Olen huolissani valkoisissa, persoonattomissa kodeissa asuvien lasten psyykkisestä kehityksestä
Siisti, (usein) kerrostaloasunto, jonka sisustuksen päävärit ovat musta ja valkea, ehkä joitain harmaan tai jopa ruskean sävyjä siellä täällä. Sisustusesineet ovat mauttomia ja persoonattomia, eivätkä ne tarjoa virikkeellistä katsottavaa. Talossa asuu lapsi, jonka leluja säilytetään tasan siellä lastenhuoneessa, eikä sinnekään saa jäädä päivän päätteeksi yhtäkään esinettä väärälle paikalle. Äiti on siivousfanaatikko, joka on kieltänyt lasta suunnilleen koskemasta mihinkään omassa kodissaan. Kodin on oltava siisti, pelkistetty ja instagram-kelpoinen, jolloin keksipaketti pöydällä on hermoromahduksen paikka.
Onko tämä hyvä ympäristö lapselle elää? Kaikki, missä näkyy lapsen kädenjälki, saa lapsen tuntemaan olonsa tärkeäksi osaksi perhettä Siksi lelut, piirrokset, toisinaan jopa sotku, saavat näkyä. Sääli, jos vanhemmat eivät tätä ymmärrä, vaan pakottavat lapsen kasvamaan tiukan kurin alla liian aikuismaisessa ympäristössä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Hahah, et voi olla noin tyhmä?!
Laitokset eivät edes ole usein täysvalkoisia, etenkään sellaiset jossa lapset kasvavat. Etkö muka tajua, mikä siinä sairaalassa tai laitoksissa kasvamisessa on joskus enenevässä muinoin aiheuttanut noita ongelmia? Vinkki: ei liity sisustukseen/väreihin mitenkään! :D
Ei pitäisi ruokkia trolleja, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Alemman luokan ongelmia ovat kaikki luettelemasi, myös matalampi äo sekä heikot sosiaaliset kyvyt. Ja he elävät useammin sotkuisissa ja levottomissa kodeissa. Mitä tästä voimme päätellä?
Oikeasti jokainen vähänkin älykäs tajuaa, ettei ne ongelmat noissakaan tapauksissa enimmäkseen sisaruksesta johdu, vaan vanhempien järjen köyhyydestä.
Meillä on ap n kuvailema koti varmaan. En itseasiassa ole siisti enkä perfektionisti, mutta minimalisti kyllä. Haluan, että on about siistiä ja puhdasta. Koska en jaksa siivota, kannattaa tavaraa olla vähän. Robotti imuroi aamuin illoin ne valkoiset lattiat (meillä on kissoja). Leluille on selkeät paikat ja lapsille vain tärkeä sälä on säästetty.
Meillä esikoispoika on selvästi tykästynyt moderniin skandinaaviseen sisustukseen, nuoremmasta ei voi vielä sanoa mitään.
Meillä saa leikkiä muuallakin kuin lastenhuoneessa. Leluja on nykymittapuulla sen verran vähän että ne on nopea iltaisin siivota. Itse keräilen illalla kaikki eksyneet tavarat yhteen koriin mistä ne voi sitten seuraavana päivänä laitella paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Hahah, et voi olla noin tyhmä?!
Laitokset eivät edes ole usein täysvalkoisia, etenkään sellaiset jossa lapset kasvavat. Etkö muka tajua, mikä siinä sairaalassa tai laitoksissa kasvamisessa on joskus enenevässä muinoin aiheuttanut noita ongelmia? Vinkki: ei liity sisustukseen/väreihin mitenkään! :DEi pitäisi ruokkia trolleja, mutta...
Sinäkö väität, etteivät häkkimäiset pinnasängyt, kolhot likaisenvalkeat seinät ja tyhjyyttään kumisevat huoneet ole ollenkaan hassumpi kasvuympäristö lapselle? Pelottaa sjatella, miltä kotisi näyttää. Toivottavasti et hanki lapsia.
Tuolla logiikallahan ihmiset eivät sosustaisi kotejaan ensinkään. Tottakai sisustus vaikuttaa viihtyvyyteen. Aikuisten pelkistetty maku on erilainen kuin lasten, ja se tulisi ottaa lapsiperheissä huomioon.
Oletko ajatellut asiaa niin päin, että näissä mielestäsi persoonattomissa kodeissa kasvaville lapsille kehittyykin mieletön vivahteiden ja yksityiskohtien taju?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut asiaa niin päin, että näissä mielestäsi persoonattomissa kodeissa kasvaville lapsille kehittyykin mieletön vivahteiden ja yksityiskohtien taju?
