Jos lapsi ei mene kiusaamisen takia kouluun niin ovatko muut silloin syyllisiä hänen elämänsä epäonnistumiseen?
Tällainen filosofinen kysymys. Minusta ovat. Ei kenenkään pidä kärsiä koulussa toisten takia, kiusaajat olisivat syyllisiä kyseisen henkilön elämän pilallemenemiseen sitten.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä. Ihmisellä on vastuu omasta elämästään, vanhemmilla lastensa lapsuudesta. Mikään ei ikinä mene just niin kuin olisi toivonut mutta vahva ihminen pystyy menemään eteenpäin jumittamatta milloin mihinkin. Vanhempien pitää kasvattaa vahvoja ihmisiä eikä opettaa muiden syyttämisen mallia.
Aina löytyy selityksiä ja syyllisiä jos sille linjalle lähdetään. Tämän(kin) palstan rasittavimpia tyyppejä ovat ne menneessä vellovat muiden syyllistäjät jotka käyttävät vuosien takaisia asioita syynä sille mikseivät ota vastuuta omasta elämästään.
Miten siitä pitää ottaa vastuu, että muilla on oikeus aiheuttaa sille kiusatulle paha olo?
Siksi että saisi hyvän elämän. Kukaan muu ei sitä puolesta tee.
Eihän ole kysymys siitä, etä en tekisi itselleni hyvää elämää, etkö nyt oikein ymmärrä? Eli jos lapseni vammauttaa sun lapsesi, niin se mitä kaikkea kivaa ja hyvää lapsesi elämästä jäi pois on vain teidän vastuullanne?
Kun se kiusaaja on ymmärtämätön lapsi, niin on tosiaan vanhempien velvollisuus tehdä parhaansa. Jos hiekkalaatikolla 3 v lyö toiselta 3 v:ltä silmän rikki, vankilaanko se 3 v pitää viedä?
Kiusaamisessa on kyse jostain, jonka ne kersat voivat lopettaa. Kun niille sanotaan siitä. Ei luulisi vaativan sen ihmeempää kvanttifysiikkaa. Niin miksei näin tapahdu?
Ja kersatko aina tottelee? Missä universumissa. Vai
Tällaiset on just näitä luuserivanhempia, kun on lapsiinsa tällainen asenne. Ootko lastesi armoilla itkevä uhri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teko on aina tekijänsä syy: kiusaaminen, pettäminen, lyöminen, raiskaaminen, humalassa ajaminen jne jne. Uhrin vastuulla on selviytyä elämässään eteenpäin tapahtuneesta huolimatta. Kun uhri on alaikäinen, vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla on huolehtia, että lapsi saa tarvittavan avun ja tuen selviytyäkseen.
Niinpä. Minua opetettiin aikoinaan samalla lailla kuin tämä yksi täällä ketjussa puhuu, että pitää vain olla vahva ja sitä, että minä olisin suuttunut epäoikeudenmukaisuudesta pidettiin pahuutena. Niinpä koen itseni melkein rikolliseksi joutuessani vastuuttamaan koulua siitä, että lapseni saa käydä tunneilla rauhassa tulematta kiusatuksi. Mutta onneksi en ole yksin vaatimassa koulua lopettamaan kiusaamista, vaan mieheni sitten tarvittaessa puhuu opettajille. Eikä meitä ole kukaan syrjinytkään, etteikö huoli otettaisi vakavasti, mutta joskus vaan tuntuu, ettei mitään tapahdu, ellei vanhemmat vaadi sitä lujasti ja jos et uskalla, lasta ei auta kukaan. Oma äitini varmaan suuttuisi, jos kuulisi että syytän koulua tästä. Vanhana opettajan lapsena hänellä on niin kieroutunut suhde kouluun kuin olla ja osaa. Kaikki vika on kuulemma oppilaissa.
