Miksi yliopisto ei millään tavalla valmista opiskelijoita TYÖELÄMÄÄN?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto perinteisesti keskittyy tieteeseen ja tutkijakoulutukseen. Ei ole ollut tarkoituskaan toimia ammattikouluna, pl. ehkä lääketiede ja sittemmin luokanopettajakoulutus.

Juuri näin. Ei yliopisto ole eikä sen pidä olla ammattikoulu. Yliopiston tehtävä on keskittyä tieteeseen. Muussa tapauksessa se on tarpeeton.

No mihis nämä kaikki wanbabe-tieteilijät työllistyvät tieteilemään? Meilläkin firma yksityisellä, 50 % dippainssejä eikä todellakaan kyse ole mistään edistyneemmästä softatieteilystä...

Itse olen vieläpä ihan toisen alan ins/DI, mutta olenkim täällä ns kokonaissysteemiymmärryksen vuoksi. Sitäkään ei koskaan opetettu missään koulussa (Turussa oli joskus järjestelmätieteen ekonomeja tjsp), mutta sitäkin enemmän on vaadittu työssäoppimista ja omaa harrastuneisuutta. Tosi tieteellistä sekin...

Vierailija kirjoitti:

Oma näkemykseni on siis se, että ammattikorkeakoulutettu pääsee ehkä nopeammin työtehtäviinsä kiinni kun taas yliopistokoulutetulla on paremmat valmiudet myöskin ottaa kantaa tarjoittuihin ratkaisuihin työpaikalla ja esim. viheltää peli poikki mikäli joku projekti on tuhoontuomittu niillä spekseillä. Molempia tarvitaan :-)

Tasan näin.

Itse olen yliopistokoulutettu it-alan ihminen, ja olen joutunut tuollaisen pelin poikki puhaltamisen tekemään parikin kertaa. Tai pienimuotoisemmin, esim. olen hiffannut, että muuatta rakenteisen datan käsittelyä ei voi perustaa säännöllisiin lausekkeisiin (joihin olisi ollut kielessä valmis kirjasto), vaan tarvitaan pinoautomaatti (jonka sitten koodasin). Jollen olisi noin tehnyt, niin siinähän sitten olisi ihmetelty, kun aina vain tulee virheellistä tulosta kun syöte vähän monimutkaistuu, vaikka koodinhan piti olla hyvin testattua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto perinteisesti keskittyy tieteeseen ja tutkijakoulutukseen. Ei ole ollut tarkoituskaan toimia ammattikouluna, pl. ehkä lääketiede ja sittemmin luokanopettajakoulutus.

Juuri näin. Ei yliopisto ole eikä sen pidä olla ammattikoulu. Yliopiston tehtävä on keskittyä tieteeseen. Muussa tapauksessa se on tarpeeton.

No mihis nämä kaikki wanbabe-tieteilijät työllistyvät tieteilemään? Meilläkin firma yksityisellä, 50 % dippainssejä eikä todellakaan kyse ole mistään edistyneemmästä softatieteilystä...

Itse olen vieläpä ihan toisen alan ins/DI, mutta olenkim täällä ns kokonaissysteemiymmärryksen vuoksi. Sitäkään ei koskaan opetettu missään koulussa (Turussa oli joskus järjestelmätieteen ekonomeja tjsp), mutta sitäkin enemmän on vaadittu työssäoppimista ja omaa harrastuneisuutta. Tosi tieteellistä sekin...

No taas omat hommani (olen DI) teollisuuden parissa ovat hyvinkin tieteellisyyteen perustuvia, työskentelen nimittäin tuotekehityksessä. Vanhoja opiskelukavereita työskentelee menestyksekkäästi mm. prosessinkehityksessä, projektinjohtohommissa, tehtaanjohtajana, laatupäällikkönä, erikoisasiantuntijoina teknisessä asiakaspalveluksessa ym. Mahtuupa joukkoon muutama suunnittelijakin.

Puhu vaan ap puolestasi. Yliopisto-opintoihini kuuluu pitkiä harjoitteluja ja lisäksi käyn opintojen ohella töissä.

Oikeissa yliopistoissa (kuten MIT, Cambridge ja vastaavat) opiskelevista tulee nimenomaan tutkijoita, kehittäjiä yms missä sillä opitulla tiedolla on merkitystä. Suomen yliopistot on lähempänä ammattikoulua kuin yliopistoa.

Yliopistot kouluttaa tutkijoita eikä mitään rivityöntekijöitä.