Minkä yksityiskohtien? Eihän siellä yleensä ole kuin kiiltäviä laakeita pintoja, pari sohvatyynyä somisteena ja joku yksi esteettinen kukkanen keskellä pöytää. Varmaan lapselle tosi virikkeellistä ja kiinnostavaa.
Luin myös jossain artikkelin perheestä, jossa läytettiin vain mustaa ja valkoista. Muistan jo silloin ajatelleeni, että käytäntö lähentelee henkistä väkivaltaa...Väreillä on kuitenkin valtava vaikutus ihmisen psyykeeseen..! (mm- Skitsofreenikothan viihtyvät täysin valkoisen sisutuksen keskellä).
Ovatko sokeat mielestäsi automaattisesti psyykkisesti häiriintyneitä? Hehän eivät näe värejä tai ylipäätään saa visuaalisia ärsykkeitä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Luin myös jossain artikkelin perheestä, jossa läytettiin vain mustaa ja valkoista. Muistan jo silloin ajatelleeni, että käytäntö lähentelee henkistä väkivaltaa...Väreillä on kuitenkin valtava vaikutus ihmisen psyykeeseen..! (mm- Skitsofreenikothan viihtyvät täysin valkoisen sisutuksen keskellä).
"Skitsifreenikot viihtyvät"?! Anteeksi mitä?! :D
Avaa joskus se psykologian kirja. jooko?
Tuo kuvaus on kuin kauhuelokuvasta. Tulee ihan paha olo.
Valkoista, valkoista. Kaikki. Mitään et voi tehdä ettei tuu sotkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut asiaa niin päin, että näissä mielestäsi persoonattomissa kodeissa kasvaville lapsille kehittyykin mieletön vivahteiden ja yksityiskohtien taju?
Minkä yksityiskohtien? Eihän siellä yleensä ole kuin kiiltäviä laakeita pintoja, pari sohvatyynyä somisteena ja joku yksi esteettinen kukkanen keskellä pöytää. Varmaan lapselle tosi virikkeellistä ja kiinnostavaa.
Ymmärrät varmaan, että se, jolla on mainittua yksityiskohtien tajua, näkee ympärillään varmasti paljon sellaista, mitä sinä et? Kun pöydillä ja muilla tasoilla ei ole tavaraa, kiinnittää ihan eri tavalla huomiota muotoihin ja mittasuhteisiin. Lapsilla sitäpaitsi on mielikuvitus vielä aivan eri luokkaa kuin aikuisilla. En tarkoita sanoa, että pelkistetty sisustus olisi parempi, yritän ainoastaan tuoda esille eri näkökulmia.
Trolli ap:lla ei edes lapsia ole, sitä vaan vähän ahdistaa niin yrittää pahoittaa valkoisissa kodeissa asuvien mielen. :D
Miksi kaikki hullut aina riehuvat netissä? Eikö ole ketään, helle puhua? No eipä mikään ihme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Hahah, et voi olla noin tyhmä?!
Laitokset eivät edes ole usein täysvalkoisia, etenkään sellaiset jossa lapset kasvavat. Etkö muka tajua, mikä siinä sairaalassa tai laitoksissa kasvamisessa on joskus enenevässä muinoin aiheuttanut noita ongelmia? Vinkki: ei liity sisustukseen/väreihin mitenkään! :DEi pitäisi ruokkia trolleja, mutta...
Sinäkö väität, etteivät häkkimäiset pinnasängyt, kolhot likaisenvalkeat seinät ja tyhjyyttään kumisevat huoneet ole ollenkaan hassumpi kasvuympäristö lapselle? Pelottaa sjatella, miltä kotisi näyttää. Toivottavasti et hanki lapsia.
Tuolla logiikallahan ihmiset eivät sosustaisi kotejaan ensinkään. Tottakai sisustus vaikuttaa viihtyvyyteen. Aikuisten pelkistetty maku on erilainen kuin lasten, ja se tulisi ottaa lapsiperheissä huomioon.
Eli et tajunnut, no onnittelut tyhmyydestä. Toivottavasti sinä et hanki lapsia, tyhmiä ja ahdasmielisiä niistä ainakin tulisi, sitä ei korjaisi edes neonvärinen koti.
