Lue keskustelun säännöt.
Kun pärjää ja viihtyy yksin (ilman miestä), on todella vapaa! Vapaa myös ulkonäköpaineista!
21.03.2018 |
Ei tarvitse miettiä selluliitteja, kiinteää persettä, tissien kokoa ja sitä "mistä miehet tykkää ja miten saisi eniten huomiota ja ihailua". (Tälläkin palstalla näkee, kuinka paljon naiset ovat huolissaan miellyttävätkö miesten silmää! Herätkää rakkaat kanssasiskot!!)
Itselläni kariutui parisuhde muutama vuosi sitten, ja päätin, etten enää halua uutta. Teen itse elämästäni mukavaa, en tarvitse siihen miestä. Harrastan paljon liikuntaa nykyään (mutten ulkonäön vuoksi, vaan hyvän fiiliksen) mutta miten vapauttavaa sekin, kun ei tarvitse valita tai suorittaa liikuntalajia esim sen mukaan, että mikä nyt kasvattaisi/kiinteyttäisi persettä parhaiten tai laihduttaisi.
Pukeutua voi mukavasti, ei tarvitse yrittää näyttää seksikkäältä ja palella tai keikkua koroissa.
Voi huoletta nukkua aamuisin pidempään, kun ei tarvitse meikata, ellei halua.
Ihan älyttömästi vapautuu aikaa ja energiaa tärkeämpään ja palkitsevampaan tekemiseen, kun ei tarvitse etsiä miestä eikä tarvitse huomiotaan!
Ja naispuoleisia ystäviä ei laittautumattomuuteni haittaa. Olen kuitenkin ihan puhdas ja perussiisti, ja hyvä ystävä luonteeltani, tietty ;)
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalta kuulostaa elo kuin pitkässä parisuhteessakin. Eiköhän jokainen vapaudu noista ulkonäköpaineista iän ja itsetunnon myötä.
No, ainakin ne, joilla se itsetunto kehittyy! :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa... No, ei minulla varsinaisesti paineita ole ulkonäköni suhteen, mutta tykkään olla ihan siistin ja huolitellun, jopa hyvännäköinen. En tee sitä kenenkään muun kuin itseni vuoksi - tai sitten enintään yleisen viihtyvyyden takia. Ketään miellyttääkseni en pukeudu tai meikkaa. En ole tehnyt sitä koskaan.
Ihminen on vapaimmillaan tulleessaan toimeen ihmisten kanssa, mutta pärjätessään ilman. Kun on vapaa kaikista addiktioista ja haluista, hyväksyy tarpeet mutta antaa olla, valaistuu.
Jaa. Olen tuoreessa suhteessa enkä harrasta liikuntaa kuin pakolliset kävelyt kauppaan töihin. Meikkaan kun on aikaa ja huvittaa eli vapailla ja lomilla yleensä. Tykkään itsestäni. Tykkään pukeutua kivasti. Käytän paljon hameita ja sukkahousuja.
En ole koskaan laittaitunut miehen takia. Itseni takua kyllä.
Ja jos on hyvässä parisuhteessa, saa olla oma itsensä, kokea läheisyyttä ja rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajattelen samoin kuin ap. Totta on että pitkässä perisuhteessakin saa olla vapaasti, mutta deittailevalta vaaditaan nykyään niin paljon, että siihen en lähde.
Ihana kun koti on oma, samoin kaukosäädin ja mikään ei ärsytä. Jos herään yöllä, voin alkaa lukemaan ja kukaan ei narise että valot pois.
En keksi mitään syytä miksi haluaisin jonkun miehen kotiini ärsyttämään..
En ikinä ole kenenkään miehen tai muunkaan toisen ihmisen takia kokenut ulkonäköpaineita ja olen jo 47v.
Enkä todellakaan ole mikään missinmitoissa oleva vaan olen sitä mitä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä koen edelleen ulkonäköpaineita, ihan jo yhteiskunnan takia. Kyllä muutkin kuin potentiaaliset kumppanit kohtelevat paremmin hyvännäköisiä ihmisiä ja kaikilta odotetaan jonkinlaista tasoa. En myöskään kestä omaa peilikuvaani jos en huolehdi itsestäni.
Yhteiskunta on kaikin puolin pinnallinen.
Hyvä, ap!
Sun elämä paranee huisisti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noinhan se on ja se on ihan mahtavaa. Itse olen myös tyytyväinen nyt itsekseni, sillä hyväkään suhde ei anna samanlaista vapautta kuin yksin eläminen.
Kuka meikkaa miehen takia? Tai pukeutuu johonkin minihameisiin? Millainen suhde ap:llä on ollut? Kuulostaa täysin omituiselta. Että joku heräisi aikaisemmin aamulla meikkaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelen samoin kuin ap. Totta on että pitkässä perisuhteessakin saa olla vapaasti, mutta deittailevalta vaaditaan nykyään niin paljon, että siihen en lähde.
En ole ikinä, edes deittaillessa ollut muuta kuin olen. Jos ei ole huvittanut meikata, niin en ole meikannut. En miettinyt yhtään noita, olenko läski tässä ja tässä asussa. Pukeuduin mukavasti alusta alkaen, sellaisiin kuin pukeutuisin muutenkin. Olin ollut suhteessa jo 5 vuotta kun ostin elämäni ensimmäiset korkkarit.