Aina tuo vaatiminenkaan ei auta, jos koulussa aikuiset ovat kädettömiä ja munattomia. Mun pienikokoista poikaani kiusattiin ala-asteella 1-4 luokilla. Istuttiin lukuisia kertoja palavereissa, mutta kiusaaminen vain jatkui. Lopulta sanoin pojalle, että anna takaisin. Ja niin kävi, että kun kiusaaja kaatoi poikani koulun pihalla vesilammikkoon, poika keräsi kaiken rohkeutensa sekä voimansa ja tirvaisi kiusaajaansa nyrkillä nenään niin, että veri lensi. Olin varma, että kiusaajan vanhemmat tekisivät rikosilmoituksen, mutta yllätyksekseni eivät tehneetkään. Kiusaaminen kuitenkin loppui siihen paikkaan. Kiusaajat eivät ole yleensä mitään rohkeita ja vahvoja vaan pelkureita, jotka omaa egoaan pönkittääkseen valitsevat uhrikseen jonkun pienikokoisemman ja heikomman. He nauttivat pelon aiheuttamasta vallastaan, mutta kun omaan nokkaan sattuu, menettävät valtansa.
Minäkin olen sanonut lapselleni, että anna takaisin, mutta lyömisestä ei ole ollut puhe. Mutta siitä se kiusaminen vain yltyy. Sitä minäkin pelkään, että koulussa ollaan munattomia asian suhteen, mutta katsotaan nyt. Onneksi nyt on siis kyse yhden aineen tunneista, joilla kiusaamista ilmenee, ja lapsi uhkasi lopettaa sen opiskelun, ellei kiusaaminen lopu. Pidän kiusaajia syyllisinä ja vastuullisina sitten niiden tietojen menetykseen lapsen loppuelämän osalta, joita lopettamisesta aiheutuisi. Kyse on kielestä, jonka oppiminen ei ole sama asia josku 18-vuotiaasta.
Melkein neljä vuotta minäkin ajattelin, että täytyyhän kiusaaminen saada loppumaan muilla keinoin kuin väkivallalla. Mutta kun mistään keinoista ei ollut mitään hyötyä, annoin lopulta lapselleni luvan lyödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teko on aina tekijänsä syy: kiusaaminen, pettäminen, lyöminen, raiskaaminen, humalassa ajaminen jne jne. Uhrin vastuulla on selviytyä elämässään eteenpäin tapahtuneesta huolimatta. Kun uhri on alaikäinen, vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla on huolehtia, että lapsi saa tarvittavan avun ja tuen selviytyäkseen.
Niinpä. Minua opetettiin aikoinaan samalla lailla kuin tämä yksi täällä ketjussa puhuu, että pitää vain olla vahva ja sitä, että minä olisin suuttunut epäoikeudenmukaisuudesta pidettiin pahuutena. Niinpä koen itseni melkein rikolliseksi joutuessani vastuuttamaan koulua siitä, että lapseni saa käydä tunneilla rauhassa tulematta kiusatuksi. Mutta onneksi en ole yksin vaatimassa koulua lopettamaan kiusaamista, vaan mieheni sitten tarvittaessa puhuu opettajille. Eikä meitä ole kukaan syrjinytkään, etteikö huoli otettaisi vakavasti, mutta joskus vaan tuntuu, ettei mitään tapahdu, ellei vanhemmat vaadi sitä lujasti ja jos et uskalla, lasta ei auta kukaan. Oma äitini varmaan suuttuisi, jos kuulisi että syytän koulua tästä. Vanhana opettajan lapsena hänellä on niin kieroutunut suhde kouluun kuin olla ja osaa. Kaikki vika on kuulemma oppilaissa.
