Lapsen hankkiminen pakottaisi minut hanttihommiin. Jäänee perhe perustamatta.

Tavallinen korkeakoulutetun naisen tarina. Valmistuin, jonka jälkeen lähinnä lyhyttä pätkää tarjolla. Yhden vuoden määräaikaisen tein, se oli pisin.

Miehen kanssa on puhuttu perheen perustamisesta, mutta miten tähän mitään lapsia hankitaan. Miehellä vakityö, mutta hänen palkalla ei elätetä ja makseta kaikkea kuin hetkellisesti. Tarvitsisi toisen vakituisen tulonlähteen.

Mähän saisin vakituista työtä vaikka heti. Työskentelin opiskeluaikoina kaupoissa ja siivosin. Viimeksi eilen eräs entinen työnantaja tarjosi työtä. Miehen mielestä olisi ihan hyvä idea ottaa vakipaikka, sillä mahdollistaisimme perheen.

Ikävä kyllä se toinen puoli asiasta on sitten se hanttihommiin palaaminen ja jämähtäminen. Ei ikinä.
Nykyisillä pätkätöillä, ansiosidonnaisella ja päivärahalla vaihtelevasti revin juuri ja juuri elannon itselleni. Olen vastuussa vain itsestäni. Lasta ei tällä meiningillä elätettäisi, mutta en ole valmis myöskään palaamaan mopin varteen tai kassahihnan päähän.