Mulle opetettiin yliopistossa esim. toimitusketjun johtamista laskennallisesti. Mitä ihmettä teidän firmassa oikein tehdään, jos "työelämän tahti on niin hektinen", ettei toiminnan kannattavuutta ehditä laskea ja kehitystä seurata?

Henkilöstöpäällikkö kirjoitti:

Monelle yliopistosta valmistuneelle nykyajan pakkotahtinen, hektinen työelämä on kauhistus ja jotain aivan vierasta. Tuntuu siltä, että yliopistossa eletään ihan eri maailmassa kuin mitä nykyajan business on. Ei työelämässä voi tehdä töitä sitä vauhtia kuin sattuu huvittamaan ja käyttää vuoden päiviä yhteen asiaan. On suorastaa säälittävää, kun nelikymppinen ikiopiskelija vihdoin pääsee yliopistosta vain toteamaan, että työelämä ei taidakaan olla häntä varten...

Meidän firmassa on todettu ammattikorkeakoulusta valmistuneet paremmin työelämään sopiviksi. Jostain syystä sieltä tulee henkilöt, jotka saavat myös aikaiseksi, kestävät painetta ja uskaltavat menestyä urallaan.

Toki yliopistostakin voi löytyä hyviä yksilöitä, mutta yli 5 vuotta opiskelleita emme valitettavasti ota edes haastatteluun. Opiskelemalla hitaasti viestit potentiaalisille työnantajillesi erittäin negatiivista viestiä. Samalla menetät mahdollisuutesi rekrytoitua.

Koska, työt on perseestä ja rangaistus. Jotta ei olisi, joustavuutta kiitos. Motivoituuneen työpanos voi parantua.

Jos ap siirtyisi 2010-luvulle, saattaisi huomata, että opinto-oikeus on nykyään yliopistossa 7 vuotta ja opintotukea saa 5 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Haista nyt vittu, ihan liikaahan sielläkin nykyään siihen keskitytään. Yks perkeleen ammattikoulu

Nimeoma. Amikset ei tee midään ja harrastaa filosofiaa.

Yliopistosta valmistumista useinkin viivästyttää juuri työnteko ja muu aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, johon voi liittyä vaikkapa työelämän kannalta ensiarvoisen tärkeää verkostojen rakentamista. Lyhyt valmistumisaika ei siis automaattisesti ole tae opiskelijan työelämäkyvyistä. Yliopisto-opiskelijoista vain noin 20% valmistuu maisteriksi viiden vuoden tavoiteajassa.

Henkilöstöpäällikkö kirjoitti:

Monelle yliopistosta valmistuneelle nykyajan pakkotahtinen, hektinen työelämä on kauhistus ja jotain aivan vierasta. Tuntuu siltä, että yliopistossa eletään ihan eri maailmassa kuin mitä nykyajan business on. Ei työelämässä voi tehdä töitä sitä vauhtia kuin sattuu huvittamaan ja käyttää vuoden päiviä yhteen asiaan. On suorastaa säälittävää, kun nelikymppinen ikiopiskelija vihdoin pääsee yliopistosta vain toteamaan, että työelämä ei taidakaan olla häntä varten...

Meidän firmassa on todettu ammattikorkeakoulusta valmistuneet paremmin työelämään sopiviksi. Jostain syystä sieltä tulee henkilöt, jotka saavat myös aikaiseksi, kestävät painetta ja uskaltavat menestyä urallaan.

Toki yliopistostakin voi löytyä hyviä yksilöitä, mutta yli 5 vuotta opiskelleita emme valitettavasti ota edes haastatteluun. Opiskelemalla hitaasti viestit potentiaalisille työnantajillesi erittäin negatiivista viestiä. Samalla menetät mahdollisuutesi rekrytoitua.

Erikoinen politiikka teidän yrityksellä ja suorastaan epätasa-arvoinen.

Yliopistossa tutkinnot kestävät keskimäärin 5-6,5v. joka ei ole aina opiskelijasta kiinni, vaan siitä, miten kurssit järjestetään ja mitä se vaatii, että saa osallistua kurssille.

AMK:ta olen myös päässyt seuraamaan läheltä. Siellä järjestetään niin paljon etäopetusta, että voiko sillä tavoin todella saada aikaan tulevaisuuden innovatiivisia osaajia, jos lähes koko opetus perustuu etänä opiskeluun ja mikäli kurssitehtävien vaatimus on samaa luokkaa kuin ala-asteen tehtävät?

