Lue keskustelun säännöt.
Miksi sinkkuutta ei saa surra?
18.03.2018 |
Sanotaan että kukaan toinen ihminen ei tee onnelliseksi. No ei teekään, pelkästään se toinen ihminen ei tee onnelliseksi, mutta joskus sen toisen puuttuminen vaan tekee onnettomaksi.
Sitten on näitä rakastuneita ja oikean löytäneitä jotka hehkuttaa miten sitten on ihanaa ja miten yhtäkkiä on selvää miksi kenenkään toisen kanssa oleminen ei onnistunut. Että eikös se toinen ihminen nyt sitten oo tehnyt nää onnellisiksi?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
Aina kun heteronainen saa parisuhteen, mieskin saa parisuhteen.
Hyvä havainto. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
En ole koskaan vähätelly miesten pariutumisongelmia.
Sen sijaan miehet vähättelevät jatkuvasti minun pariutumisongelmiani - koska olen nainen, saan seksiä tai parisuhteen koska vaan. Paitsi etten saa. Olen 35-vuotias enkä ole edes treffeille päässyt, ja onhan se aika kova paikka myöntää, että elämä on mennyt näin. Kyllä tässä on surutyötä tehtävänä, nuoruus on jo mennyt kauan sitten ja se ainoa elämä on tältä osin jäämässä elämättä (muuten minulla on oikein hyvä elämä).
Myötätuntoa ei kuitenkaan samassa jamassa olevilta miehiltä heru, vaan syyttävät valehtelijaksi tai liian vaativaksi. Huvittavaa on se, että mielelläni tutustuisin samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen, mutta tämä asenne kyllä karkoittaa minut tehokkaasti. Olen mielummin yksin.
Joku nainen jossain joskus on vähätelly niin nyt se vähättely onkin sitten mukamas naisten yleinen ominaisuus. Tää on niin tätä kun ihmiset näkee asiat mustavalkoisina ja yleistää.
Tietenkin sinkkuuttaan saa surra aivan kuten lapsettomuuttaan, isättömyyttään tai ystävättömyyttäänkin. Oleellista vain on, meneekö elämässään eteenpäin vai katkeroituuko. Katkeroitumisesta kun varsin usein seuraa, että menettää ne viimeistekin ihmiset elämästään ja silloin on todella yksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
En ole koskaan vähätelly miesten pariutumisongelmia.
Sen sijaan miehet vähättelevät jatkuvasti minun pariutumisongelmiani - koska olen nainen, saan seksiä tai parisuhteen koska vaan. Paitsi etten saa. Olen 35-vuotias enkä ole edes treffeille päässyt, ja onhan se aika kova paikka myöntää, että elämä on mennyt näin. Kyllä tässä on surutyötä tehtävänä, nuoruus on jo mennyt kauan sitten ja se ainoa elämä on tältä osin jäämässä elämättä (muuten minulla on oikein hyvä elämä).
Myötätuntoa ei kuitenkaan samassa jamassa olevilta miehiltä heru, vaan syyttävät valehtelijaksi tai liian vaativaksi. Huvittavaa on se, että mielelläni tutustuisin samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen, mutta tämä asenne kyllä karkoittaa minut tehokkaasti. Olen mielummin yksin.
Tämä ei vain ole mahdollista ellet ole joku 200kg sotanorsu. Tai sitten et ole edes yrittänyt.
Oletko kokeillut nettideittejä ja tinderiä?
Joo ei kun nykyään on epämuodikasta, epäekologista ja muuten vaan helvetiksi kääntävää lisääntyä 😘👌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan että kukaan toinen ihminen ei tee onnelliseksi. No ei teekään, pelkästään se toinen ihminen ei tee onnelliseksi, mutta joskus sen toisen puuttuminen vaan tekee onnettomaksi.
Sitten on näitä rakastuneita ja oikean löytäneitä jotka hehkuttaa miten sitten on ihanaa ja miten yhtäkkiä on selvää miksi kenenkään toisen kanssa oleminen ei onnistunut. Että eikös se toinen ihminen nyt sitten oo tehnyt nää onnellisiksi?
