Älkää nyt herranen aika kinatko siitä, onko lukion kuluihin säästettävissä vai ei. Sivuseikka!
Kysymys kuuluu pikemminkin: miksi toisen asteen koulutuksen pitää maksaa, miksi se EI ole ilmaista?
Minusta Suomessa käytetään rutkasti huonompiinkin asioihin rahaa kuin toisen asteen koulutukseen, VARSINKIN kun toisen asteen koulutusaste EI SUOMESSA OLE MITENKÄÄN ERINOMAINEN, me olemme EU-maista keskikastia. Jossain Virossa paljon useampi ihminen omaa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Melkein viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista on ilman toisen asteen koulutusta. Koulutusverkoston harveneminen on yksi syy, kustannukset varmasti yksi.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Ap on sen verran aggressiivinen vanhan liiton opettaja, että enpä omilleni tahtoisi.
Kukin toki tavallaan. Osalla on enemmän ammattiylpeyttä.
Jaa nyt sinä et enää olekaan lukion ope, vaan perheenäiti. Näpsä roolinvaihto, kun huomasit puhuneesi pölhöjä.
Kuule, ihan itsehän sinä tuon aggressiivisen tyylilajin otit ekassa kommentissasi. Metsä vastaa, kuten sinne huudetaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto on halvempi kuin lukio, koska kaikki kirjat saa kirjastosta. Yhtäkään kirjaa minun ei tarvinnut ostaa koko yliopistoaikana, eikä edes siirtää yhdenkään tentin tekemistä puuttuvan kirjan takia. Miten rahat riittävät vuosi toisensa jälkeen ylläpitämään yliopistojen kirjastoja? Voisivatko ne ottaa kopin myös lukiokirjoista?
Täysin tosi tuo! Hyvä pointti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hops tarkoittaa kurssisuunnitelmaa eli sitä, missä tahdissa ja järjestyksessä oppilaat lukion kursseja suorittavat. Ap on aivan oikeassa siinä, ettei se tarkoita sitä, että jokainen oppilas voisi kurssilla käyttää eri lähteitä tai heille laadittaisin omat henkilökohtaiset opetussuunnitelmat kurssin sisällöstä.
Suppeasti nähtynä, kyllä.
Poliitikon vastaus.
Kyllä hops on ihan millä tahansa näkökulmalla katsottuna suunnitelma siitä, mitä kursseja ja missä aikataulussa ja järjestyksessä luetaan. Se laaditaankin opon, ei aineneopettajien kanssa. Joten se siitä, ihan turha muuta höpsyillä.
Ja muuhun ei hyväkään opettaja edes pysty, kun kussakin jaksossa on toista sataa eri oppilasta, joiden kanssa voi hyvin olla tekemisissä seuraavan kerran vasta vaikkapa kahden jakson päästä, jos ollenkaan (aineenopettajia on usein monta samassa aineessa).
Ap
Minä mielenkiinnolla odotan, minkä omatekoisen sisällön sinä sille termille kuvittelet, minä lähden tästä
http://hyl.edu.hel.fi/sivut/hops.html
"HOPSin laatimisessa tarvitaan ensiksi oma tavoite eli visio, jonka aineksia ovat unelmat ja realismi. Lähtökohtana suunnittelulle on oma kiinnostus. Pitkän tähtäyksen suunnittelu tiivistyy kysymykseen ”Mitä lukion jälkeen?” Toiseksi on luotava strategia eli ne keinot, joilla tavoitteeseen pääsee. Käytännössä suunnitelma rakentuu kurssivalinnoista ja niiden suorittamisesta. Apuna ovat kurssitarjotin, ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja."