Ystäviesi lukumäärä - jos on yli 6, et ymmärrä, mikä ystävä on

Mulla ei ole yhtään ystävää.

Ei mulla kovin montaa ystävää ole mutta ei se oikeastaan ole kiinni siitä että en ehtisi. Pitkän välimatkan takia vain tulee pidettyä yhteyttä harvoin.

Mulla on yksi ystävä, kavereita joiden kanssa vietän aikaa on paljon. Ystävääni en näe montaa kertaa vuodessa mutta tiedän että voin luottaa häneen sataprosenttisesti. Se on harvinainen piirre naisessa, olen huomannut. Yleensä naiset puhuvat toisistaan paskaa selän takana, kertovat asioitasi eteenpäin muille tai sitten vikittelevät sun miestäsi.

Mulla on 5 ystävää ja jonkin verran kavereita.

Hienoa että ap voi ilmoittaa absoluuttisen totuuden. Kiitos.

Tuttavia on X määrä

Ystäviä on 0

Kavereita on 0

Ana o hirveän ulkopuolinen ja yksinäinen olo, enkä nauti siitä tippaakaan vaikka uritän olla piittaamatta siitä ja suljea sen olon pois. Mutta kun tarpeeksi sinnikkäästi jaksaa yrittää, niin uskon että kyllä tähän aikanaan tottuu.

:D

2 Ystävää.

Yksi ystävä ja pari kaveria on. Työkavereita on paljon mutta heidän kanssa en vietä aikaa vapaa-ajalla vaikka ihan mukavia ovat. 

Sanoisin että 1-4. Jos sisko lasketaan ystäväksi, niin sitten ainakin kaksi. Sitten on kaksi muuta joiden kanssa on juuri se että harvoin nähdään mutta ollaan oltu vuosia niin läheisiä että se ei haittaa.

Kavereita toki enemmän.

Jaa, no minulla on kymmenisen läheistä ja pitkäaikaista ystävää. Siinähän epäilet, ei haittaa yhtään :)

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että ystävä on sellainen, jonka kanssa oikeasti haluat viettää aikaa ja jolle olet kertonut asioita, joita et muille kerro. Ystävät pysyvät vaikka olisi pitkäkin tauko tapaamisten välissä, kun taas kaverit katoavat.

Näillä kriteereillä arvioituna minulla on kahdeksan ystävää. Kaikki sellaisia, joiden kanssa on tunnettu yli 10 vuotta. Pitkäaikaisin ystävä on ala-asteelta, viimeisimmät yliopistosta. Sukulaisia en nyt tähän lukuun laskenut, mutta suvusta voisi hyvinkin laskea pari serkkua mukaan lukuun. Kavereita on sitten jonkin verran enemmän, etenkin työn ja harrastuksen kautta.

En ymmärrä miten työikäisyys, työssä käyminen tai ajan puute tähän liittyy, kun ystävät nimenomaan pysyvät vaikka heitä ei näekään jatkuvasti. En tapaa ystäviäni kovin usein, useimpia kerran tai kaksi vuodessa. Monet asuvat eri kaupungissa, joten tapaaminen ei aina ole niin yksinkertaista. Kaksi asuu samassa kaupungissa, heitä näen keskimäärin ehkä 1-2 krt/kk. Yksi ystäväni on asunut Australiassa nyt muutaman vuoden, minä aikana olemme tavanneet kerran. Silloin tällöin lähetetään sähköpostilla kuulumisia ja tietysti sosiaalisen median kautta seurataan toistemme elämää. Silti tiedän että kun seuraavan kerran tavataan, lämpimän halauksen jälkeen juttu jatkuu suunnilleen siitä mihin se viimeksi jäi <3

Mulla on 4 hyvää ystävää, mutta vain pari sellaista, joihin voin luottaa sataprosenttisesti ja joille uskallan kertoa elämästäni ihan kaiken.

Kavereita on sitten enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mulla kovin montaa ystävää ole mutta ei se oikeastaan ole kiinni siitä että en ehtisi. Pitkän välimatkan takia vain tulee pidettyä yhteyttä harvoin.

Mulla sama. Ystäviä kolme, hyviä kavereita joille en ihan kaikkea kerro nii kaksi. Mut kaikki asuu muualla niin nähään harvoin.

Omat lapsuuden ja nuoruuden ystävyydet ovat hiipuneet aikuisuudessa muutettuamme kaikki ulkomaille. Olen tosi huono pitämään yhteyttä keneenkään ja varmasti siitä syystä useat kaveruudetkin ovat jääneet vain kavereriasteelle. Olen läheinen kahden siskoni, mieheni ja mieheni perheen (miten sisarukset ja kumppanit) kanssa. Miehellä on valtava lapsuudesta asti kasvanut kaveripiiri ja paljon tuttuja, joiden kanssa vietämme aikaa. Silti joskus iskee inhottava tunne, että minulla ei ole enää vain omia ystäviä. Syytän tilanteesta vain itseäni ja huonoja sosiaalisia taitojani.