Järkyttävintä mitä jostain ihmisestä on paljastunut?

Mieheni kertoi olleensa homoseksuaalisssa suhteessa serkkuunsa. Nykyään on Ex, olivat saunassa sukujuhlissa puuhailleet aina muiden tietämättä ja päälle parikymppisinä lopettaneet, mieheni häpesi tätä kovasti, en jättänyt häntä mutta kyllä tuo tieto järkytti minua.

Mies valehteli minulle olevansa palmroth, vaikka oli oikeasti lindeman ja meilläpäin ei lindemaneja kateella!

Vierailija kirjoitti:

Itsestään huolehtivalla kauniilla naiselta paljastui mummoalkkarit ja karvainen tuhero. Jätin siltä istumalta, näen edelleen painajaisia vaikka tapauksesta on jo muutama vuosi.

Kyllä karvatuhero pitää olla aikuisella naisella, vai oletko pedari? Poslari on out, oli kova juttu kymmenen vuotta sitten. Mikäs tän mimmin nro on?

Vierailija kirjoitti:

Järkytyin kun silloinen avomieheni (nykyinen x) jäi kiinni suhteesta toiseen naiseen. Ei siinä mitään, mutta tuo nainen on juuri vapautunut elinkautisesta vankeudesta jonka saanut murhasta. Tuo murhaaja oli kiehtovampi kuin tavis-minä.

Oliko murhaaja kenties psykopaatti joka narsismissaan sai kiedottua uhrin itseensä kiinni? Tai sitten mies on miespuolinen versio vankilamorsiamesta eli vankilasulhanen. Mitään et menettänyt joka tapauksessa.

Tutustuin kerran ihmiseen jonka kanssa olisin voinut muodostaa hienon kaverisuhteen. Myöhemmin tämä oli uutisissa tapettuaan kaksi läheistään.

Vierailija kirjoitti:

Ihastukseni paljastui raivoisaksi homofoobikoksi. Kuvittelin aiemmin, että vain keski-iän ylittäneet lahkolaiset yltää sellaiseen ihmisvihaan. Hän oli ensimmäinen, jonka kohtasin ja olen vieläkin järkyttynyt että joku oikeasti omasta ikäluokastani niin ajattelee. Ihastus karisi sekunneissa.

Saattoi olla piilohomo, joka ei voinut hyväksyä omaa suuntautumistaan. Nämä ovat yleensä niitä raivokkaimpia homovihaajia.

Työpaikallani on herttainen, naapurintyttömäinen nainen, josta ei päälle päin uskoisi mitään pahaa tai epämiellyttävää. Hänellä kuitenkin on salasuhde toisen työkaverin kanssa, jolla itsellään on vaimo ja lapsia. En olisi tätä uskonut siitä miehestäkään. Suhde on ilmeisesti jatkunut jo pitkään ja minäkin olen pari kertaa yllättänyt heidät hempeilemästä. En tiedä tietääkö vaimo asiasta, ehkä pitäisi kertoa. Emme kuitenkaan tunne hänen kanssaan eikä hän varmasti edes muista minua, kun iso firma ja olemme nähneet ehkä kaksi kertaa joissain pikkujouluissa. Miten sellaisen asian ottaisi esille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin naisen kanssa joka kertoi aika nopeasti serustelun alussa tappaneensa miehen ja istuneensa seitsemän vuotta linnassa.

Mikäs siinä, jatkoimme tapailemista ja päädyimme myöhemmin eroon, mutta menneisyydellä ei ollut sen asian kanssa mitään tekemistä.

Kertoi mielenkiintoisia tarinoita naisvankilasta ja hurjasta nuoruudestaan :-)

Mistä syystä hän oli tappanut tai minkälaisessa tilanteessa?

Yksityiskohdat voisivat paljastaa henkilön, joten kerron vain jotain.

Suomalaisittain tyypillinen tapaus. Ryyppyporukka ja kaikilla huonot muistikuvat illan tapahtumista.

Yksi miehistä kuollut veitsen iskusta rintaan ja tuomio jostain syystä viimeisen päälle rankka, ainakin omasta mielestäni.

Kaverin sisko vaihtoi sukupuoltaan naisesta mieheksi. Eihän siinä mitään pahaa ole, mutta aikamoinen yllätys oli. En muista, että olisi lapsena antanut mitään "merkkejä" siitä, ettei koe syntymässä saatua sukupuolta omakseen.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä oli ollut suhde toiseen naiseen 15 VUOTTA. Oli muka käynyt pitkillä metsäreissuilla, kalastelemassa ja hommaillut muuta eräjormailua, mutta olikin ollut aina toisella paikkakunnalla toisen emännän luona.

Kun tämä suhde paljastui, totesi vaimolleen, että voidaan jatkaa avioliittoa, mutta hän kyllä käy siellä toisen luona kuten ennenkin.

Tää oli sellainen "luodut toisilleen"- pariskunta. Aina heittivät keskenään läppää, naurua piisasi ja puuhailivat paljon yhdessä, kun mies oli kotona. Vaikuttivat onnellisilta ja molempien mukaan sitä olivatkin yli 30 vuotta, mutta näin kävi :O

Brokeback Mountain Straigh?

Ex-mieheni käytös muuttui kuin taikaiskusta häämatkalla häiden jälkeen. Sitä ennen olimme olleet yhdessä kolme vuotta ja luulin tuntevani miehen. Ennen häitä hän oli hellä ja rakastava, häiden jälkeen pilkallinen, julma ja väkivaltainen. Oli todella noloa ottaa ero jo muutamien kuukausien päästä.

Äidilläni on velipuoli, josta kuulin joskus kolmikymppisenä. Mies sai tietää asiasta itsekin vasta kun oli melkein aikuinen. Hän asui melko lähellä äitini perhettä, jossa samaan aikaan eli sisarpuoli isoäidin nuoruuden suhteesta. Seurusteluaikoina isoisäni oli pitänyt häntä tyttären veroisena, muttei esim. kirjeissään puhu pojastaan mitään. En tosin tiedä, oliko lapsen äiti kieltänyt yhteydenotot.

Että sellaista kunnon ihmisten moraalia ennenvanhaan.

Vierailija kirjoitti:

Ex-mieheni käytös muuttui kuin taikaiskusta häämatkalla häiden jälkeen. Sitä ennen olimme olleet yhdessä kolme vuotta ja luulin tuntevani miehen. Ennen häitä hän oli hellä ja rakastava, häiden jälkeen pilkallinen, julma ja väkivaltainen. Oli todella noloa ottaa ero jo muutamien kuukausien päästä.

Hyvä kun otit, ei se muille kuulunut miksi. Olisi ollut nolompaa jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini isä oli pahoinpidellyt rajusti kun oli lapsi ja teininä joutunut raiskatuksi kotibileissä. Kertoi mulle näistä vasta kun olimme tunteneet pari vuotta.

Ex-kertoi että on nähnyt kun ihminen ammuttu kuoliaaksi. Liikkui nuorena pahoissa porukoissa ja järkytys se oli kun kertoi noista asioista vasta kolmen vuoden yhdessä elon jälkeen.

Ja luulet, että noista kertominen on jotenkin kepeää hommaa?

Että ihan kamalaa, ettei murhista kerrottu sinulle asap?

Mieti nyt vähän.

Seurutelukummpani plajastui entiseksi vangiksi.

Lemppasin välittömästi. Entinen Huumekauppias ei meillä muuten asu.

Näihin ei voi ikinäluottaa kuin siinä että en tekee joskus uuden kämmin. Vain ajankohta on hämärässä.

Exäni edellinen tyttöystävä oli käyttäytynyt välinpitämättömästi häntä kohtaan. Minua tämä järkytti, koska olen hyvin empaattinen ihminen. Samalla ymmärsin miksi hän toisinaan käyttäytyi mua kohtaan niin omistavasti.

Sukulainen (yli 30v) jonka kanssa lapsena vietin paljon aikaa paljastui patologiseksi valehtelijaksi. Tutuille keksi päästään itselleen ystäviä, levitteli valheita lähimmistään ja tuntemattomista. Manibuloi minuakin vuosikausia vastaamaan kysymyksiin niin kuin halusi ettei paljastuisi. Sepitti vuosikaudet hänen sairauksistaan ja vaivoistaan vaikkei näitä todellisuudessa ollut. Pahinta oli kun kyseisellä ihmisellä ei edes ollut uutta numeroani enkä tämän ihmisen kanssa vuosiin tekemisissä ole ollut ja silti sepitteli minusta räikeitä tarinoita ja miten elämässä menee. Nämä joille selitteli eivät tietenkään usko tänäpäivänäkään minua vaan pitävät valehtelijana. Eräs kuitenkin tahtoi todistaa että valehtelen ja kysyi numeroani tältä sukulaiselta. Yllättyi kun saikin väärän numeron ja tajusi kumpi se valehtelija on. Enää en ole missään tekemisissä kenenkään tämän piirin ihmisten kanssa.

