Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka paljon annat vauvan kitistä toisen sylissä?

Vierailija
19.03.2018 |

Mietin, missä menee normaalien tunteiden raja... Vauvamme on 6 viikkoa vanha ja minusta on alkanut tuntua erittäin pahalta, jos vauva kitisee/on tyytymättömän, saati sitten itkuinen, vieraan sylissä. Vierailla tarjoitan mtös esim. isovanhempia. Kuinka paljon "annat" oman vauvasi olla hankalan oloisena toisen sylissä? Entä kuinka paljon annat yleensäkin vieraiden sylitellä kyläillessä?

Meillä on ensimmäinen kyläily sukulaisissa edessä ja minua ahdistaa jo valmiiksi se, että koko vierailun lapsi menisi sylistä syliin kuin jokin lelu. Ja siis vauva ei viihdy hirveän hyvin edes sylissä, vaan tykkää olla selällään esim sohvalla, jossa hänelle sitten jutellaan.

Isovanhemmat eivät tätä esim usko vaan väen vängällä pitävät kitisevää lasta sylissä eivätkä kokeile muita viihtymiskeinoja kuin syliä, vaikka on sanottu ja näytetty, miten vauva viihtyy hyvin lelumatolla, kehdossa jne.

Sukulaiset ovat tunkeneet meille alusta lähtien kädet ojossa enkä ole saanut vasta kun nyt rajoja laitettua, koska alkuun olin niin uupunut ja ekan lapsen äitinä kaikki oli niin uutta. Vauva oli alkuun myös tietenkin uneliaampi ja viihtyi sylissä enemmän ja minulle oli ok että muut pitivät häntä sylissä.

Viime viikkoina on ny alkanu tämä ettei viihdy enää vieraiden sylissä niin paljon ja tämä asia on alkanut ahdistaa minua.

Onhan ok etten anna lasta syliiin ollenkaan tulevan vierailun aikana tai otan heti pois jos vähänkin ahdistaa, minua tai vauvaa...

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun vauvasi, sinä päätät.

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti että emotionaalisesti.

Ja sukulaisillekin on herkkä paikka, kun uusi ihminen tulee sukuun. Siinä pitäisi kaikkien osata olla tahdikkaita. Tarvitset vielä monta kertaa heidän apuaan.

Vierailija
2/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen lähes poikkeuksetta ottanut aina itkevän/kitisevän vauvan pois vieraan sylistä, joskus itsellä joku homma ollut kesken tms. niin ehkä hetken joutunut odottamaan. Mutta vauvan hyvinvointi menee meillä vieraiden vauvansylissäpitämishimon edelle, isovanhempien nukkeleikkitarpeet on vähemmän tärkeitä kuin meidän lapset. Pidän kyllä oikeastaan aika outona, että joku haluaa itkevää vauvaa kovasti sylitellä, kun tietää, että ne äitinsä sylissä yleensä rauhoittuvat, miksi kukaan tahtoisi ehdoin tahdoin vauvaa sitten itkettää? Esikoisen suhteen olin vähemmän tiukka, mutta hän toisaalta viihtyi vieraiden kanssa pienenä paremmin, kuopusta tosi vähän annoin muille syleihin, koska ahdistui vauvana siitä. Vierastusvaiheessa mentiin täysin pienten ehdoilla. Molemmista on kasvanut varsin sosiaalisia ja rohkeita lapsia, kun ovat tosiaan saaneet vauvasta asti tutustua vieraisiin omilla ehdoillaan. Melkeinpä luulen, että pakottaminen lisää ujostelua/vieraiden pelkoa. Joten seuraa tosiaan omaa vaistoasi, sinä tiedät kyllä paremmin kuin ne mukakaikkitietävät  siinä ympärillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Vierailija
4/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Tuossa yllä kerrottiin, ettei 6-viikkoinen vauva viihdy sylissä, vaan paremmin leikkimatolla.

En ole mikään asiantuntija enkä missään nimessä halua maalailla piruja seinille, mutta kolme omaa vauvaa olen hoitanut, ja tiedän kuinka lyhyt se vauva-aika on. Siksi mielestäni 6-viikkoisen ensisijainen paikka on sylissä, ensimmäiseen hymyynsä valmistautumassa. Hienoa toki, jos viihtyy lelumatolla.

Vierailija
5/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Appivanhemmat eivät tee elettäkään antaakseen itkevää vauvaa pyytämättä vanhemmille, vaan itse asiassa eivät ekasta pyynnöstäkään anna vaan "pakenevat" esim toiseen huoneeseen tai sanovat tyyliin "ei mitään hätää, kyllä _minä_ pärjään ". No sen uskon, mutta mites pärjää se vauva :/

Anopille on jopa suoraan sanottu että minun tekee pahaa kun vauva itkee toisen sylissä... kai tässä pitää ilkeäksi ruveta että uskoo. Ja sitä en haluaisi!!!

Vierailija
6/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Ja sitten vuoden päästä itketään kun a) kukaan ei ota vauvaa hoitoon, että saisi vähän parisuhdeaikaa tai b) vauva ei viihdy muualla kuin äidin sylissä ja mitään ei saa tehtyä.. tai molemmat. Vauva ei mene rikki siitä, että se tottuu muihinkin ihmisiin kuin sinuun tai isäänsä. Itse otin omani takaisin, kun se joku muu kyllästyi sitä vauvaa pitelemään tai jos vauvalla selvästi oli nälkä tai vaipanvaihtotarve. Mutta mulla nyt on vaan kolme lasta, mitäpä mä tästä tietäisin.. meillä muuten keskimmäinen oli juuri tuollainen, ei rauhoittunut sylissä yhtään, kyllä se selvisi sukulaisillekkin, kun olivat tarpeeksi hänen kanssaan tekemisissä. Ja ihan täyspäinen yläastelainen tuo nykyään on, ka 9.4. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Tottakai tehdään niin kuin lapselle on parasta, normaalin aikuisen pitää se ymmärtää.

Vauvan vatsavaivoista sen verran, että minun anoppini tiesi kertoa kokemuksesta, että liian nopeasti syöneen vauvan vatsasta ilma poistuu parhaiten (molemmista päistä!), kun lapsi on mahallaan aikuisen polvilla (oikeastaan reisillä).

Vierailija
8/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Tuossa yllä kerrottiin, ettei 6-viikkoinen vauva viihdy sylissä, vaan paremmin leikkimatolla.

En ole mikään asiantuntija enkä missään nimessä halua maalailla piruja seinille, mutta kolme omaa vauvaa olen hoitanut, ja tiedän kuinka lyhyt se vauva-aika on. Siksi mielestäni 6-viikkoisen ensisijainen paikka on sylissä, ensimmäiseen hymyynsä valmistautumassa. Hienoa toki, jos viihtyy lelumatolla.

Ei viihdy lelumatolla paremmin, mutta haluaa välillä sylistä pois ja sitten viihtyy noissa mainituissa paikoissa jonkin aikaa kun hänen kanssa lekitään esim harsolla. Näin voi viihtyä myös vieraan kanssa pitempään.

:

Eikä huolta, vauvan hymy ja katsekontakti on jo löytynyt :) ja vanhemmat pitävät paljon sylissä, nytkin nukkuu olalla❤

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otat vauvan pois toisen sylistä, jos koet että vauva on hädissään. Mä en ainakaan välitä muiden ajatuksista. Mä en ala pientä vauvaa kiusaamaan muiden mieliksi. Kyllä se lapsi kasvaa ja alkaa tykkäämään muistakin ihmisistä. Nyt vain hoidat äidin herkkyydellä pienokaista. Sitä hän tarvitsee, eikä mitään karaistusta vieraaseen syliin tottumiseksi.

Vierailija
10/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei mua ainakaan ahdistanut yhtään. Mitä sillä on väliä, jos joku vauva ei viihdy jossain sylissä? Kuvitteletko, että sille naperollesi tulee tarumoja 😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kannattaa noin yleisesti muistaa, että syli on kehittäviin paikka vauvalle sekä fyysisesti

Mutta onko se silloin myös, kun vauva ei viihdy? Isän ja äidin sylissä vauva viihtyy edelleen hyvin! Ja jos vauvalla on hankala olo esim vatsavaivojen takia, niin eikö vanhempien syli ole se paras lohtusyli, jos vaan paikalla ovat.