Kyllähän se, että on sinkku toisinaan harmittaa mutta uskoakseni myös parisuhteessa oleminen voi yhtä lailla, ainakin toisinaan harmittaa. Sinkkuuden sureminen on siinä mielessä vähän tylsää, että se nyt vain on tilanne, jolle ei aina voi mitään. Kenelläkään ei ole pakko tai velvollisuus olla yhtään kenenkään kanssa. Kumppanin tehtävänä ei ole ensisijaisesti surun ja murheen poistaminen. Vaikka itsekin sinkkuna toisinaan haaveksin kumppanista, jonka kanssa surut ja murheet puolittaa ja ilot ja onnen hetket tuplata. Mutta uskon tai toivon tarjoavani parisuhteessa enemmän jos tai kun seison omilla jaloillani; en ole ikäänkuinkenestäkään riippuvainen.
Ymmärrän ajatuksen, että paras suhde syntyy, kun sen muodostaa kaksi itsenäistä aikuista.
Me ihmiset olemme kuitenkin perustavalla tavalla riippuvaisia toisistamme. "Ihminen ei ole ihminen ilman toista ihmistä" ei ole vain sanonta, vaan tarkoittaa sitä todella. Ihmislapsesta ei kasva samanlaista kulttuuriolentoa ja suhteissa elävää olentoa ilman toisia ihmisiä kuin me olemme. Tarve jakaa ihmisyyden kokemus toisten kanssa on valtavan suuri, eikä siinä ole kyse haitallisesta riippuvuudesta, vaan on täysin luonnollista, meidän hermostoon rakennettua.
Minusta sinkkuutta pitää saada surra samalla tavalla kuin huonoja ihmissuhteita saa surra.
Minä koen paljon enemmän paljon enemmän kauhistelua onnellisesta sinkkuudesta.
Tai olen ollut pitkässä pari suhteessa ja aikoinaan siitä "erotettu", lapset on tehty ja pikku hiljaa maailmalla, miksi hankkisin parisuhteen, jossa pitäisi tehdä kompromisseja esim ajankäytön, ruuan, loman vieton suhteen.
Ymmärrän, että voisin surra, jos minulla ei olisi lapsia, jotka ovat minulle tärkeitä.
Mutta olen kokenut aina olevani kokonainen yksinkin, viihtynyt yksinkin ja parisuhteen olevan kuin jälkiruoka, ihana lisä, muttei pakollinen. Exlle tämä oli kova pala ja hän etsi ihmisen, jolle oli perunat ja kastike, toivottavasti myös järkkäri. Hänen mielestään ajatukseni tarkoitti, etten rakastanut häntä. Minä ajattelen, koska osaan rakastaa itseäni, pystyn rakastamaan muitakin.
Eli jos jossain olisi ihana lisä, tervetuloa, mutta aika hyvä saa olla, ihan pannari euroshopper mansikkahillolla ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
En ole koskaan vähätelly miesten pariutumisongelmia.
Sen sijaan miehet vähättelevät jatkuvasti minun pariutumisongelmiani - koska olen nainen, saan seksiä tai parisuhteen koska vaan. Paitsi etten saa. Olen 35-vuotias enkä ole edes treffeille päässyt, ja onhan se aika kova paikka myöntää, että elämä on mennyt näin. Kyllä tässä on surutyötä tehtävänä, nuoruus on jo mennyt kauan sitten ja se ainoa elämä on tältä osin jäämässä elämättä (muuten minulla on oikein hyvä elämä).
Myötätuntoa ei kuitenkaan samassa jamassa olevilta miehiltä heru, vaan syyttävät valehtelijaksi tai liian vaativaksi. Huvittavaa on se, että mielelläni tutustuisin samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen, mutta tämä asenne kyllä karkoittaa minut tehokkaasti. Olen mielummin yksin.
Tämä ei vain ole mahdollista ellet ole joku 200kg sotanorsu. Tai sitten et ole edes yrittänyt.
Oletko kokeillut nettideittejä ja tinderiä?
Kylläpäs käytät rumaa kieltä! Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että kyllä treffeille pääsee niin mies kuin nainenkin, jos niin haluaa. Molemmilla on joskus liian korkeat kriteerit tai sittenolettavat, että heidän on vain kelvattava sellaisina kuin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
En ole koskaan vähätelly miesten pariutumisongelmia.
Sen sijaan miehet vähättelevät jatkuvasti minun pariutumisongelmiani - koska olen nainen, saan seksiä tai parisuhteen koska vaan. Paitsi etten saa. Olen 35-vuotias enkä ole edes treffeille päässyt, ja onhan se aika kova paikka myöntää, että elämä on mennyt näin. Kyllä tässä on surutyötä tehtävänä, nuoruus on jo mennyt kauan sitten ja se ainoa elämä on tältä osin jäämässä elämättä (muuten minulla on oikein hyvä elämä).
