Koiran kouluttamisesta tietävät
Meillä on 1-v tosi epävarma ja pelkoaggressivinen koira. Ollaan koulutettu tähän asti positiivisesti vahvistamalla, mutta tuntuu, että tehoaa huonosti. Hetken aikaa saattaa joku ei-toivottu käytös olla pois, mutta palaa varmasti takaisin. Olen miettinyt jopa pevi-kouluttajalle menoa, huonosta maineesta ja vanhanaikaisuudesta huolimatta. Kertokaas te, joilla on kokemusta tämän tyyppisen koiran kouluttamisesta, että mikä keino on tepsinyt parhaiten?
Kommentit (26)
Pelkääkö toisia koiria vai vaikka postilaatikoita?
Jos koira on epävarma, sitä auttaa se, että se kykenee luottamaan omistajan hoitavan tilanteen kuin tilanteen. Omistajan pitää siis osoittaa olevansa se, joka tietää ja reagoi, että koiran ei tarvitse puuttua asiaan.
Toinen juttu on se, että koiralle pitää opettaa tilanne kerrallaan mitä siltä odotetaan milloinkin. Kun koira tietää miten missäkin tilanteessa tulee käyttäytyä ja mitä on odotettavissa, se on varmempi ja reagoi vähemmän.
Epävarman koiran kanssa kannattaa olla tiukka, mutta tiukka hellässä mielessä. Kun koiralla on selvät rajat, sillä on helpompi olla.
Koiran oppimia asioita pitää myös pitää yllä koko ajan. Epävarma koira ei muutu koskaan rennoksi, joten se vaatii aina enemmän perään katsomista kuin lunkimpi koira.
Todella vaikea antaa mitään tuntuvaa näin pienellä tiedolla.
Pelkoaggre ja 1v. Miten sosiaalistettu, koulutettu, totteleeko, mitä?
Ollut sinulla pennusta?
Tarpeiden teko?
Rotu?
Tilanteita missä ilmenee?
Mitä sinä teet, jätätkö käytöksen huomioimatta,
Kiellätkö?
Vahvistamien kävi selväksi, että nameilla.
Pakote, ei lainkaan?
Pelon kohteena kaikki uudet asiat, ihmiset, eläimet?
Miten reagoi? Pureeko, murisee? Pakenee? Hyökkää?
Ensialkuun jos noista lähetään...
Missä tilanteissa ja millä tavalla tämä ilmenee? Onko uros vai narttu? Milloin käytös on alkanut vai onko aina ollut epävarma?
Kerro nyt aluksi enemmän tietoa koirasta, noilla tiedoilla ei kannata kenenkään lähteä neuvomaan. Itselläni on ollut todella epävarma ja remmirähjä koira, onnistuin kuitenkin kouluttamaan siitä täysin hiljaisen. Mutta ilman tietoja koirastasi ei voi neuvoa.
Älä nyt herranjumala sitä ainakaan pevi kouluttajalle vie tai se traumatisoi sun koiran lopullisesti pilalle ja se pelkää vielä enemmän sen jälkeen jos sitä koulutetaan johtajuusmenetelmillä. Kun johtajuutta ei ole olemassakaan, koira ei ole susi. Pelkäävää ja arkaa koiraa kohtaan pitää olla tavallista lempeämpi ja kärsivällisempi. Positiivisilla metodeilla saadaan koirasta onnellinen koira.
Koiraa tulee kouluttaa koko ajan. Kehumalla ja palkitsemalla paras tulos, ja tiukka ei. Rankasemalla koira ei opi mitään, ainoastaan tulee pelkäävä ja aggressiivinen koira. Eikä mitään PEVI kouluttajia, hullun hommaa.
Mikä rotu teillä mahtaa olla, riittääkö itsellä rahkeet opettamaan koiraa ja hallita?
Pelkoaggressiivisen koirani koulutin naksuttimella ja nameilla. Naksutinkoulutus ei sovi kaikille koirille, mutta kannattaa kokeilla. Teippaa naksuttimen naksuääni vaimeammaksi ja opeta koiralle, että ääntä seuraa aina palkinto. Osta hyvä naksutinkoulutuskirja ja perehdy huolellisesti naksutinkoulutuksen tekniikkaan. Ei hyödytä naksutella jos teet sen väärin. Hyvä kirja on esim. Clicking with your dog/ Peggy Tillman. Toinen älyttömän hyvä kirja on the complete idiot's quide: Positive dog training/ Pamela Dennison
:)
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.