Aina tuo vaatiminenkaan ei auta, jos koulussa aikuiset ovat kädettömiä ja munattomia. Mun pienikokoista poikaani kiusattiin ala-asteella 1-4 luokilla. Istuttiin lukuisia kertoja palavereissa, mutta kiusaaminen vain jatkui. Lopulta sanoin pojalle, että anna takaisin. Ja niin kävi, että kun kiusaaja kaatoi poikani koulun pihalla vesilammikkoon, poika keräsi kaiken rohkeutensa sekä voimansa ja tirvaisi kiusaajaansa nyrkillä nenään niin, että veri lensi. Olin varma, että kiusaajan vanhemmat tekisivät rikosilmoituksen, mutta yllätyksekseni eivät tehneetkään. Kiusaaminen kuitenkin loppui siihen paikkaan. Kiusaajat eivät ole yleensä mitään rohkeita ja vahvoja vaan pelkureita, jotka omaa egoaan pönkittääkseen valitsevat uhrikseen jonkun pienikokoisemman ja heikomman. He nauttivat pelon aiheuttamasta vallastaan, mutta kun omaan nokkaan sattuu, menettävät valtansa.
"Kiusaajat eivät ole yleensä mitään rohkeita ja vahvoja vaan pelkureita, jotka omaa egoaan pönkittääkseen valitsevat uhrikseen jonkun pienikokoisemman ja heikomman. He nauttivat pelon aiheuttamasta vallastaan, mutta kun omaan nokkaan sattuu, menettävät valtansa"
Toisaalta mietin, että tämäntyyppisen psykologian havainnollistaminen lapsellemme saattaisi myös auttaa, ainakin itseäni olisi auttanut lapsena, jos mulle ois oikeasti kerrottu, millaisia säälittäviä, tyhmiä ressukoita ne, jotka haukkuu ja kiusaa ovat, ja ettei heille tarvitse antaa samaa ihmisarvoa, kuin hyvinkäyttäytyville. Siis heiltä ei tarvitsekaan odottaa miään hyvää. Heiltä ei tarvitse odottaa ystävyyttä, lojaaliutta, rehtiyttä, mitään. Heidät ois ollut syytä laittaa paskapaikalle omassa mielessä ja rusentaa sinne. Möyhätköön apinat, minkä jaksavat, eivät tule koskaan saavuttamaan mitään sydämen sivistystä.
Itse ajattelen että kiusaajat kouluaikana olivat hiukan säälittäviä ja ressukoitakin, jotka haki kiusaamalla ehkä sen huomion mitä olisivat tarvinneet kotoa tai muilta aikuisilta. Kiusatun kannalta on mielestäni silti vähän vaarallista valehdella että kiusaajat aina jäisivät ressukoiksi eikä he voisi myöhemmin myös pärjätä elämässä ja saavuttaa myös sydämen sivistystä. Jos joku niin minusta se että vanhemmat eivät puhu totta katkeroittaa.
Jos kiusattu on poika, on hän palstamammojen mielestä uli. Eli on siis pojan vika. Jos tyttö on kiusattu, niin ulit on syyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teko on aina tekijänsä syy: kiusaaminen, pettäminen, lyöminen, raiskaaminen, humalassa ajaminen jne jne. Uhrin vastuulla on selviytyä elämässään eteenpäin tapahtuneesta huolimatta. Kun uhri on alaikäinen, vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla on huolehtia, että lapsi saa tarvittavan avun ja tuen selviytyäkseen.
Niinpä. Minua opetettiin aikoinaan samalla lailla kuin tämä yksi täällä ketjussa puhuu, että pitää vain olla vahva ja sitä, että minä olisin suuttunut epäoikeudenmukaisuudesta pidettiin pahuutena. Niinpä koen itseni melkein rikolliseksi joutuessani vastuuttamaan koulua siitä, että lapseni saa käydä tunneilla rauhassa tulematta kiusatuksi. Mutta onneksi en ole yksin vaatimassa koulua lopettamaan kiusaamista, vaan mieheni sitten tarvittaessa puhuu opettajille. Eikä meitä ole kukaan syrjinytkään, etteikö huoli otettaisi vakavasti, mutta joskus vaan tuntuu, ettei mitään tapahdu, ellei vanhemmat vaadi sitä lujasti ja jos et uskalla, lasta ei auta kukaan. Oma äitini varmaan suuttuisi, jos kuulisi että syytän koulua tästä. Vanhana opettajan lapsena hänellä on niin kieroutunut suhde kouluun kuin olla ja osaa. Kaikki vika on kuulemma oppilaissa.