Ihme kyllä vientiä riitti omana itsenänikin. Tosin arvelen sen johtuvan juuri siitä, että en yrittänyt olla mitään muuta kuin olen. En yrittänyt olla mikään muodikkaisiin pukeutunut, meikkaava ja salilla kävijä. Eikä se olisi reiluakaan esittää deittailuvaiheessa sellaista, jos sitä ei aidosti ole.
Minäkin puhuin pitkään, etten laittaudu miehen takia vaan itseni.. Totuus omalla kohdallani on se, että hyvin usein haluan miellyttää jotain miestä tai miehiä yleisesti ,kun alan laittautua nätiksi. kun meikkaan, laitan hiukset ja valitsen vaatteet, haluan näyttää hyvältä, kyllä itsestäni olla paras versio, mutta kyllä haluan myös paljon että miellyttäisin ihan vaan pinnallisen ulkoisesti myös miehiä. Pidän itsekin katsella laitettuja siistejä huoliteltuja hyvännäköisiä ihmisiä, ihan vaan siksi että siitä tulee hyvä olo. Kun ihmiset pukeutuvat täällä Helsingissä toppapukuun reppuun ja vanhaan villapipoon, niin minusta se sopii ulkoiluun ja lenkkeilyyn ei kaupunkipukeutumiseen.
Joka tapauksessa, olen nyt myöntänyt itselleni että haluan olla nätti juuri Sinua varten mies ja miksei nainenkin! Olenhan itsekin nainen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea! Olet löytänyt onnen itsestäsi.
... jatkoa vielä, toki on myös päiviä jolloin haluan sulautua massaan, vetää mustan parkan päälle myssyn syvälle päähän ilman meikkiä ja vain suoriutua päivästä.
Toisinaan ja huomattavan usein, on kyllä ihana ollut ottaa ulkoisen habituksen pohdinta osaksi elämää. Se on nautinnollista, ja virkistävää! Kohti kevätvaatteita ja -asusteita!
Haittaa se rumuus vaan naista vaikkei tahtoisikaan miestä. Siis itsekään en koe paineita, mutta en ole kuitenkaan sokea enkä huijaa itseäni.
Ulkonäkö = naisen suurin statustekijä. Statuksella on väliä aivan kaikessa mitä elämässäsi tapahtuu, ei pelkästään miesten etsinnässä.
Hienoa jos olet tyytyväinen elämääsi yksin. Minä en olisi. Kaipaan henkistä ja fyysistä läheisyyttä. Elämä ilman niitä olisi todella kurjaa. Siksi olenkin parisuhteessa.
Täällä toinen samanlainen vapaa nainen, vapaa kaikesta ulkonäköajattelusta ja miesten miellyttämisestä parisuhteessa tai muutoinkaan.
Elämä on paljon mukavampaa, kun ei ole parisuhde- tai miesriippuvainen. Ei tartte huollattaa alapäätä eikä naamaa gynekologeilla ja kauneushoitoloissa vuoronperään.
Usein ihmettelen miten jotkut naiset sitä sirkusta jaksavat, pitää toimia sen ukkonsa panopatjoina vuodesta toiseen, huvitti tai ei, siihen syödään sitten hormonipillereitä päälle tai asennellaan jotain härveleitä kohtuun, että mies pääsee dippailemaan munaa huoliteltuun vaimoon.
Suomessa onneksi ei kenenkään ole pakko parisuhteessa elää, halleluja.
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelen samoin kuin ap. Totta on että pitkässä perisuhteessakin saa olla vapaasti, mutta deittailevalta vaaditaan nykyään niin paljon, että siihen en lähde.
Ihana kun koti on oma, samoin kaukosäädin ja mikään ei ärsytä. Jos herään yöllä, voin alkaa lukemaan ja kukaan ei narise että valot pois.
En keksi mitään syytä miksi haluaisin jonkun miehen kotiini ärsyttämään..
En tiedä minkälaisia miehiä olet tavannut mutta eipä minulta (50v.) lopulta kummoisia vaadittu. Kunhan pidän terveydestäni huolta ja hoidan raha-asiani kunnolla. Uutta miestä ei haitannut pätkääkään pikku vikani ja vatsamakkarani, itse minä omat ulkonäköpaineeni asetin. Hivenen mua kyllä edelleen häiritsee että olen vähän liiankin pyöreä, ja mies täydellisen normaalipainoinen, jopa hieman lihaksikas. Mutta kuten nähdään, minä omat mörköni luon. Ei yksin elämisessä mitään vikaa ollut (erosin 5 vuotta sitten ja lapset jo isoja), mutta haluan vanheta kumppanin kanssa. Kaipasin kuitenkin läheisyyttä ja parisuhdetta enemmän kuin yksinoloa.
Ihan samalta kuulostaa elo kuin pitkässä parisuhteessakin. Eiköhän jokainen vapaudu noista ulkonäköpaineista iän ja itsetunnon myötä.