Pohdin hyvän miehen jättämistä toisen takia

Minä jäin mieheni luo. En ole katunut päivääkään.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, että voisinko luoda lapsille toisiaan rakastavien aikuisten mallin tämän uuden miehen kanssa. Toki ensihuuma varmasti haihtuisi, mutta nykyinen mieheni ei ole mitään halailevaa tai pussailevaa sorttia. Tiedän kuitenkin järjellä, että en vaihtaisi kokonaisuutena parempaan mieheen. Toinen mies on komea ja lihaksikas, mutta muuten oma mieheni on tuttu ja turvallinen vaihtoehto.

Mutta miten sitten päästä näistä tunteista eroon? Olen yrittänyt kaikkeni..

Ap

Miten ihmeessä toisen miehen komeus ja lihaksikkuusxasiaan liittyy? Tai ainakaan minun mielestäni ne eivät liity mitenkään, mutta jos ap:n mielestä ne ovat tässä tärkeitä ja huomionarvoisia asioita, niin metsään mennään niin että rytisee. Kuinka vanha olet ap? Veikkaan, että alle kolmenkympin.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, että voisinko luoda lapsille toisiaan rakastavien aikuisten mallin tämän uuden miehen kanssa. Toki ensihuuma varmasti haihtuisi, mutta nykyinen mieheni ei ole mitään halailevaa tai pussailevaa sorttia. Tiedän kuitenkin järjellä, että en vaihtaisi kokonaisuutena parempaan mieheen. Toinen mies on komea ja lihaksikas, mutta muuten oma mieheni on tuttu ja turvallinen vaihtoehto.

Mutta miten sitten päästä näistä tunteista eroon? Olen yrittänyt kaikkeni..

Ap

Miten ihmeessä toisen miehen komeus ja lihaksikkuusxasiaan liittyy? Tai ainakaan minun mielestäni ne eivät liity mitenkään, mutta jos ap:n mielestä ne ovat tässä tärkeitä ja huomionarvoisia asioita, niin metsään mennään niin että rytisee. Kuinka vanha olet ap? Veikkaan, että alle kolmenkympin.

Jätä miehesi. Hän ansaitsee jotain parempaa kuin toisen miehen perään vielä vuoden jälkeenkin haikailevan vaimon. Ei ole hänelle reilu tilanne, joten jos et aio oikeasti lopettaa tuota touhua, niin jätä hänet. Mieti asiaa niin, että ihan yhtä lailla hänelläkin on oikeus rakastaa ja olla rakastettu. Todennäköisesti hän on huomannut oudon käytöksesi ja kärsii siitä. 

Joo jätä vaan, rakas onnea matkaan sinä ansaitset kultaa+ sinulla on oikeus omiin tunteisiin ja rakastajiin eikä mikään voi mennä pieleen, koska sinulla on tunne että siinä on jotain niin oikeaa .

Älä ap ole hölmö.

Mieti millainen mies havittelee toisen miehen vaimoa lapsista huolimatta. Voi olla miten komea tai lihaksikas tahansa, mutta uskaltaako tuollaiselle pohjalle nyt rakentaa? Ainakin näin ulkopuolisena aviomiehesi vaikuttaa paljon paremmalta ja miehekkäämmältä vaihtoehdolta.

Kerro koko juttu miehellesi (jonka kanssa siis yhteiset lapset). Eiköhän päätös ole sen jälkeen hänen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen saman asian vuoksi kipuileva. En ole tuntenut tätä uutta miestä kauan ja emme ole edes mitään tehneet, mutta päässä velloo täydellinen ajatusmyrsky hänen takiaan.

En osaa auttaa itseäni, mutta sinulle sanoisin, että sinulla on vain yksi elämä. Käytä se niin, että olet onnellinen. Miehesi elämän onnellisuudesta et ole vastuussa. Voi olla, että uusi mies ei anna sinulle onnea koko loppuelämäksi, mutta antaako nykyinenkään mies? Voitko olla hänen vierellään tasapainoisena ja tyytyväisenä vaikka viiden vuoden päästä? Tai kymmenen vuoden päästä? Jokainen on oman onnensa seppä.

Olen ennenkin kuullut tuon "vain yksi elämä" -lauseen. Siitä on tainnut tulla sellainen vapaudu vastuusta -kortti. Mistä se vastuu sitten on tullut, josta pitäisi vapautua? Äkkiä ajatellen vastuu tulee siitä, että on paljon vaikutusvaltaa toisten elämään, joten jos vapauttaa itsensä tuosta vastuusta, olisi hyvä kadota myös noiden toisten elämistä, sillä jos jokainen on oman onnensa seppä, niin miksi heidän pitäisi muuttaa omaa elämäänsä yhden onnen tavoittelun takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, että voisinko luoda lapsille toisiaan rakastavien aikuisten mallin tämän uuden miehen kanssa. Toki ensihuuma varmasti haihtuisi, mutta nykyinen mieheni ei ole mitään halailevaa tai pussailevaa sorttia. Tiedän kuitenkin järjellä, että en vaihtaisi kokonaisuutena parempaan mieheen. Toinen mies on komea ja lihaksikas, mutta muuten oma mieheni on tuttu ja turvallinen vaihtoehto.

