista kun 5 silmäparia tuijotti. Mitään näistä lahjoista en koskaan käyttänyt. Heitin roskiin.
Tunsin itseni likaiseksi kun en voinut kieltäytyä lahjukista. Kai he halusivat osoittaa minulle että "kaikki me lahjuksia otettaan heh heh".
kai tämä oli läppä?
Ei kyseessä ollut kuin muutaman kympin lahjat, mutta en olisi halunnut ottaa niitä vastaan. Oli mm. pizzakuponkeja paikalliseen pitseeriaan. Kaikki latoin käyttämättöminä roskiin.
Pahintahan siinä oli se nöyryyttäminen niillä lahjuksilla kun ei voinut kieltäytyä kun nämä kunnan hyypiöt tuijotti silmä kovana. Eihän kukaan voi alkaa rähisemään kun lahjaa aletaan antamaan tiskin alta.....me too:(
Sanoin etten ota "anna kavereille", sanoin jopa etten syö pitsaa:(
Oli todella nöyryyttävä kokemus
Et taida ymmärtää lahjan ja lahjuksen eroa.
Lahjus on (yleensä arvokas) lahja, jolla pyritään vaikuttamaan lahjan saajan päätöksiin. Sinä sait (vähäarvoisia) lahjoja vasta kun olit päätöksen tehnyt, joten ne eivät voineet olla lahjuksia.
Kävin 16-vuotiaasta asti lääkärillä selkävaivojen vuoksi , kolme eri lääkäriä vähätteli ja käski mm. hiihtää.
Jouduin jättämään kampaamoopiskelut kesken ja konttaamaan portaita yläkertaan, äitini lähes itki sitä katsoessa kun ei voinut auttaa. Viimein, 20-vuotiaana silloinen poikakaveri soitti ambulanssin ,kun makasin lattialla huutamassa kivusta pissat housussa ja ambulanssin miehistö kyseli olenko kännissä. Mieleen on jäänyt myös päivystyksen nuori lääkäri, joka karjaisi minulle etten saa seistä vaan minulle tuodaan pyörätuoli ja miten se huutaminen oli mukavaa, koska lääkäri oli huolissaan minusta.
Todettiin välilevyn pullistuma , välilevyn repeämiä ja nestettä nikamien välissä.
KELAssa asioidessa ihmetytti hiukan vaikka ei pitäisi kai yllättää tietäen maineen.
Olin odottanut 2 kuukautta tulosta oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan muutettuani takaisin kotimaahan. Netissä luki että kestää n. 4 viikkoa saada tulos. Päätin sitten mennä konttoriin kysymään.
Mummo siellä tiskin takana sitten sanoi ihan pokkana ”en tiedä mitä siellä netissä on mutta se käsittelyaika on 3kk”. Mutta muutan tämän nyt sitten kiireelliseksi”.
Sitten tulos tulikin seuraavana päivänä!!
Itse mietin että jos olisin lafkassa töissä niin ensimmäinen ajatus olisi että oho pitää korjata tieto nettisivulle jos se on eri kuin oikea käytäntö.
Mutta tuo olisi kai liiallista aloitteellisuutta??
Kävi yksityisellä lääkäriasemalla josta lähettiin ultraan keskussairaalaan, älkää kysykö miksi ihmeessä tuollainen menettely...
No joka tapauksessa, kun saavuin sairaalaan kuuntelin ensin ilmoittautumisluukun naisen karjumista " KUKA SUT LÄHETTI ? MIKÄ NIMI ?" ja sitten odotin 2 h vain kuullakseni, että ulraava lääkäri on lähtenyt kotiin ja pitää tulla aamulla uudestaan. Aamulla olin paikalla hyvissä ajoin, klo 7 ja uskoin pääseväni nopeasti, paskan marjat. Istuin odotushuoneessa 5h. Kyseessä oli siis kova, aaltoina tuleva kipu kyljessä eikä syy selvinnut, umpparia epäiltiin mutta vuosia myöhemmin eräs lääkäri sanoi olevansa varma, että minulla oli ollut lievä diverkuliitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran allekirjoittamassa yhtä sopimusta kunnan kanssa. Maksoi vajaan kymppitonnin. Kun nimet oli paperissa niin kunnan puolelta vastapuoli kaivoi jostain laatikosta kaikenalaista lahjusta. Olin järkytyksestä lentää persielleni enkä meinannut niitä ottaa vastaan, mutta pakottivat ottamaan. Oli mahdotonta kieltäytyä lahjuksista kun 5 silmäparia tuijotti. Mitään näistä lahjoista en koskaan käyttänyt. Heitin roskiin.