Myötätuntoa ei kuitenkaan samassa jamassa olevilta miehiltä heru, vaan syyttävät valehtelijaksi tai liian vaativaksi. Huvittavaa on se, että mielelläni tutustuisin samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen, mutta tämä asenne kyllä karkoittaa minut tehokkaasti. Olen mielummin yksin.
Tämä ei vain ole mahdollista ellet ole joku 200kg sotanorsu. Tai sitten et ole edes yrittänyt.
Oletko kokeillut nettideittejä ja tinderiä?
Kylläpäs käytät rumaa kieltä! Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että kyllä treffeille pääsee niin mies kuin nainenkin, jos niin haluaa. Molemmilla on joskus liian korkeat kriteerit tai sittenolettavat, että heidän on vain kelvattava sellaisina kuin ovat.
Tottakai ihmisen pitää kelvata sellaisena kun on, 200kg sotanorsunakin, on eri juttu
löytyykö se kenelle kelpaa ja useimmille kai ongelma tuleeko kotoa hakemaan, eihän ihminen kauaa jaksa olla parisuhteessa jotain muuta mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
Naisille se on vaivatonta? : O Kas kun en ole löytänyt pysyvää parisuhdetta tähän mennessä.
47v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
En ole koskaan vähätelly miesten pariutumisongelmia.
Sen sijaan miehet vähättelevät jatkuvasti minun pariutumisongelmiani - koska olen nainen, saan seksiä tai parisuhteen koska vaan. Paitsi etten saa. Olen 35-vuotias enkä ole edes treffeille päässyt, ja onhan se aika kova paikka myöntää, että elämä on mennyt näin. Kyllä tässä on surutyötä tehtävänä, nuoruus on jo mennyt kauan sitten ja se ainoa elämä on tältä osin jäämässä elämättä (muuten minulla on oikein hyvä elämä).
Myötätuntoa ei kuitenkaan samassa jamassa olevilta miehiltä heru, vaan syyttävät valehtelijaksi tai liian vaativaksi. Huvittavaa on se, että mielelläni tutustuisin samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen, mutta tämä asenne kyllä karkoittaa minut tehokkaasti. Olen mielummin yksin.
Tämä ei vain ole mahdollista ellet ole joku 200kg sotanorsu. Tai sitten et ole edes yrittänyt.
Oletko kokeillut nettideittejä ja tinderiä?
Kylläpäs käytät rumaa kieltä! Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että kyllä treffeille pääsee niin mies kuin nainenkin, jos niin haluaa. Molemmilla on joskus liian korkeat kriteerit tai sittenolettavat, että heidän on vain kelvattava sellaisina kuin ovat.
Tottakai ihmisen pitää kelvata sellaisena kun on, 200kg sotanorsunakin, on eri juttu
löytyykö se kenelle kelpaa ja useimmille kai ongelma tuleeko kotoa hakemaan, eihän ihminen kauaa jaksa olla parisuhteessa jotain muuta mitä on.
Tottakai ihmisten täytyy kelvata sellaisina kuin ovat, mutta aika moni kietäytyy pohtimasta, mitä itsellä on tarjottavana ja minkälaiset kriteerit on kumppania kohtaan asettanut. Harvemmin kyse on siitä, etteikö kumppaneita olisi.
Vähän sama kuin töiden löytymisen suhteen. Voi olla, että peräkylältä ei löydy lääkäritason palkan työtä kouluttamattomalle. Olisi pikkaisen naivia lähteä uhoamaan, ettei töitä vain ole tarjolla.
Yleensä ne, jotka väittävät, ettei kumppaniehdokkaita ole, arvottavan jonkin muun asian pariutumista tärkeämmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten on ehkä vaikea asettua toisen asemaan.
Naiset varsinkin vähättelevät miesten pariutumisongelmia koska heille itselleen se on niin vaivatonta.
Se on helppoa naisena sanoa että parisuhde tai seksi ei ole kaikki kaikessa kun sellaisen saa tinderistä hetkessä.
Naisille se on vaivatonta? : O Kas kun en ole löytänyt pysyvää parisuhdetta tähän mennessä.
47v.
Ikäisissäsi on noin 5000 miestä joka ei ole edes pitänyt naista kädestä kiinni :)
Aina kun heteronainen saa parisuhteen, mieskin saa parisuhteen.