Annapa kun kerron: sairaalaympäristössä kasvaminen oli ennen kurjaa, koska siellä jäi vaille riittävää huomiota, rakkautta ja virikkeitä. Tulos olisi ollut sana, vaikka seinät olisivat tapetoitu teletappimaan kuvilla.
Sulla on mennyt ohi keskustelun perimmäinen pontti siitä, ettei lapsi ole onnellinen liian siistissä mustavalkoisessa kodissa, jossa ei saa kunnolla ilmaista itseään.
Vierailija kirjoitti:
Trolli ap:lla ei edes lapsia ole, sitä vaan vähän ahdistaa niin yrittää pahoittaa valkoisissa kodeissa asuvien mielen. :D
Miksi kaikki hullut aina riehuvat netissä? Eikö ole ketään, helle puhua? No eipä mikään ihme.
Äläs nyt, se voi olla myös joku sossun kirjavassa kämpässä asustava sairaseläkkeellä oleva yh-mamma tai isi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Hahah, et voi olla noin tyhmä?!
Laitokset eivät edes ole usein täysvalkoisia, etenkään sellaiset jossa lapset kasvavat. Etkö muka tajua, mikä siinä sairaalassa tai laitoksissa kasvamisessa on joskus enenevässä muinoin aiheuttanut noita ongelmia? Vinkki: ei liity sisustukseen/väreihin mitenkään! :DEi pitäisi ruokkia trolleja, mutta...
Sinäkö väität, etteivät häkkimäiset pinnasängyt, kolhot likaisenvalkeat seinät ja tyhjyyttään kumisevat huoneet ole ollenkaan hassumpi kasvuympäristö lapselle? Pelottaa sjatella, miltä kotisi näyttää. Toivottavasti et hanki lapsia.
Tuolla logiikallahan ihmiset eivät sosustaisi kotejaan ensinkään. Tottakai sisustus vaikuttaa viihtyvyyteen. Aikuisten pelkistetty maku on erilainen kuin lasten, ja se tulisi ottaa lapsiperheissä huomioon.
Eli et tajunnut, no onnittelut tyhmyydestä. Toivottavasti sinä et hanki lapsia, tyhmiä ja ahdasmielisiä niistä ainakin tulisi, sitä ei korjaisi edes neonvärinen koti.
Annapa kun kerron: sairaalaympäristössä kasvaminen oli ennen kurjaa, koska siellä jäi vaille riittävää huomiota, rakkautta ja virikkeitä. Tulos olisi ollut sana, vaikka seinät olisivat tapetoitu teletappimaan kuvilla.Sulla on mennyt ohi keskustelun perimmäinen pontti siitä, ettei lapsi ole onnellinen liian siistissä mustavalkoisessa kodissa, jossa ei saa kunnolla ilmaista itseään.
Missä tieteellisessä tutkimuksessa näin on todettu? Vai onko kyseessä pelkkä oma mielipiteesi, jolla ei ole kenellekään mitään merkitystä?
En ole myöskään kuullut, että valkoinen koti voisi olla esim. huostaanottoperuste, toisin kuin sotkuinen koti, josta on lapselle ihan tutkitusti haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko sokeat mielestäsi automaattisesti psyykkisesti häiriintyneitä? Hehän eivät näe värejä tai ylipäätään saa visuaalisia ärsykkeitä ollenkaan.
Todennäköisesti. Ovat varmaan joutuneet kasvamaan värittömässä kodissakin, joka teki heistä sokeita. Skitsofreenikotkin viihtyvät valkoisissa kodeissa. Valkoisissa kodeissa lapsensa kasvattavilta pitäisi lapset ottaa pois. Ei ole normaalia sellainen, kun ei saa mihinkään koskea eikä edes leluilla leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin tavaroiden tai keittiön väristä (totta kyllä, valkoinen keittiö on kamala) kannattaa tarkkailla perheen kommunikointia ja miten lämpimästi tai kylmästi ihmiset keskustelevat keskenään. Ei siirteys ole pahaksi, mutta tunnekylmä puhe on.
Kuka hitto sellaisessa valkoisessa vankilassa tuntee olonsa riittävän mukavaksi, jotta voisi kommunikoida sujuvasti ja lämpimästi? Jos olo on omassa kodissa kuin sairaalan steriileillä käytävillä, ei ole ihme, että suomalaiset ovat niin tunnekylmää kansaa. En kertskaikkiaan ymmärrä mikä kaikilla on lämpimiä värejä vastaan.
