Jos sinulta kuolee lemmikki ja vähän ajan päästä ystävältäsi, oletko ystäväsi puolesta surullinen vai salaa tyytyväinen?
Minulle kävi sellainen tilanne, että ystäväni vanha koira jouduttiin lopettamaan jokin aika sitten. Nyt ihan viime aikoina omalle koiralleni tuli sama tilanne.
Tämän jälkeen sain ystävältä vaan katkeraa myhäilyä "Nyt sä sitten tiedät hei miltä se tuntuu" Eikä mitenkään myötätuntoiseen tapaan. Kun hänen koiransa lopetettiin, olin hänen tukenaan. Autoin siivouksessa ja kävin kaupassa, lohdutin. Nyt kun tilanne on päinvastainen niin ystävä vaan piikittelee. Sain mm. kommentin "Miks et hoitanut sitä kunnolla, onko ihme että kuoli" Vaikka tälle ei ollut mitään perustelua. Todellakin sai parasta mahdollista hoitoa elämänsä loppuun saakka.
Mistä ystävän käytös voisi johtua?
Kommentit (11)
A, Tuollainen ei ole ystävä
B, Olin juuri tukena ystävälleni jonka koira lopetettiin. Jos hä olisi disauttanut oman kissani kuolemaa vuosi takaperin, en olisi nyt ollut tukemassa häntä laisinkaan.
Wtf, oisin tosi surullinen myös ystävän koiran puolesta. :(
Enemmän joka tapauksessa myötätuntoinen. Jos itseltäni kuolisi lemmikki ja joku vähättelisi suruani, ja vähän päästä tältä joltakin kuolisi myös ja hän olisi surullinen, niin en kyllä sanoisi olevani sinänsä tyytyväinen. Jos tämä henkilö olisi reflektiivinen, olisi hän luultavasti aikaisemminkin tajunnut suruni olevan ihan todellista, eikä oman lemmikin kuolema välttämättä muuta hänen ajatusmalliaan.
Mutta ap, ystäväsi kuulostaa aika omituiselta. Luultavasti on vieläkin surullinen omasta lemmikistään, ja reflektoi sitä jotenkin sinuun. Tuli mieleen tuosta "mitä et hoitanut kunnolla", että ystäväsi olisi jotenkin jossain vaiheessa laiminlyönyt koiraansa ja syyttänyt nyt lemmikin kuolemasta itseään, ja jotenkin nyt heijastaa omaa kokemusta sinuun helpottaakseen omaa oloaan, kun hän ei omassa mielessään olisi ainut laiminlyöjä. Mutta paha lähteä oikeasti arvaamaan tilannetta.
Olisi kyllä entinen ystävä tuollainen ihminen! Sairasta.
Kun itse on kokenut surua niin silloinhan sitä vasta tietääkin mitä ystävä käy läpi ja tulee itsekin taas surulliseksi x 2. Oma vanha suru pukkaa pintaa ja uusi ystävän suru koskettaa.
Huippu ystävä! No, nyt tiedät miltä tuntuu. Olet kokemusta rikkaampi!
Ei tuollainen ole ystävä. En pitäisi yhteyttä moiseen saastaan, sori.
No onpa outoa. Tosin jos se on saanut joltain vähättelyä ja samanlaista käytöstä, eikä muista keneltä vaan muistelee että se olit sinä. Tai jos et olekaan osannut valita sanojasi riittävän varovasti, onhan tuo joskus vissiin aika hemmetin vaikeaa, kun yrität lohduttaa niin joku ottaakin loukkauksena.
Tai sitten on vaan kuspää, kai ne ihmiset on. Hiljattain tuli eräässä paneelissa kysely jossa tivattiin sitä että olisinko ulkomailla ollessani onnellisempi jos Suomessa on paska sää silloin tms. Wtf?
Hyi mikä "ystävä"! :l
Tietty olisin surullinen myös ystävän lemmikistä!
Kaverisi käytös ei ole normaalia. En kyllä jaksais tuollaista käytöstä. Näkyykö muillakin osa-alueilla tämä omituinen käytös, dissaako sua muuten?
Mulla ja ystävällä kuoli koirat peräkkäisinä päivinä. Ensin mulla, sitten hänellä. Tuettiin toisiamme raskaina aikoina, kumpikaan ei taatusti tyytyväinen ollut... Onnellisia oltiin siitä että voitiin tukeutua toisiimme, silti pahoillamme toistemme puolesta.
En kutsuisi tuollaista ihmistä ystäväksi.