Mikä on sumea logiikka?

AV-mammojen logiikka. Ei päätä, ei häntää.

Vierailija kirjoitti:

AV-mammojen logiikka. Ei päätä, ei häntää.

>:(

tequilapullolisen jälkeen on varmaan vähän sumeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja eikö tällaisia rajattomia asioita ole ihan valtavasti..? Musiikin sävelet, nehän on tietyn taajuisia ääniaaltoja, jotka on vaan otettu(?)  ja nimetty C D E.. Tai kokonaisluvut. Valo? Kaikki mikä on aaltoja? Mutta eikö valollakin ole myös hiukkasluonne aaltoluonteen lisäksi?

Ap

Ei rajattomuus tarkoita sumeaa logiikkaa. Esim. äänentaajuus on tarkasti mitattavissa ja tiettyjen taajuuksien on sovittu olevan tiettyjä säveliä. Eli kyseessä on nimeäminen. Sitten on vaan vaihteluväli jolla taajuus vielä tunnistetaan tuoksi säveleksi.

Aalto-hiukkas-dualismi taas on kvanttimekaaninen fysikaalinen ominaisuus.

Sumeaa logiikkaa käytetään työkaluna joissakin asioissa, esim. Pesukoneissa tai vaikka sävelkorkeuden tunnistamisen sovelluksissa, mutta ei se ole jotakin mikä on olemassa fysikaalisissa ominaisuuksissa.

#4

Hitsi, haluaisin keskustella näistä enemmän mutta en tiedä tiedä osaanko :D Kun joku sanoi että sumeus on sitä että jossain vaiheessa kahvi on vielä hyvää niin silloin se totuus on subjektiivinen käsitys hyvyydestä?

Hämmennetään lisää :) ei liukuva asteikko ole sumeaa logiikkaa. Se ei ole sumeaa logiikkaa että liialla maidolla kahvista tulee pahaa. Itse asiassa, se on homotopiaa (t:llä, ei f:llä ;).

Mutta sovellus joka laittaa kahviin maitoa tai määrittää paljonko poroja laitetaan SAATTAA käyttää sumeaa logiikkaa.

Hyvä pitää erillään se mikä on työkalu ja mikä on mallinnettava kohde.

#4

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja eikö tällaisia rajattomia asioita ole ihan valtavasti..? Musiikin sävelet, nehän on tietyn taajuisia ääniaaltoja, jotka on vaan otettu(?)  ja nimetty C D E.. Tai kokonaisluvut. Valo? Kaikki mikä on aaltoja? Mutta eikö valollakin ole myös hiukkasluonne aaltoluonteen lisäksi?

Ap

Ei rajattomuus tarkoita sumeaa logiikkaa. Esim. äänentaajuus on tarkasti mitattavissa ja tiettyjen taajuuksien on sovittu olevan tiettyjä säveliä. Eli kyseessä on nimeäminen. Sitten on vaan vaihteluväli jolla taajuus vielä tunnistetaan tuoksi säveleksi.

Aalto-hiukkas-dualismi taas on kvanttimekaaninen fysikaalinen ominaisuus.

Sumeaa logiikkaa käytetään työkaluna joissakin asioissa, esim. Pesukoneissa tai vaikka sävelkorkeuden tunnistamisen sovelluksissa, mutta ei se ole jotakin mikä on olemassa fysikaalisissa ominaisuuksissa.

#4

Hitsi, haluaisin keskustella näistä enemmän mutta en tiedä tiedä osaanko :D Kun joku sanoi että sumeus on sitä että jossain vaiheessa kahvi on vielä hyvää niin silloin se totuus on subjektiivinen käsitys hyvyydestä?

Hämmennetään lisää :) ei liukuva asteikko ole sumeaa logiikkaa. Se ei ole sumeaa logiikkaa että liialla maidolla kahvista tulee pahaa. Itse asiassa, se on homotopiaa (t:llä, ei f:llä ;).