Tunsin itseni likaiseksi kun en voinut kieltäytyä lahjukista. Kai he halusivat osoittaa minulle että "kaikki me lahjuksia otettaan heh heh".
kai tämä oli läppä?
Ei kyseessä ollut kuin muutaman kympin lahjat, mutta en olisi halunnut ottaa niitä vastaan. Oli mm. pizzakuponkeja paikalliseen pitseeriaan. Kaikki latoin käyttämättöminä roskiin.
Pahintahan siinä oli se nöyryyttäminen niillä lahjuksilla kun ei voinut kieltäytyä kun nämä kunnan hyypiöt tuijotti silmä kovana. Eihän kukaan voi alkaa rähisemään kun lahjaa aletaan antamaan tiskin alta.....me too:(
Sanoin etten ota "anna kavereille", sanoin jopa etten syö pitsaa:(
Oli todella nöyryyttävä kokemus
Et taida ymmärtää lahjan ja lahjuksen eroa.
Lahjus on (yleensä arvokas) lahja, jolla pyritään vaikuttamaan lahjan saajan päätöksiin. Sinä sait (vähäarvoisia) lahjoja vasta kun olit päätöksen tehnyt, joten ne eivät voineet olla lahjuksia.
Miksi kunnilla on lahjabudjetti? Tuntuu hiukan epäilyttävältä ajattelutavalta. Miksi päivittäisessä kanssakäymisessä pitää jakaa lahjoja? Ei avoimella sektorillakaan mitään jaeta.
Voisi ymmärtää että jos vieras tulee toisesta kulttuurista missä lahjoilla on joku perinteinen merkitys niin heitä varten olisi joku budjetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran allekirjoittamassa yhtä sopimusta kunnan kanssa. Maksoi vajaan kymppitonnin. Kun nimet oli paperissa niin kunnan puolelta vastapuoli kaivoi jostain laatikosta kaikenalaista lahjusta. Olin järkytyksestä lentää persielleni enkä meinannut niitä ottaa vastaan, mutta pakottivat ottamaan. Oli mahdotonta kieltäytyä lahjuksista kun 5 silmäparia tuijotti. Mitään näistä lahjoista en koskaan käyttänyt. Heitin roskiin.
Tunsin itseni likaiseksi kun en voinut kieltäytyä lahjukista. Kai he halusivat osoittaa minulle että "kaikki me lahjuksia otettaan heh heh".
kai tämä oli läppä?
Ei kyseessä ollut kuin muutaman kympin lahjat, mutta en olisi halunnut ottaa niitä vastaan. Oli mm. pizzakuponkeja paikalliseen pitseeriaan. Kaikki latoin käyttämättöminä roskiin.
Pahintahan siinä oli se nöyryyttäminen niillä lahjuksilla kun ei voinut kieltäytyä kun nämä kunnan hyypiöt tuijotti silmä kovana. Eihän kukaan voi alkaa rähisemään kun lahjaa aletaan antamaan tiskin alta.....me too:(
Sanoin etten ota "anna kavereille", sanoin jopa etten syö pitsaa:(
Oli todella nöyryyttävä kokemus
Et taida ymmärtää lahjan ja lahjuksen eroa.
Lahjus on (yleensä arvokas) lahja, jolla pyritään vaikuttamaan lahjan saajan päätöksiin. Sinä sait (vähäarvoisia) lahjoja vasta kun olit päätöksen tehnyt, joten ne eivät voineet olla lahjuksia.
Jos lahjan saaja kokee että kyseessä on lahjus, niin silloin se on lahjus.
Pitäisikö poliisinkin alkaa sakottamisen ohessa jakaa lahjoja.
Asiahan on niin, että virastoissakin työskennellään valtavan paineen alla, niin ei ole ihme, että ei ihan joka asiakasta voi aina kohdella kuninkaana. Yleensä jankkaava asiakas, joka vaatii useamman kerran jotain asiaa, vaikka hänelle on useita keryoja selostettu, miksi hän ei asiaa voi saada, saattaa saada hieman huonompaa kohtelua, kun toistokierroksia alkaa olla yli kymmenen.