En olisi uskonut eräästä miespuolisesta kaveristani teininä, että hän kävisi kimppuuni ja yrittäisi raiskata. Ei tosin onnistunut, koska minä tappelin vastaan ja lopulta kiljaisin niin lujaa kuin keuhkoista lähti. Olimme ulkona parkkipaikalla silloin ja olimme tulleet yhtämatkaa yöbussilta. Asuimme vierekkäisissä kerrostaloissa ja hän yritti siis raahata minua väkisin hänen kotiinsa

#@nemaan. Kiljaisuni säikäytti hänet, koska alueella asuu paljon ihmisiä omat vanhempani mukaan lukien. Sen jälkeen hän päästi irti, vilkaisi kerran taaksepäin kamala raivo silmissään ja lähti menemään kotiaan kohti. Myöhemmin kerroin tapauksesta hänelle, kun hän ihmetteli miksi suhtaudun häneen niin nihkeästi. Hän kertoi ettei muistanut mitään. Hän oli vetänyt kuulemma kaikenlaisia huumeita sekaisin. Mutta hän oli silti todella pahoillaan ja itki anteeksipyytäessään. Ei olisi voinut uskoa kykenevänsä sellaiseen. Enkä kyllä minäkään olisi, koska kyseessä oli muuten rauhallinen ja kiva tyyppi.

Annoin anteeksi, mutta kaveruus muuttui tuon myötä kuitenkin.

Eräs toinen puolituttu aikuinen mies oli raiskannut minut juuri muutamaa kuukautta aiemmin, enkä kyllä olisi hänestäkään uskonut, mutta häntä en tuntenut kuitenkaan niin hyvin kuin kaverini. Kaipa minä olin hieman liian naiivi silloin teininä ihmisten suhteen. Onpa niitä tullut vastaan muitakin " kivoja" yllätyksiä, mutta en halua minua tunnistettavaa, joten en ala muita tässä kertomaan.

Tuttavanpariskunnan vaimo yritti polttaa talon. Sisätilat ja tavarat meni, ei saanut kuitenkaan uutta taloa mitä havitteli. Ei jäänyt kiinni ilmiannosta huolimatta.

Muuta järkyttävää ei tule nyt mieleen, paitsi se että nyt aikuisena olen huomannut miten kamalia suurin osa ihmisistä on. Harva on nykyään tavallinen ja normaali. On hirveästi kateutta, addikteja, itsekkyyttä, vahingoniloa, hyljeksintää, valehtelua. Ja ihmiset lähtökohtaisesti uskoo toisesta pahaa. Paskanpuhujien luvattu maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin joskus yötä kaverillani teininä, oltiin molemmat 15 (Asui isänsä ja veljensä kanssa, äiti oli kuollut paria vuotta aiemmin) ja joskus puolen yön aikaan heräsin ja olin menossa vessaan niin kuulin ja näin omin silmin kun kaverini harrasti olkkarin sohvalla seksiä isänsä kanssa. Järkytyin ihan saatanasti ja menin nopeasti piiloon kun en halunnu et ne näkee mua. Tää tramatisoi mua ja oli suurin syy minkä takia mulle tuli ahdistuskohtauksia ym ja masennus paheni. Myöhemmin selvisi että mun kaverilla oli ollu 14 vuotiaasta asti isänsä kanssa suhde, oli jopa tullut raskaaksi, mutta oli tehnyt abortin.

Kai kuitenkin ymmärrät, ettei ystävälläsi ollut missään nimessä suhdetta isäänsä, eikä hän harrastanut seksiä, vaan hänet raiskattiin? Ja sinun hommasi olisi ollut ilmoittaa asiasta lastensuojeluun.

Sinä varmasti olisit osannut 15-vuotiaana menetellä oikein tuossa tianteessa.