Mutta sovellus joka laittaa kahviin maitoa tai määrittää paljonko poroja laitetaan SAATTAA käyttää sumeaa logiikkaa.

Hyvä pitää erillään se mikä on työkalu ja mikä on mallinnettava kohde.

#4

Aa, niinpä :) jos ollaan kiinnostuneita kahvin mausta niin onko se kohomotopinen asia jos ajatellaan pahan maun lopun ja hyvän alun olevan sama asia? Vai? :D

Vierailija kirjoitti:

Ihan käytännössä esimerkiksi kun keität kahvia ja laitat siihen tietyn määrän kahvia, ja  juot kahvisi tyytyväisenä.

Tosiasiassa jos laittaisit jonkin verran vähemmän tai enemmän kahvia tai vettä tai käyttäisit vähän eri lämpötilaa, kahvi olisi silti aivan juotavaa tai jopa hyvää.

Voit ajatella saman vaikka pyykinpesussa, pesetpä vaikka vähän viileämmässä vedessä tai eri määrillä pesuainetta, niin pyykki on ihan tarpeeksi puhdasta, eikä sitä tarvitse pestä uudestaan, jos vahingossa peseekin eri lämpötilalla kuin ideaalinen olisi. Eli ei ole ainoaa oikeaa mittaa saada hyvä tulos. Se on sitä sumeutta.

Yes, rautalangasta väännetty!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja eikö tällaisia rajattomia asioita ole ihan valtavasti..? Musiikin sävelet, nehän on tietyn taajuisia ääniaaltoja, jotka on vaan otettu(?)  ja nimetty C D E.. Tai kokonaisluvut. Valo? Kaikki mikä on aaltoja? Mutta eikö valollakin ole myös hiukkasluonne aaltoluonteen lisäksi?

Ap

Ei rajattomuus tarkoita sumeaa logiikkaa. Esim. äänentaajuus on tarkasti mitattavissa ja tiettyjen taajuuksien on sovittu olevan tiettyjä säveliä. Eli kyseessä on nimeäminen. Sitten on vaan vaihteluväli jolla taajuus vielä tunnistetaan tuoksi säveleksi.

Aalto-hiukkas-dualismi taas on kvanttimekaaninen fysikaalinen ominaisuus.

Sumeaa logiikkaa käytetään työkaluna joissakin asioissa, esim. Pesukoneissa tai vaikka sävelkorkeuden tunnistamisen sovelluksissa, mutta ei se ole jotakin mikä on olemassa fysikaalisissa ominaisuuksissa.

#4

Hitsi, haluaisin keskustella näistä enemmän mutta en tiedä tiedä osaanko :D Kun joku sanoi että sumeus on sitä että jossain vaiheessa kahvi on vielä hyvää niin silloin se totuus on subjektiivinen käsitys hyvyydestä?

Hämmennetään lisää :) ei liukuva asteikko ole sumeaa logiikkaa. Se ei ole sumeaa logiikkaa että liialla maidolla kahvista tulee pahaa. Itse asiassa, se on homotopiaa (t:llä, ei f:llä ;).

Mutta sovellus joka laittaa kahviin maitoa tai määrittää paljonko poroja laitetaan SAATTAA käyttää sumeaa logiikkaa.

Hyvä pitää erillään se mikä on työkalu ja mikä on mallinnettava kohde.

#4

Aa, niinpä :) jos ollaan kiinnostuneita kahvin mausta niin onko se kohomotopinen asia jos ajatellaan pahan maun lopun ja hyvän alun olevan sama asia? Vai? :D

Voidaan sanoa onko tietty kahvi hyvää vai pahaa (tai voidaan sanoa jokaisesta kahvista onko se hyvää vai pahaa) mutta ei voida määrittää missä menee hyvän ja pahan kahvin raja. Eli ei ole hyvän loppua ja pahan alkua. On vaan pikkuhiljaa tapahtuva muutos hyvästä pahaksi.