Nelikymppiset, kysymys kasvojen veltostumisesta!
Joillakin alkaa kasvot veltostua jo nelikymppisenä. Mistä lie johtuu? Useimmiten veltostuminen alkaa siinä viisissäkymmenisissä. Itse olen kasvojumpan ja säännöllisen ihonhoidon (ja geenienkin) ansiosta säilynyt rypyttömänä ja kiinteänä. Ikää löytyy jo 50 something.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Joillakin alkaa kasvot veltostua jo nelikymppisenä. Mistä lie johtuu? Useimmiten veltostuminen alkaa siinä viisissäkymmenisissä. Itse olen kasvojumpan ja säännöllisen ihonhoidon (ja geenienkin) ansiosta säilynyt rypyttömänä ja kiinteänä. Ikää löytyy jo 50 something.
Ei edes humblebrag 😆
Minulla on ollut aina löysä iho, siis jo pikkulapsena otsanahka valui silmille, näin pikkuisen liioitellen (mutta ei paljoa). Eipä siinä paljon liikkumiset ja muut auta: löysää on alleissa, pohkeissa, ja erityisesti kasvoissa. Nyt nelikymppisenä kun ihonalainen rasva on alkanut vähentyä, löysyyttä on vielä selvästi enemmän.
Minua luullaan kumma kyllä tästä huolimatta 10-15 vuotta todellista ikääni nuoremmaksi! Aiemmin syytin itsepintaista aikuisiän aknea. :D Nyt se on onneksi vihdoin takanapäin. Kasvojeni rakenne varmasti vaikuttaa myös asiaan, piirteet ovat lapsenomaiset ja kasvot pyöreät. Lisäksi meikkaan huomaamattomasti ja pukeudun tyylikkäästi, en teinipissisvaatteisiin mutta en tätityyliin myöskään. Luultavasti tämä on suurin tekijä siinä miksi minua pidetään nuorempana. Moni suomalaisnainen kun pukeutuu edelleen niihin Prisma-trikoisiin ja farkkuihin. Helppohan siinä on erottua edukseen.
No minäpäs olen 58v ja kaikki aina luulevat että olen 16v! Siis en tajuu miten näytän niin nuorelta mut heh kaikki aina vaan kehuu. Ei oo yhtään ruppyj toisin kuin yleensä tän ikäisillä! Johtuu varmaan siitä kun on terveet elämäntavat, käyn jumpissa ja teen myös naamajumppaa ja syön ainoastaan nokkosia ja kaalia.
Mut siis enkö olekin muita parempi?
t.oikeasti 30v peruspärstäinen akka
Olen lyhyt 160cm ja pelkästään se on jo vaikuttanut siihen että minua on luultu aina nuoremmaksi kuin olen.
Pukeudun myös rennosti (ei teinivaatteita kuitenkaan.) Hiukset on pitkät.
Hyvät geenit. En polta.
Mutta nyt kun ikää on 49v niin olen alkanut rupsahtaa. Kiloja on tullut, silmien alle ryppyä ja silmäpussit.
Kasvojen iho on samea ja veltto. Kuukautiskierto on alkanut heitellä.
Nyt kun joku sanoo että näytän nuoremmalta kuin olen niin epäilen että vittuileeko tuo vai mielisteleekö.
Pientä kyynisyyttä ilmassa ;)
No muut ei tietenkään katso niin arvostelevasti kuin itse katsoo itseään. Varsinkin kun olen likinäköinen niin länttään naaman melkein peiliin kiinni kun meikkaan niin näkyyhän siinä kaikki "viat". Elämä on.
Avainsana: vaihdevuodet.
Täytän muutaman kuukauden kuluttua 50. Kuluvan talven aikana kuukautiset on alkaneet temppuilla ja myöhästellä, yöunet on menneet resuisiksi ja ulkonäössä on tapahtunut dramaattinen muutos.
Painoa on yhtäkkiä tullut +6 kg, vaikka mikään elintavoissa ei ole muuttunut. edelleen kyllä sinnittelen normaalipainon rajoissa. Vyötärö on hävinnyt. Jenkkakahvat ja allit on tulleet tilalle.
Naama on valahtanut ainakin 2 cm alemmas, tai siis posket. Yhtäkkiä leukaperissä roikkuu hamsterinpussit. Myös kaula on rypistynyt.
Ja olen ikäni urheillut ja ulkoillut, syönyt terveellisesti ja kasvispainotteisesti, en tupakoi jne. Ei siihen itse pysty enempäänsä vaikuttamaan. Kun estrogeeni loppuu niin kollageenituki romahtaa. Paitsi tosiaan geenilotossa onnekkailla.
Sokeri on jokaisen elävän solun ainut energialähde.
Tupakointi ja ryyppääminen tekevät tuhojaan jo parikymppisille.
Laihat ovat aina ryppyisempiä kuin lihavat.
Taisi jäädä koulutus sen elämäm_koulun varaan, päätellen tuosta sokerinpelostasi. Sitä muuten on kaikessa paitsi vedessä.