Lue keskustelun säännöt.
Kuolinsiivoukseen liittyen, olisiko tämä ihan tyhmä ajatus?
16.03.2018 |
Asun yksin ja minulla on jonkin verran keräilytavaraa, jolla on pieni jälleenmyyntiarvo, muutamasta kympistä muutamaan sataseen, mutta jota tavantallaaja ei välttämättä tavaraa katsomalla tiedä, vaan voi pahimmassa tapauksessa heittää Uffille tai jopa roskiin kaikki. Ajattelin että tekisin niin, että merkitsisin tavaran taakse tai pohjaan arvon, jotta se joka käy omaisuuttani läpi tietäisi ainakin yrittää myydä niitä käypään hintaan, eikä pilkkahinnalla saati sitten pistää roskiin. Mitä mieltä?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät tavaran arvon siinä vaiheessa, kun kuolet?
Meillä on isoäidinäidin perintönä kuolinvuonna 1987 melko arvottomia emalikulhoja, joista nyt maksettaisiin yli 100 e/kpl.
Mulla on keräilykamoistani excel, johon olen merkannut kuvan ja tietojen lisäksi hankintahinnan ja -ajan sekä tiedon nykyarvosta perustuen netti- ja huutokauppoihin. Läheiset tietää excelin olemassaolosta ja olen myös pelotellut heitä, että jos dumppaavat kamat sokkona jollekin palsanmäelle, niin en lopeta kummittelemasta ikänä.
Keräätkö keräily tavaraa perillisille vai itsesi takia? Ensimmäisestä ei oikeasti ole kenellekään iloa.
Itselleni tietysti. Osittain myös investointisyistä. Tiettyjen juttujen arvo on 20 vuodessa noussut huimasti. Kaikkea en myy enkä varmasti ehtisikään ja onneksi myös jälkikasvu on kiinnostunut vintagesta, antiikista ja designista.
Tämä kuulostaa ihan järkevältä keräilyltä ja perilliset kyllä varmasti ovat myös perillä siitä miten sinä arvostat tavaroita ja osaavat miettiä mitä he tekevät tavaroille jälkeesi.
Minulla on reilusti yli yhdeksänkymppinen tuttava jolla ei ole aivan läheisiä jotka hänet perisivät. Hänellä on kuitenkin perillisille läheiset välit ja varmasti jokainen heistä tietää mikä tunne arvo jollakin esineellä tädille on ja myös esineiden historiasta. Exel taulukkoa hän tuskin osaisi pitää enkä ainakaan tiedä että tavaroista olisi luetteloa. Joissakin tavaroista löytyy nimi kenelle hän ko esineen haluaa jätettäväksi, käsittääkseni nämä henkilöt on tietoisia myös asiasta jo nyt. Osaa tavaroista hän on jo pitkään lahjoittanut, syntymäpäivä yms. lahjat ovat jo pitkään olleet näitä perinnöksi käytettäviä esineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tavaraa on paljon kannattaisi siitä luopua jo hyvissä ajoin. Säästää ne rakkaimmat ja myydä muut pois ja nauttia elämästä niillä rahoilla. Helpompi siivotakin kun ei ole niitä pölynkerääjiä niin paljon. Itse aion muuttaa vanhempana pienempään asuntoon ja säästyneillä rahoilla nauttia palveluista kuten hieronnat, jalkahoidot sekä käydä useammin kampaajalla ja ulkona syömässä. Käärinliinassa ei ole taskuja.
"Jos rupeaa ikävöimään niin löydät ne kuitenkin seuraavana viikonloppuna lähikirpparilta, senkus haet takaisin!"
Näinhän se menee oikeassa elämässä :"D
En jaksisi muutaman kympin kamoja alkaa myymään, vaikka arvo olisi tiedossa. Saisi olla useampia satasia.
Kannattaa miettiä, olisiko sun syytä kuitenkin myydä ne kamat nyt ja käyttää rahat vaikkapa matkusteluun, parempaan ruokaa ym itseesi.
Miksi ihminen joka heittää jotakin roskiin haluaisi sen arvon selvittää jälkeenpäin.
Jos se yhden tavaran heittää siivouksessa menemään ja jälkeenpäin huomaa että ei ehkä olisi kannattanut asia voi harmittaa hetken mutta unohtuu varsin nopeasti.
Itse haluaisin ainakin että jälkipolvet harmittaisi enemmän se että he eivät voi enää viettää kanssani aikaa kuin se että he menettävät tavaroitani jokun "arvokkaan" esiineen vaikkapa sen takia että se rikkoutuu siivouksessa tms.