mielipiteitä? Pakottaakko masentunut nuori omaisen hautajaisiin vai ei?

Onko nuori ennen käynyt hautajaisissa, eli tietääkö, mitä on odotettavissa?

Hautajaisiin liittyy sellainen kasa käytösnormeja, että se ahdistaa minuakin ilman masennustakin. Ei ketään pidä pakottaa hautajaisiin näyttämään onnettomalta ja esittelemään surunvalitteluja tai ottamaan niitä vastaan, se on sellainen näyttelushow muutenkin, että on jo sinänsä raskasta.

Surra voi ilman, että tekee siitä shown, jokainen tavallaan ja ajallaan. Jollekin hautajaiset ovat tapa käsitellä surua, toiselle se tuntuu teeskentelyltä, että tässä sitä nyt surraan kaikki yhdessä kun niin kuuluu tehdä.

En pakottaisi. Sukulaisille ei tarvitse selitellä. Ei liity mitenkään siihen, mikä suhde oli vainajaan tai miten paljon on kunnioitusta.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä 13v, jolla masennus.

Omaisen kanssa oltiin säännöllisesti tekemisissä. Nyt on käden vääntöä, osallistuuko nuori hautajaisiin vai ei.
Lisäksi nuori on perijä...

Mielipiteitä? Perusteluita.

Minäkin olisin masentunut, jos sinä olisit vanhempani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä 13v, jolla masennus.

Omaisen kanssa oltiin säännöllisesti tekemisissä. Nyt on käden vääntöä, osallistuuko nuori hautajaisiin vai ei.
Lisäksi nuori on perijä...

Mielipiteitä? Perusteluita.

 

Minäkin olisin masentunut, jos sinä olisit vanhempani.

No onneksi et ole lapseni.

Tuon asiayhteyden otiin esiin KÄYTÖSTAPOJEN ja KUNNIOiTUKSEN vuoksi.

Saattavat toki olla sinulle vieraita käsitteitä.

Kiitos kuitenkin sinullekkin keskusteluun osallistumisesta.

ap

Itse en pakottaisi. Meillä on myös hautajaiset lähiaikoina, ja kyllä me kysyimme lapsilta, haluavatko osallistua mummun hautajaisiin. Kaikki haluavat, mutta mielestäni sen pitää olla omasta halusta kiinni - olisi varmasti kauheaa osallistua niihin, jos kovasti ahdistaisi. Perimisellä ei ole tämän asian kanssa mielestäni mitään tekemistä. Mutta teidän täytyy kyllä ratkaista tämä ihan itse.

Voisitko ap kysyä lasta hoitavalta taholta mielipidettä?

Itse kallistuisin siihen, että jos tilanne aiheuttaisi lapselle vaan ahdistusta ja surua, eikä surun käsittelyä ja hyvästien jättöä, niin tilaisuus menettää merkityksensä.

Ja jos joku paheksuu, toteat että lapsi oli huonovointinen ja hiljennytte muistamaan vainajaa erikseen kun hän voi paremmin.

Ohhoh kun nykynuoriso on löysää. Eikä ihme, jos yhtään mitään ei ole pakko tehdä jos ei haluu. Omassa nuoruudessani 90-luvun alussa oli päivänselvä asia, että hautajaisiin mennään.

Muita kommentteja lukematta. En missään nimessä pakottaisi. Ihan sama mitä muut ajattelevat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä 13v, jolla masennus.

Omaisen kanssa oltiin säännöllisesti tekemisissä. Nyt on käden vääntöä, osallistuuko nuori hautajaisiin vai ei.
Lisäksi nuori on perijä...

Mielipiteitä? Perusteluita.

 

Minäkin olisin masentunut, jos sinä olisit vanhempani.

No onneksi et ole lapseni.

Tuon asiayhteyden otiin esiin KÄYTÖSTAPOJEN ja KUNNIOiTUKSEN vuoksi.

Saattavat toki olla sinulle vieraita käsitteitä.

Kiitos kuitenkin sinullekkin keskusteluun osallistumisesta.

ap

Kuten ehkä huomasit, niin ne ovat vieraita käsitteitä 90%lle palstan wt-mammoista.

Mahtaakohan se johtua siitä kun wt-mammat pakotettiin lapsena tylsiin aikuisten tilaisuuksiin, niin nyt sitten kostavat vanhemmilleen olemalla menemättä ja opettavat lapsetkin samanlaisiksi lusmuiksi? Vähän kuin jos menestyi huonosti koulussa, niin opettaa lapselleenkin ettei koulussa tarvitse oppia mitään ja opettajat on kusipäitä, ajan hukkaa, jne. Eli se syy miksi luuserien lapsista tulee luusereita ja hyväosaisten lapsista hyväosaisia.

Vierailija kirjoitti:

Itse en pakottaisi. Meillä on myös hautajaiset lähiaikoina, ja kyllä me kysyimme lapsilta, haluavatko osallistua mummun hautajaisiin. Kaikki haluavat, mutta mielestäni sen pitää olla omasta halusta kiinni - olisi varmasti kauheaa osallistua niihin, jos kovasti ahdistaisi. Perimisellä ei ole tämän asian kanssa mielestäni mitään tekemistä. Mutta teidän täytyy kyllä ratkaista tämä ihan itse.

Mitäs jos sanoisin, että 99% tapauksista kyseessä on ihan perus laiskottaminen kuin ahdistus. Juu nou, aika menee paremmin kotona sängyllä maaten ja netflixistä sarjoja katsoen, kuin istumalla KOVASSA puupenkissä hiljaa ja liikkumatta, kuunnellen kun joku tumma aikuinen puhuu, mitä ei voi edes pikakelata.