Aina tuo vaatiminenkaan ei auta, jos koulussa aikuiset ovat kädettömiä ja munattomia. Mun pienikokoista poikaani kiusattiin ala-asteella 1-4 luokilla. Istuttiin lukuisia kertoja palavereissa, mutta kiusaaminen vain jatkui. Lopulta sanoin pojalle, että anna takaisin. Ja niin kävi, että kun kiusaaja kaatoi poikani koulun pihalla vesilammikkoon, poika keräsi kaiken rohkeutensa sekä voimansa ja tirvaisi kiusaajaansa nyrkillä nenään niin, että veri lensi. Olin varma, että kiusaajan vanhemmat tekisivät rikosilmoituksen, mutta yllätyksekseni eivät tehneetkään. Kiusaaminen kuitenkin loppui siihen paikkaan. Kiusaajat eivät ole yleensä mitään rohkeita ja vahvoja vaan pelkureita, jotka omaa egoaan pönkittääkseen valitsevat uhrikseen jonkun pienikokoisemman ja heikomman. He nauttivat pelon aiheuttamasta vallastaan, mutta kun omaan nokkaan sattuu, menettävät valtansa.
"Kiusaajat eivät ole yleensä mitään rohkeita ja vahvoja vaan pelkureita, jotka omaa egoaan pönkittääkseen valitsevat uhrikseen jonkun pienikokoisemman ja heikomman. He nauttivat pelon aiheuttamasta vallastaan, mutta kun omaan nokkaan sattuu, menettävät valtansa"
Toisaalta mietin, että tämäntyyppisen psykologian havainnollistaminen lapsellemme saattaisi myös auttaa, ainakin itseäni olisi auttanut lapsena, jos mulle ois oikeasti kerrottu, millaisia säälittäviä, tyhmiä ressukoita ne, jotka haukkuu ja kiusaa ovat, ja ettei heille tarvitse antaa samaa ihmisarvoa, kuin hyvinkäyttäytyville. Siis heiltä ei tarvitsekaan odottaa miään hyvää. Heiltä ei tarvitse odottaa ystävyyttä, lojaaliutta, rehtiyttä, mitään. Heidät ois ollut syytä laittaa paskapaikalle omassa mielessä ja rusentaa sinne. Möyhätköön apinat, minkä jaksavat, eivät tule koskaan saavuttamaan mitään sydämen sivistystä.Itse ajattelen että kiusaajat kouluaikana olivat hiukan säälittäviä ja ressukoitakin, jotka haki kiusaamalla ehkä sen huomion mitä olisivat tarvinneet kotoa tai muilta aikuisilta. Kiusatun kannalta on mielestäni silti vähän vaarallista valehdella että kiusaajat aina jäisivät ressukoiksi eikä he voisi myöhemmin myös pärjätä elämässä ja saavuttaa myös sydämen sivistystä. Jos joku niin minusta se että vanhemmat eivät puhu totta katkeroittaa.
Saattavat saavuttaa menestystä, mutta eivät sydämen sivistystä. Se ei ole valhe. Ja jos saavuttaisivatkin, niin siinä tapauksessa tulisivat nuolemaan kiusaamiensa henkilöiden kenkiä ensin katumuksen merkiksi. Muuten on turha puhua sivistyneensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä. Ihmisellä on vastuu omasta elämästään, vanhemmilla lastensa lapsuudesta. Mikään ei ikinä mene just niin kuin olisi toivonut mutta vahva ihminen pystyy menemään eteenpäin jumittamatta milloin mihinkin. Vanhempien pitää kasvattaa vahvoja ihmisiä eikä opettaa muiden syyttämisen mallia.