Mutta miten sitten päästä näistä tunteista eroon? Olen yrittänyt kaikkeni..

Ap

Miten ihmeessä toisen miehen komeus ja lihaksikkuusxasiaan liittyy? Tai ainakaan minun mielestäni ne eivät liity mitenkään, mutta jos ap:n mielestä ne ovat tässä tärkeitä ja huomionarvoisia asioita, niin metsään mennään niin että rytisee. Kuinka vanha olet ap? Veikkaan, että alle kolmenkympin.

Olen jo lähemmäs nelikymppinen. Se liittyy sillä tavalla, että se korostaa sitä asetelmaa, että tunnen vaan oikeasti jotain himoa tai vastaavaa tätä toista miestä kohtaan, koska en ole ennen rakastunut tuon tyylisiin miehiin vaan aivan muut asiat ovat olleet tärkeitä. Ja sisimmässäni mietin olisiko tämä uusi mies minulle uskollinen, kun naiset käyvät häntä liehittekemään joka välissä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että olisi, jos hänen matkaansa lähtisin.

Ap

Kiitos teille näistä rehellisistä tarinoista ja kommenteista, nämä ovat juuri niitä mitä tarvitsen ❤️. Jos saisin järjen takaisin päähäni, ymmärtäisin, että todennäköisesti minulle voisi käydä samalla tavalla kun monille kommentoineille. Tämä mies ei esim. Ole aiemmin halunnut naimisiin, mutta kanssani sanoo haluavansa. Mutta olen miettinyt mitä jos hänen mielensä muuttuisikin siinä, kun olisin rikkonut kaiken entisen. Sisimmässäni ymmärrän, että minun pitää unohtaa tämä toinen mies. Olemme kuitenkin yrittäneet jo sitä, mutta tämä mies vetää puoleensa kuin magneetti aina vaan uudestaan..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy tulla sanomaan jotain tästä nykyään usein viljellystä heitosta "lapset ovat onnellisia, kun äitikin on". En toki ole sitä mieltä, että kenenkään pitäisi jäädä hakattavaksi tai vakavan henkisen väkivallan uhriksi, jos puoliso sitä tekee, mutta keovin heppoisesti tällä selitetään sekin, kun lähtöä hatkitseva kaipaa elämäänsä vain lisää intohimoa tms.

Oikeasti, lapset selviää monesta, kyllä, mutta ero voi myös todella järkyttää lapsen mieltä. Vaikka kuinka erottaisiin hienosti sovussa.

Mulla tästä omakohtaista kokemusta, valitettavasti. Esikoinen tuli araksi, vetäytyi, masentui. Kesti miltei 10 vuotta. Kaikenlisäksi "valitsi" isänsä, suhteeni esikoiseeni on kaikesta yrittämisestäni huolimatta hyvin ohut. Tämä sattuu, sydäntä särkee. Oman tuskani kyllä kestän vielä, mutta oman lapsen kuoreenvetäytymistä ja masennusta on ihan hirveä katsoa. Nähdä kuinka lapsesta katoaa ilo ja luottamus. Jälkiä korjataan edelleen.

Pahentaa asiaa, kun tietää, että itse aiheutin tämän. Tuntui silloin erotessa, etten voinut muuta, että on pakko erota. Tuntui että näivetyn. Olisinpa silti vielä yrittänyt! Etsinyt iloa ja intohimoa elämään mieheni kanssa, ja muista asioista kuin toisesta miehestä!

Nykyään kantapään kautta oppineena sanoisin, että "Äiti on onnellinen, kun lapsetkin ovat". Oman tuskan ja näivettymisenkin vielä kestää, oman lapsen tuska paljon vaikeampi pala.

Ja meidän aikuisten tulisi ymmärtää, että vaikka toisin väitetään, elämässä ei voi saada kaikkea. Pitäisi ymmärtää enemmän olla onnellinen siitä, mitä on.

En väitä, että näin käy erotessa kaikille ja kaikkien lapsille. Mutta tätä ei voi myöskään poissulkea ja tietää etukäteen, ettei näin käy juuri sinulle ja sinun lapsellesi.

Tämä on upea kirjoitus. Kiitos että jaoit kokemuksesi kanssamme. Oma tyytymättömyys ja erohalut saivat juuri valtavasti perpektiiviä, enkä enää olekaan nin tyytymätön tilanteeseeni.

Niin, ootko miettinyt että olisitkin ihana haaste tälle toiselle miehelle? Haluaa nähdä mihin asti vetovoima riittää ja sit kun rikot perheesi niin kiinnostus lopahtaa?

Teidän suhde ei rakennu arjelle etkä voi myöskään tietää miten jokapäiväiset kemiat kohtaavat tämän miehen ja lastesi kanssa. En tiedä, mutta kyllä mua järkyttää kun ihmiset miettivät avioliitoissaan yksin päänsä sisällä yhteisiin lapsiin vaikuttavia koko elämään vaikuttavia muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Minä

Minä

minä

minun onni

minun oikeus

Minä minä minä eikä kukaan muu.