Oletko vähän yksinkertainen?
Joitakin siisti, väritön ja simppeli ympäristö nimenomaan rauhoittaa ja tekee olon mukavaksi, vaikka sinä tulisitkin hulluksi sellaisessa ympäristössä. Ihmisiä on erilaisia, jos et sitä tiennyt.Itselläni tulisi taas levoton olo sekavassa, roinaa täynnä olevassa riemunkirjavassa alemman sos.luokan suosimassa trendikämpässä.
Lasten psyykkisen kehityksen häiriöt ovat yleisempiä alemman sosiaaliluokkien keskuudessa, ja näillä on yleensä sotkuiset kirjavat kodit.
Sinua se ehkä rauhoittaa, mutta lasten kehitys kärsii virikkeettömässä ympäristössä, tästä toimii esimerkkinä laitoksissa ja sairaaloissa kasvaneet lapset joiden äö, kognitiiviset ja sosiaaliset kyvyt ovat heikot. Alemman sosiaaliluokan ongelmia ovat köyhyys ja ravinnon puutteellisuus. Sotku ja kirjavuus ei haittaa lasta, vaan aikuista
Hahah, et voi olla noin tyhmä?!
Laitokset eivät edes ole usein täysvalkoisia, etenkään sellaiset jossa lapset kasvavat. Etkö muka tajua, mikä siinä sairaalassa tai laitoksissa kasvamisessa on joskus enenevässä muinoin aiheuttanut noita ongelmia? Vinkki: ei liity sisustukseen/väreihin mitenkään! :DEi pitäisi ruokkia trolleja, mutta...
Sinäkö väität, etteivät häkkimäiset pinnasängyt, kolhot likaisenvalkeat seinät ja tyhjyyttään kumisevat huoneet ole ollenkaan hassumpi kasvuympäristö lapselle? Pelottaa sjatella, miltä kotisi näyttää. Toivottavasti et hanki lapsia.
Tuolla logiikallahan ihmiset eivät sosustaisi kotejaan ensinkään. Tottakai sisustus vaikuttaa viihtyvyyteen. Aikuisten pelkistetty maku on erilainen kuin lasten, ja se tulisi ottaa lapsiperheissä huomioon.
Eli et tajunnut, no onnittelut tyhmyydestä. Toivottavasti sinä et hanki lapsia, tyhmiä ja ahdasmielisiä niistä ainakin tulisi, sitä ei korjaisi edes neonvärinen koti.
Annapa kun kerron: sairaalaympäristössä kasvaminen oli ennen kurjaa, koska siellä jäi vaille riittävää huomiota, rakkautta ja virikkeitä. Tulos olisi ollut sana, vaikka seinät olisivat tapetoitu teletappimaan kuvilla.Sulla on mennyt ohi keskustelun perimmäinen pontti siitä, ettei lapsi ole onnellinen liian siistissä mustavalkoisessa kodissa, jossa ei saa kunnolla ilmaista itseään.
Missä tieteellisessä tutkimuksessa näin on todettu? Vai onko kyseessä pelkkä oma mielipiteesi, jolla ei ole kenellekään mitään merkitystä?
En ole myöskään kuullut, että valkoinen koti voisi olla esim. huostaanottoperuste, toisin kuin sotkuinen koti, josta on lapselle ihan tutkitusti haittaa.
Psykologiassa korostetetaan usein ympäristön virikkeellisyyden ja värien vaikutusta vireystilaan. Vireystila puolestaan on yhteydessä oppimiseen.
Jälkimmäinen pointtisi kuvastaa taas tätä karmivaa ongelmaa: av-palstalaisten mielestä vähäinenkin sotku on heti huostaanoton paikka -,-
Vierailija kirjoitti:
Pointti on se että jos lapsi ei saa leikkiä kun äiti on aina moittimassa. Elämisen jälkiä ei saa olla.
Eihän se oo normaalia.
Varmaan vaurioittaa.
Oikeasti lasta vaurioittaa asuminen likaisessa kodissa mt- ja päihdeongelmaisen tai väkivaltaisen moittijan kanssa.
Hei, koitas nyt hiffata se, että se sisustus ja siisteys kuvastaa vanhempia ja heidän luonnettaan & heijastuu heidän käytökseensä ja tunneilmaisuun. Liian siisti koti saa lapsen varomaan jokaista liikettään, ettei äiti vaan suuttuis kun koski vahingossa valkoista seinää likaisilla käsillä