No kannattaisiko jutella sukusi kanssa tai lapsen suvun kanssa tilanteesta ja pyytää lasta kertomaan miksi ei halua lähteä. Mikä helvetin pakko ylipäätään mennä hautajaisiin. En minäkään joka paikkaan pääse ja en edes halua kuvitella että kun mummini aika jättää niin menen kuuntelemaan sitä riitaa. Hyvä näin. Ehkä kannattaa sen nuorenkin kanssa jutella muuta kuin pakottamalla. Sillä et saa muuta kuin lapsen käpertymääm itseensä pahemmin

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh kun nykynuoriso on löysää. Eikä ihme, jos yhtään mitään ei ole pakko tehdä jos ei haluu. Omassa nuoruudessani 90-luvun alussa oli päivänselvä asia, että hautajaisiin mennään.

Ennen vanhaan perhe pesi ruumiin ja hautajaisissa pidettiin aina arkkua auki. Onneksi ajat on muuttuneet.

Tavallaan on vieraannuttu kuolemasta, mikä on harmi. Kuitenkin hautajaiset on useimmiten uskonnollinen juhla, ja siinä mielessä monelle turha pyhäinjäänne. Kuten täällä on mainittu, tilaisuus on monelle vain paikka kilvoitella surun määrästä. Herkimmille meistä hautajaiset on monesti liian vaikea paikka.

Arvostan yhä hyvin paljon, ettei minua pakotettu 12-vuotiaana hautajaisiin. Vaikka vainaja oli melko läheinen. Muuten olen aina niihin mennyt, mutta tuon yhden kerran koin, etten pysty, eikä minua pakotettu.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä 13v, jolla masennus.

Omaisen kanssa oltiin säännöllisesti tekemisissä. Nyt on käden vääntöä, osallistuuko nuori hautajaisiin vai ei.

Lisäksi nuori on perijä...

Mielipiteitä? Perusteluita.

Älä pakota mukaan. Ei tarvitse suorittaa  yhtään mitään sukulaisten tai kenenkään takia. Liian herkkä ikä raahattavaksi väkipakolla mukaan, vieläpä masentuneena. Olemista on tarpeeksi jo ihan oman olonsa kanssa.

Mä en pakottanut omaa 4 vuotiastani oman mummonsa (minun äitini, ei anoppini) hautajaisiin, kun ei halunnut. Miksi olisin? Kuka siitä olisi hyötynyt? 

Mikä järki pakottamisessakaan on? Jos ei lähde hyvällä niin sitten jää pois. Käytte sitten vaikka yhdessä haudalla kun siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh kun nykynuoriso on löysää. Eikä ihme, jos yhtään mitään ei ole pakko tehdä jos ei haluu. Omassa nuoruudessani 90-luvun alussa oli päivänselvä asia, että hautajaisiin mennään.

Näinpä. 

Älä pakota.

Perimisellä, sukulaisten nenänasennolla tai *hyvillä tavoilla* ei tässä asiassa ole merkitystä. Vaan oman lapsesi mielipiteellä ja voinnilla.

Voit sanoa, että oli kuumeessa tms. Jos joku kysyy.

Masennuksesta ei kannata puhua, se ei tässä tapauksessa kuulu muille.

Jos sukulaiset ovat tuonkaltaisia mielensäpahoittajia, niin uskon, että sankoin joukoin on kuitenkin haudalla saattajia.

Koska se suku.

Se haudattava omainen ei mieltään pahoita, päinvastoin haluaisi sen lapsen parasta.

Vierailija kirjoitti:

Perinnöistähän ei kukaan tiedä. Perunkirjoitus on vasta myöhemmin.

Testamentin voi tehdä jo ennen kuolemaa ja sen voi teettää asianajajan kanssa niin että katsotaan koko omaisuus jonka päättää miten se jaetaan.

Jos testamenttaa omaisuuden yksipuolisesti ja väärin perustein niin tämän voi omaiset riitauttaa, laki ohjaa Suomessa jakamisesta eikä perinnöttä voi jättää.

Jos tuntuu että suku huijaa tai estää perinnön jakamisen niin perinnölle voi myös hoitaa ulkopuolisen virallisen vahdin.

Mutta mitä taas tulee hautajaisiin niin minä ihmettelen miten tälläinen ihmisen viimeinen tilaisuus jää nykyisin ihan miten vaan tasolle ja ajatellaan että ei tarvitse sinne mennä koska se on kurjaa.

Lähiomaisena olen ajatellut että nämä puuttuvat ihmiset eivät pitäneet pinnallista enempää kuolleesta. Ette te jäisi pois oman perheenjäsenen hautajaisesta tuosta syystä. Tuo on naiivia ja tyhmää puhetta. Perusteella oma puuttuminen läheisen hautajaisesta on vaan väärin. Mitä sinulla on elämässäsi mitään yhtä tärkeää kuin saattaa läheisesi?

Itse en voisi kuvitellakaan olevani pois sukulaisten hautajaisesta. Tuo on todella väärin.

Masentuneen kanssa kannattaa jutella asiasta terapiassa ja tukea häntä suremaan. Nämä juhlat on vain kerran, ei niistä saa olla pois vaikka nykyään on iso juttu olla kuoleman kanssa missään tekemisissä.

Nuoren kanssa voi keskustella kuolemasta ja hautajaisista. Mutta en todellakaan pakottaisi teiniä hautajaisiin sillä kai teinilläkin on joku itsemääräämisoikeus.

Ja jos vainajan tahtokin oli että halutessaan voivat vieraat osallistua hautajaisiin niin miksi ap pakottaisi teinin hautajaisiin.

Pakottamisesta ei mitään hyvää seuraa mutta kukin tavallaan.