Kenellä kouluttajalla kävitte? Pidittekö jääkautta?
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.
Minulla pevistä vähän sama kokemus. Ei ollut arka koira mutta muita ongelmia oli. Pelkäsin peviä, mutta kun positiivisen kouluttajan kanssa epäonnistuin totaalisesti ja joka ehdotti koiran lopetusta, menimme pevikouluttajalle. Päätin, että menen kuuntelemaan ja minua ei pakoteta tekemään mitään. Ekalla tunnilla jo itkin sekä epätoivoa tilanteesta että helpotusta.
Omalla koiralla ei käytetty esimerkiksiä purkkia ollenkaan, vaikka oli sellainen että puri minua koiraohituksissa. Nyt pystyn pitämään vapaana. Yhdistän peviä ja muutamaa toisen koulukunnan jippoa. Molemmat ovat mielestäni oikeassa ja joissain tapauksissa vain toinen toimii joihinkin tapaukseen.
Käy tapaamassa kouluttajaa ja tee sitten päätös. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.Kenellä kouluttajalla kävitte? Pidittekö jääkautta?
Kouvolassa ja ei pidetty jääkautta. Koira oli niin pehmeä, ettei kouluttaja tehnyt edes alun käytöstestiä turhaan, koska näki jo koiran olemuksesta eikä lähtenyt sitä kiusaamaan. Tästä on jo vuosia aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikea antaa mitään tuntuvaa näin pienellä tiedolla.
Pelkoaggre ja 1v. Miten sosiaalistettu, koulutettu, totteleeko, mitä?
Ollut sinulla pennusta?
Tarpeiden teko?
Rotu?
Tilanteita missä ilmenee?
Mitä sinä teet, jätätkö käytöksen huomioimatta,
Kiellätkö?
Vahvistamien kävi selväksi, että nameilla.
Pakote, ei lainkaan?
Pelon kohteena kaikki uudet asiat, ihmiset, eläimet?
Miten reagoi? Pureeko, murisee? Pakenee? Hyökkää?Ensialkuun jos noista lähetään...
- Sosiaalistettu normaalisti, tämä neljäs koira meillä ja samoin metodein sosiaalistettu kuin muutkin. Muut koirat ovat olleen ns. tavallisia koiria ja aiemmin en ole toiminut tällaisen koiran kanssa mikä meillä nyt on.
- Koulutettu operantilla ehdostamisella ja positiivisin menetelmin, ei kuitenkaan tunnu auttavan yhtään.
- Tottelee hyvin mm. luoksetulo käskyä yms.
- Sisäsiisteys normaali
- 10 viikon iässä tuli meille
- Paimenmix
- Pelkää ihmisiä. Reagoi hurjasti haukkumalla ja hyökkimällä ihmisen ympärillä -> tilanteeseen on pakko reagoida vetämällä koira tilanteesta pois.
Ap
-
Te, jotka olette käyneet pevi-kouluttajalla pehmeän ja aran koiran kanssa niin kertoisitteko millaisia metodeja käytitte koiran kanssa arjessa? Olisiko suositella pevi-kouluttajaa pk-seudulta? Ensimmäistä kertaa tosiaan törmään koiraan mihin ei esim. operantti ehdollistaminen tunnu tehoavan yhtään. Tai no ehkä kotioloissa temppuja harjoitellessa, mutta ulkona ei ollenkaan. Ja meillä tosiaan suurin ongelma on tuo kamala ihmispelko enkä edes tiedä mistä se on voinut saada alkunsa, kun mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Eniten pelkää isokokoisia ihmisiä ja lapsia, jos juoksevat ja huutavat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.Minulla pevistä vähän sama kokemus. Ei ollut arka koira mutta muita ongelmia oli. Pelkäsin peviä, mutta kun positiivisen kouluttajan kanssa epäonnistuin totaalisesti ja joka ehdotti koiran lopetusta, menimme pevikouluttajalle. Päätin, että menen kuuntelemaan ja minua ei pakoteta tekemään mitään. Ekalla tunnilla jo itkin sekä epätoivoa tilanteesta että helpotusta.