Tuossa yllä kerrottiin, ettei 6-viikkoinen vauva viihdy sylissä, vaan paremmin leikkimatolla.

En ole mikään asiantuntija enkä missään nimessä halua maalailla piruja seinille, mutta kolme omaa vauvaa olen hoitanut, ja tiedän kuinka lyhyt se vauva-aika on. Siksi mielestäni 6-viikkoisen ensisijainen paikka on sylissä, ensimmäiseen hymyynsä valmistautumassa. Hienoa toki, jos viihtyy lelumatolla.

Ei viihdy lelumatolla paremmin, mutta haluaa välillä sylistä pois ja sitten viihtyy noissa mainituissa paikoissa jonkin aikaa kun hänen kanssa lekitään esim harsolla. Näin voi viihtyä myös vieraan kanssa pitempään.

:

Eikä huolta, vauvan hymy ja katsekontakti on jo löytynyt :) ja vanhemmat pitävät paljon sylissä, nytkin nukkuu olalla❤

Hieno juttu, että vauva on hyvin vuorovaikutuksessa! Omatkaan vauvani eivät ole viihtyneet vieraissa syleissä, eivätkä ylipäätään siinä sylivauva-asennossa, johon ihmiset usein vaivan ottavat. Mieluummin pystyssä esimerkiksi kantoliinassa.

Ja terveiset nrolle 6, ei olla itketty kahdenkeskistä aikaa.

Vierailija
12/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No ei mua ainakaan ahdistanut yhtään. Mitä sillä on väliä, jos joku vauva ei viihdy jossain sylissä? Kuvitteletko, että sille naperollesi tulee tarumoja 😂

Aika puistattava mielikuva, ettei äiti välitä yhtään, jos oma vauva itkee. Kyllä vauvan itku pitäisi aina tulkita avunhuudoksi. Ihan kipeetä antaa pienen vauvan itkeä hysteerisesti vain koska mummi haluaa pitää sylissä ja äiti siemailla rauhassa kahvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
19.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen saamassa ihan juuri ensimmäisen lapseni. Ainakin tähän saakka olen edelleen sitä mieltä, että moni äiti suhtautuu vauvaansa aika hysteerisesti. Itkee se vauva usein vanhempiensakin sylissä, ei itkeminen mielestäni tarkoita automaattisesti että pitelijässä on vikaa! Tähän saakka minulla on ollut kissoja, jotka ovat olleet hyvin arkoja vieraiden kanssa. Niiden kohdalla on ollut hyvin tärkeää, ettei jokaista vierasta ole neuvomassa ja rajoittamassa, koska hyvä on kissojenkin ymmärtää että kaikki ihmiset eivät toimi täysin identtisesti kuten minä, mutta muiden tavat voivat olla yhtä ok. Kun sitten paniikki on iskenyt, siihen on turha kiinnittää huomiota niin tilanne menee itsellään ohi ja pian kissakin huomaa että no joo, en sitten kuollutkaan, yllätys. Uskon, että vauvaan pätee osin ihan samat asiat. Tietysti kissankin kanssa alkuun mietin että voi ei, nyt se säikähti. Usein pienen säikähdyksen jälkeen kuitenkin kaikki osapuolet huomaavat että eipä tässä mitään ollutkaan. En jotenkin osaa ajatella, että vauvakaan pitäisi täysin omia itselleen. Eihän se äiti nyt oikeasti ole maailman ainoa ihminen, joka saa vauvansa pidettyä hengissä. Mieluummin lähtökohdin yrittäisin tukea muiden sylissä istumista. Jos nyt meni itkuksi niin minusta vauvallekin tulee väärä signaali, jos se rynnätään "pelastamaan" ihan kuin olisi ollut joku pahakin hätätilanne käsillä.