Ne mitä olen nähnyt AMKssa, ovat olleet hyvin kaukana vaatimustasoltaan kuin yliopiston tehtävät; AMKn tehtävät ovat olleet samankaltaisia tehtäviä kuin mitä opettaja voi pyytää alakoululaisia tekemään. Yksi kurssikin perustui tehtäviin, jotka ala-asteen opettaja olisi voinut käydä läpi yhden tunnin aikana vs. että AMK käytti siihen 3kk kurssin tuomatta kuitenkaan olennaista lisäarvoa oppimiseen... mutta tämä kokemus vain eräästä AMKsta. Hyvä, jos joku opiskelee AMKssa, jossa tehtävät ovat asianmukaisia ja omaan alaan liittyviä.

Yliopisto voi haastaa oikeasti opiskelijoitaan pyrkimään parhaimpaansa järjestämällä lähiopetusta, mutta yhtälailla tämä kysyy myös opiskelijan omaa motivaatiota, ja toki myös jotkut AMKt voivat yhtälailla haastaa... Tietysti yliopistoissa ja AMKssa on eroja - suuria eroja - mutta pointtini on siis siinä, ettei kannata tuomita yliopistoa käyviä vain koulutuksen keston perusteella, kun se ei aina johdu opiskelijan saamattomuudesta. AMK tutkinnot ovat lähtökohtaisesti lyhyempiä, mutta painottuvat etänä opiskeluun, jolloin opiskelussa voi olla toisenlaisia häiriötekijöitä. Yliopistolla on edelleen enemmistö tunneista lähiopetusta, soveltavin vaihtoehdoin ja hyvä niin.

Ps. Yhtälailla AMKssa voi olla ikuisia opiskelijoita - ei koulutuspaikka ole mikään tae siitä, kenestä tulee ikuinen opiskelija, yksi elämäntilanne voi muuttaa kaiken.

Kyllä ap:n aloituksessa totuuden siementä tietyiltä osin on. Teoriaa opiskellaan yliopistossa paljon enemmän kuin AMK:ssa ja jostainhan se on sitten poissa. Toisaalta joskus on hyvin tärkeää ymmärtää eri asioiden taustoja ja teoriaa ettei tule hätäisiä ja kalliita virhearviointeja.

AMK -opiskelijoiden näennäisesti parempi työelämävalmius johtuu siitä, kuten joku mainitsikin, että siellä keskitytään jonkin tietyn työkalun konkreettisen käytön opetteluun perustehtävien osalta. Tässä on apuna myös pakolliset työelämäharjoittelut ja niistä johtuvat tiiviit suhteet paikallisten yritysten kanssa. Sitten jos työkalut muuttuvat tai tarvitaan syvällisempää analyysia niin amkkilaiset on ihan sormi suussa.  Feikkaavat ja toivovat ettei mikään kosahda.

Omassa yliopistossa sain ihan hyvää opetusta, mutta se oli aika pitkälle teoreettista ja käytäntö piti opiskella luentojen ulkopuolella omin avuin. Hyvin raskasta ja paljon piti pohtia itse. Teoriaa oli jopa niin paljon, että kun yritin etsiä kesätöitä niin paikalliset yritykset totesivat hieman eri sanakääntein, että kun et ole aiemmin käyttänyt järjestelmää x tai y niin ei palkata. Vaikka teoreettisten tietojeni pohjalta olisin sopinut hyvin tehtävään ja sen itse järjestelmän opettelu olisi ollut parin päivän tai max viikon juttu. Annoin tästä itse(kin) kitkerää palautetta yliopistolle, että mitä sillä hienolla tutkinnolla tekee jos ei saa töitä. Ilmeisesti samanlaista palautetta tuli muiltakin ja lopettamisprosentti meidän opintolinjalla oli aika suuri. Tajusivat yliopistolla parin vuoden jälkeen yskän ja nyt kun viimeksi tsekkasin niin yliopistollakin on paljon enemmän työelämäyhteistyötä ja harjoittelumahdollisuuksia paikallisten yritysten kanssa.

Itse työllistyin lopulta viimeisenä kesänä kesäharjoittelun kautta, mutta jouduin hakemaan vauhtia toisesta kaupungista, jossa oltiin rekrypolitiikan suhteen vähän fiksumpia.

Tehokkaita näppiksenraapijoita on firmat tupellaan. Jos keksin teille uuden facebookin, googlen tai teslan niin voinko tulla teidän firman sohvalle vetämään päikkäreitä?

t. akateeminen uneksija