Aina löytyy selityksiä ja syyllisiä jos sille linjalle lähdetään. Tämän(kin) palstan rasittavimpia tyyppejä ovat ne menneessä vellovat muiden syyllistäjät jotka käyttävät vuosien takaisia asioita syynä sille mikseivät ota vastuuta omasta elämästään.
Miten siitä pitää ottaa vastuu, että muilla on oikeus aiheuttaa sille kiusatulle paha olo?
Pointti oli että siitä pitää päästä yli. Sille pitää laittaa stoppi mikä on vanhempien ja koulun velvollisuus mutta siihen ei pidä jäädä vellomaan.
Aivan. Jokaisella meistä on vastuu omasta toiminnastamme ja jos luokalla kiusataan yhtä niin kaikilla on henkilökohtainen vastuu siitä että se loppuu. Siitähän aloituksessa oli kyse. Sinä esität että sen henkilökohtaisen vastuun voisi laistaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiusattu voi sanoa vastaan kiusaajille ja pyytää jotain tallentamaan kaikki tapahtumat, niistä voi tehdä rikosilmoituksen. Jos meidän perheessä sattuisi tällaista, tekisin siitä todella rumaa.
Meillä oli kiusaamista. Minä taas toimin niin että tilanteen jälkeenkin voidaan elää. Siis sovittelu. Kauniisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä. Ihmisellä on vastuu omasta elämästään, vanhemmilla lastensa lapsuudesta. Mikään ei ikinä mene just niin kuin olisi toivonut mutta vahva ihminen pystyy menemään eteenpäin jumittamatta milloin mihinkin. Vanhempien pitää kasvattaa vahvoja ihmisiä eikä opettaa muiden syyttämisen mallia.
Aina löytyy selityksiä ja syyllisiä jos sille linjalle lähdetään. Tämän(kin) palstan rasittavimpia tyyppejä ovat ne menneessä vellovat muiden syyllistäjät jotka käyttävät vuosien takaisia asioita syynä sille mikseivät ota vastuuta omasta elämästään.
Miten siitä pitää ottaa vastuu, että muilla on oikeus aiheuttaa sille kiusatulle paha olo?
Pointti oli että siitä pitää päästä yli. Sille pitää laittaa stoppi mikä on vanhempien ja koulun velvollisuus mutta siihen ei pidä jäädä vellomaan.
Aivan, olet oikeassa siinä että jokaisella on henkilökohtainen vastuu omasta elämästään. Jos luokalla kiusataan jokaisella sillä luokalla on henkilökohtainen vastuu siitä, että se kiusaaminen loppuu. Juuri siitä ap puhui. Nyt kuitekin esität että siitä vastuusta ei tarvitsisikaan välittää, vaan sen voisi laistaa? Kumpaa oikein siis kannatat vastuunkantoa vai vastuusta laistamista?
Ovat. Mutta kiusattu voi onnekkaasti keksiä kiertotien ja pärjätä elämässään kaikin puolin hyvin kiusaajista huolimatta. Varmaan sinne sielun pohjalle kuitenkin aina joku vamma jää. En tiedä voisiko valtava määrä muualta saatua rakkautta hoitaa ne haavat täysin tuntumattomiin. Koulusta poisjäävä jää ilman opetusta, joten ammatilliseen menestymiseen kiusaaminen voi tuossa tapauksessa ainakin vaikuttaa. Kiusaamista ei saada koskaan kuriin sen takia että osa ihmisistä, myös aikuisista ihannoi kiusaamista ja pitävät sitä vahvuuden osoituksena. Tuntuu että heidän mielestään se on vain oikein niille, jotka ovat alistettavissa. Minusta vahva ihminen on se, joka vaatii paljon itseltään eikä se joka on valmis alistamaan muita.