Omalla koiralla ei käytetty esimerkiksiä purkkia ollenkaan, vaikka oli sellainen että puri minua koiraohituksissa. Nyt pystyn pitämään vapaana. Yhdistän peviä ja muutamaa toisen koulukunnan jippoa. Molemmat ovat mielestäni oikeassa ja joissain tapauksissa vain toinen toimii joihinkin tapaukseen.
Käy tapaamassa kouluttajaa ja tee sitten päätös. Tsemppiä!
Millä tavalla epäonnistuit positiivisesti kouluttavan kouluttajan kanssa? Oliko ns. maineikas kouluttaja? Sillä puolella on nyt todella paljon koulutusta tarjolla ja laadussa on varmasti eroja.
Nameissa on se huono puoli, että väärään aikaan annettuna ne voivat vahvistaa myös ei toivottua käytöstä. Lisäksi jos koira on voimakasluonteinen, saattaa se alkaa vaatia nameja jo ennakkoon esim. ohitustilanteissa. Ohitukset voivat mennä näin ok, mutta koira ei tavallaan opi käytöstä, jota siltä toivotaan. Omistajan ja koiran suhde, kuten joku kirjoittikin hyvin: koiran täytyy luottaa, että omistaja hoitaa kaikki vastaan tulevat tilanteet, eikä koiran tarvitse reagoida niihin. Pelkoihin: pelättävän asian asteittainen siedättäminen niin, että koira oppii, että pelko oli turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi pelokkaan, aran ja pehmeän pienen koiran kanssa pevi. Pevissä ei ole kyse purkeista ja pelosta, vaan laumakäyttäytymisestä. Kun osasin olla koiralle vahva ja luotettava ja käyttää oikeaa elekieltä, se alkoi luottaa, että pärjää elämässään eikä ole itse vastuussa hyvinvoinnistaan.
Pelko, arkuus ja pehmeys ei hävinnyt mihinkään, mutta pystymme elämään normaalia elämää, koska minä osaan lukea ja tukea koiraa oikein. Aiempi namitus ja muu pahensi tilannetta, kolme vuotta yritin niillä ja kävin kahdella eri kouluttajallakin :/ Vasta pevi auttoi, joten kannattaa käydä kouluttajalla AP. Kukaan ei pakota sinua tekemään koiralle mitään, jos koet, ettei koulutus ole sinulle ja koiralle sopivaa.Minulla pevistä vähän sama kokemus. Ei ollut arka koira mutta muita ongelmia oli. Pelkäsin peviä, mutta kun positiivisen kouluttajan kanssa epäonnistuin totaalisesti ja joka ehdotti koiran lopetusta, menimme pevikouluttajalle. Päätin, että menen kuuntelemaan ja minua ei pakoteta tekemään mitään. Ekalla tunnilla jo itkin sekä epätoivoa tilanteesta että helpotusta.
Omalla koiralla ei käytetty esimerkiksiä purkkia ollenkaan, vaikka oli sellainen että puri minua koiraohituksissa. Nyt pystyn pitämään vapaana. Yhdistän peviä ja muutamaa toisen koulukunnan jippoa. Molemmat ovat mielestäni oikeassa ja joissain tapauksissa vain toinen toimii joihinkin tapaukseen.
Käy tapaamassa kouluttajaa ja tee sitten päätös. Tsemppiä!
Millä tavalla epäonnistuit positiivisesti kouluttavan kouluttajan kanssa? Oliko ns. maineikas kouluttaja? Sillä puolella on nyt todella paljon koulutusta tarjolla ja laadussa on varmasti eroja.
Käytös vain paheni ja paheni yrittämisestä huolimatta, maksoin itseni ihan kipeäksi kouluttajan luona, koska hän vaati vain lisätunteja ja joka kerta koira oli vain "hullumpi". Oli kouluttaja, joka oli tehnyt pitkän uran, en ala kertomaan kuka, en ala mustamaalaamaan ketään.
Myös mörkökausi voi vaivata vielä ja entisestään hankaloittaa tilannetta.
Uusin tietohan puoltaa positiivista koulutusmenetelmää, mutta herää kysymys kuinka usein juuri se usein tutkittu tieto on oikeasti toimivin ja paras tapa vaikkapa kouluttaa koiraa. Esim. johtajuuskeskustelu lähtee jo ihan lapasesta tänä päivänä.
Paljon nameja ja tiukka kuri. Ja jos ei muu auta niin kuonokoppa. Niin meidän poika saatiin kuriin. Ja ihan tavis koirakoulu riittää.