Nimenomaan.

Tällainen ihastuminen on vahva viesti siitä että ap ei ole ottanut omia tarpeitaan kylliksi huomioon tähänastisessa elämässään.

Mitä tahansa teetkin ap, pidäthän vastaisuudessa huolen siitä ettet unohda itseäsi? Itsestään huolta pitävä aikuinen on hyvä malli lapsillekin.

Jotenkin saa sellaisen kuvan, että tuo ap:n ihastus on joku häntäheikki. Haluaa saada sinut tuhoamaan perheesi hienoilla lepertelyillään, kuinka haluaa kanssasi naimisiin ja muuttaa saman katon alle. Totuus on se, että jaksaisi ehkä naida sinua pari kuukautta ja lähtee muualle. Kerroit, että muutkin naiset liehittelee häntä, hän on komea/lihaksikas, ei ole ikinä ollut naimisissa jne., niin puhuu kyllä vähän sen puolesta, että olet vain yksi valloitus satojen joukossa.

Ok kirjoitti:

Niin, ootko miettinyt että olisitkin ihana haaste tälle toiselle miehelle? Haluaa nähdä mihin asti vetovoima riittää ja sit kun rikot perheesi niin kiinnostus lopahtaa?

Teidän suhde ei rakennu arjelle etkä voi myöskään tietää miten jokapäiväiset kemiat kohtaavat tämän miehen ja lastesi kanssa. En tiedä, mutta kyllä mua järkyttää kun ihmiset miettivät avioliitoissaan yksin päänsä sisällä yhteisiin lapsiin vaikuttavia koko elämään vaikuttavia muutoksia.

Tämä. On täysin mahdollista, että mies vain testaa omaa viehätysvoimaansa, eikä ap edes ole ainoa nainen, jota yrittää tällä hetkellä. Ap ei oikeastaan tiedä tämän miehen luonteesta, tai käytöksestä yhtään mitään. Usein sanotaan, että siinä kestää kaksi vuotta kun oppii tuntemaan toisen kunnolla. Mielestäni tätä kaikkea kannattaa miettiä.

Tein itse nuorempana sen virheen, että vaihdoin tutun, turvallisen ja hyvän miehen toiseen salamarakastumisen perusteella. Ei olisi kannattanut, koska uudesta paljastui ajan myötä todella ikäviä piirteitä. Onneksi ei ollut lapsia, enkä ollut naimisissa kummankaan kanssa. Mitä opin? Rakastumisen tunne, sielunkumppanuuden tunteminen ja ihastuminen eivät oikeasti kerro siitä toisesta ihmisestä yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä

Minä

minä

minun onni

minun oikeus

Minä minä minä eikä kukaan muu.

Nimenomaan.

Tällainen ihastuminen on vahva viesti siitä että ap ei ole ottanut omia tarpeitaan kylliksi huomioon tähänastisessa elämässään.

Mitä tahansa teetkin ap, pidäthän vastaisuudessa huolen siitä ettet unohda itseäsi? Itsestään huolta pitävä aikuinen on hyvä malli lapsillekin.

Tämän asian pitäisi kaikkien huomata. Itsensä arvostaminen ei ole koskaan väärin.

Onko tämä toinen mies ollut missään vaiheessa kiinnostunut sun lapsista? Miettinyt yhdessä sun kanssa miten he pärjäisivät?

Tulee sellainen kuva, että periaatteessa sulla on kaikki ok, mut haluat vaan vaihtaa nykyisen miehen toiseen. Kai sä kuitenkin tajuat, että sun koko elämä menee uusiksi ihan kaikilta osin? Ihan kuten kaikilla muillakin aina sukulaisista ja ystävistä lähtien niitä lähimpiä unohtamatta.

Ja mikä tarve on heti muuttaa yhteen ja mahduttaa ne lapsetkin tohon kuvioon?

Sun ratkaisuja ja valintoja toki, mutta muista että jälkikäteen on turha tuhertaa itkua ja sopertaa ettei mun tarkoitus ollut (satuttaa ketään). Koska sitä olet nyt nimenomaan salassa puuhaamassa.

Älä anna nykyisen miehesi rajoittaa sinua!

Jätä se sika!

Älä tee samaa mitä JOKAIKINEN ja JOKAINEN nainen on tehnyt tai tulee tekemään tai tekisi jos mahdollisuus olisi. Ps naiset on petturihuoria, Pss en ole katkera vaan oikeassa,

Vierailija kirjoitti:

Sisimmässäni ymmärrän, että minun pitää unohtaa tämä toinen mies. Olemme kuitenkin yrittäneet jo sitä, mutta tämä mies vetää puoleensa kuin magneetti aina vaan uudestaan..

Ap

Meillä kaikilla on vain yksi elämä.

Elämättömästä elämästä ei saa rahoja takaisin.