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä. Ihmisellä on vastuu omasta elämästään, vanhemmilla lastensa lapsuudesta. Mikään ei ikinä mene just niin kuin olisi toivonut mutta vahva ihminen pystyy menemään eteenpäin jumittamatta milloin mihinkin. Vanhempien pitää kasvattaa vahvoja ihmisiä eikä opettaa muiden syyttämisen mallia.
Aina löytyy selityksiä ja syyllisiä jos sille linjalle lähdetään. Tämän(kin) palstan rasittavimpia tyyppejä ovat ne menneessä vellovat muiden syyllistäjät jotka käyttävät vuosien takaisia asioita syynä sille mikseivät ota vastuuta omasta elämästään.
Miten siitä pitää ottaa vastuu, että muilla on oikeus aiheuttaa sille kiusatulle paha olo?
Pointti oli että siitä pitää päästä yli. Sille pitää laittaa stoppi mikä on vanhempien ja koulun velvollisuus mutta siihen ei pidä jäädä vellomaan.
Aivan. Jokaisella meistä on vastuu omasta toiminnastamme ja jos luokalla kiusataan yhtä niin kaikilla on henkilökohtainen vastuu siitä että se loppuu. Siitähän aloituksessa oli kyse. Sinä esität että sen henkilökohtaisen vastuun voisi laistaa.
Omaa katkeroitunut aina ei kyllä kannattaisi siirtää lapsiinsa mutta toimi ihan kuten halua sen suhteen valinta on sinun ei minun päätettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Sanoin just aamulla lapselle, että elämäsi on nyt epäonnistunut ja olet itse siihen syyllinen. Onko nyt hyvä?
Vain fyysisellä voimalla saa kiusaajat lopettamaan. Siksi kiusaaja kiusaa vain heikompaa, eikä sitä isoa järkälettä, joka työntäisi koiranpaskaa hänen suuhunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Sanoin just aamulla lapselle, että elämäsi on nyt epäonnistunut ja olet itse siihen syyllinen. Onko nyt hyvä?
Kuka vanhempi sanoo lapselleen että tämän elämä on epäonnistunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Sanoin just aamulla lapselle, että elämäsi on nyt epäonnistunut ja olet itse siihen syyllinen. Onko nyt hyvä?
Vain pastaa kiusaavat vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Sanoin just aamulla lapselle, että elämäsi on nyt epäonnistunut ja olet itse siihen syyllinen. Onko nyt hyvä?
Vain pastaa kiusaavat vanhempi.
lastaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo sinun lastasi ap kiusataan koulussa niin tee ihan mitä tahansa muuta kuin julista lapselle, että nyt sinun elämäsi on epäonnistunut ja siihen ovat kiusaajat syyllisiä. (vrt otsikko)
Sanoin just aamulla lapselle, että elämäsi on nyt epäonnistunut ja olet itse siihen syyllinen. Onko nyt hyvä?
Pyydä lapselta anteeksi. Älä itse ryhdy kiusaajaksi sentään.
Nyt aloittaja ratkaisi aikuistenkin kiusaamisongelman, sanotaan vaan että ei saa. Ja ne lopettaa. Ekö?
Aika paljon kiusaamiseen liittyvät asiat lähtevät kotioloista. Itse kouluaikoina törmäsin pariin kiusaajan vanhempaan, eikä tarvinut kauaa ihmetellä miksi lapset ovat kiusaajia. Omena puusta jne..
Nämä kyseiset 14 ja 15 vuotiaat kiusaajat lopettivat kumman nopeasti toimintansa kun eräänä päivänä parin kiusatuksi joutuneen vanhemmat kaverit/sisarukset tulivat ja vetivät kiusaajia neppariin ihan kunnolla.
Jostain syystä ei enää huvittanut kiusata ketään sen jälkeen.
En suosi väkivaltaa mutta kokemuksesta voin sanoa, että sillä on myös kasvattava vaikutus ja siinä saa myös huomata, että niillä omilla tekosilla on seurauksia.
On annettu vähän liikaa vapauksia kersoille kotona, jos eivät puhetta tottele.