Vastaanotto työpaikalla pitkän sairasloman jälkeen. Mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttakaa miten paljon haluatte mutta jos työpaikalla on kiirettä ja hankala ilmapiiri ja sitten joku jää pitkälle saikulle,  ja töihin jäävät joutuvat hoitamaan sen saikulla olevan henkilön työt omien lisäksi niin minusta on ainoastaan inhimillistä että töihin jääneitä suututtaa.

Toki jos on kiva työpaikka eikä ole juurikaan kiirettä ja saadaan palkata sijaisia ja joku ei ole koko ajan pois töistä syystä tai toisesta niin silloin on kummallista jos kollegan sairasloma suututtaa. Valitettavasti tilanne ei nykyään ole sellainen idealinen kovinkaan monilla työpaikoilla.

Ja lisäkommenttina että kyllä saikuttelijoita on olemassa, miten tällaisiin henkilöihin pitäisi muka suhtautua?

Saa suututtaa, mutta ei sitä saa työkaverille kostaa. Ei sairaudelle mahda mitään eikä ole reilua että sairastunutta kohdellaa hupisaikuttajana.

Ota yhteys tyosuojeluasiamieheen tai -valtuutettuun ja ota myös mukaan tulevaan neuvotteluun. Jos et saa sitä kautta apua, ota yhteys aluehallintovirastoon, heillä on täydellinen vaitiolovelvollisuus, tulevat käymään työpaikalla, mutta eivät saa kertoa miksi tai kenen pyynnöstä!

Tsemppiä!

Itse kävin erästä kurssia, joka vaati joka iltapäivä aikaisemman töistä lähdön. Se kesti myös pidempään illalla, ja työnantajan kanssa sovittiin että voin tulla töihin aamuisin tuntia myöhemmin. Voi kamala sitä mykkäkoulua. Kysyisivät edes että missä olen ollut, jos mietityttää. Se on vaan muka itseltä pois kun toinen "saa olla poissa töistä". Uupumisen merkki se heillä on. Pitää ihan varoa ettei hymyile kun tulee aamulla, ettei vaan ärsytä ketään sillä että olisi hyvä fiilis.

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin erästä kurssia, joka vaati joka iltapäivä aikaisemman töistä lähdön. Se kesti myös pidempään illalla, ja työnantajan kanssa sovittiin että voin tulla töihin aamuisin tuntia myöhemmin. Voi kamala sitä mykkäkoulua. Kysyisivät edes että missä olen ollut, jos mietityttää. Se on vaan muka itseltä pois kun toinen "saa olla poissa töistä". Uupumisen merkki se heillä on. Pitää ihan varoa ettei hymyile kun tulee aamulla, ettei vaan ärsytä ketään sillä että olisi hyvä fiilis.

No eikö oikeasti ollut suuta kertoa työkavereille, miksi olit poissa ne tunnit. Mistä näitä oikein tulee, että pitäisi ajatuksetkin lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on köppäänen paikka, ja surkia esimies.

Minä tuurasin viime kesänä työkaverin kesäloman (eli pyöritin omaani ja hänen osastoa ja mun osastolla kesä on kiireisin sesonki) ja pari päivää ennen kesälomansa loppua työkaveri loukkasi itsensä ja sai monta viikkoa sairaslomaa, olisi toki halunnut tulla töihin mutta kun ei voinut aluksi liikkua ollenkaan. Minä hoidin kaikki hommat niin hyvin kun osasin, soitin sille työkaverille jos oli jotain erikoista tai laitoin viestiä. Ja kun hän tuli takaisin, huokasin helpotuksesta ja kerroin hänelle kaikki mitä olin tehnyt että pääsi heti kärryille missä mennään ja ettei mtään jäänyt tekemättä. Itse olin kyllä siinä vaiheessa aika loppu, mutta kiirettä piti töissä vielä pitkälle syksyyn, minkäs teet, en sitä silti työkavereille kosta vaikka olisi kiire.

Kummallista tuo että jos on sähköpostilista jolla laitetaan tietoa uudistuksista, että miksi oli nähty vaiva että sun nimi oli listasta otettu pois ettet saanut tietoja edes sähköpostiisi.

Jos minua kohdeltaisiin noin, niin nostaisin kyllä "metelin", puhuisin asianomaisten kanssa ja ottaisin jossain yhteisessä palaverissa asian esille, että eihän näin voi toimia, hommat ei pelitä jos ei kaikki tiedä uudistuksista silloin kun pitää. 

Se että jos työkaverit on muuten nuivia, niin se on sitten toinen asia, kunhan työt saa tehtyä asiallisesti niin ei tarvi työkavereiden kanssa  ystäviä leikkiä. Jos kohtelevat sua jotenkin suoranaisesti väärin, niin siitä pitää sanoa heti ja siinä paikassa, tai jossain sopivassa kohdassa, ei niitä saa jättää pidemmäksi aikaa hautumaan vaan asiat pitää selvittää ettei sitten mene työpaikkakiusaamisen puolelle. Käytännössä se on kuitenkin niin, että ihmiset kohtelevat sinua niin kuin annat itseäsi kohdella.

Minulla on IBS ja jännittämisestä ja stressistä menee maha sekaisin, sitä suuremmalla syyllä tiedän ap, että pidä puoliasi ja selvitä asiat, sano suoraan niin että eivät voi asiaa väistää. Ja tosiaan mustaa valkoiselle että jos pidemmälle mennään ja pitää todistaa kuka sanoi ja teki mitä. Jos et pidä puoliasi, voit itse koko ajan huonommin, ja menetät pian kokonaan työkykysi. Sinulla on oikeutesi, pidä niistä kiinni äläkä alistu!

Huomasko pomos että kaveris on täysin hyödytön..hoitelit tosta vaan hänenkin hommat.

Ehkä työpaikalla huomattu et Ap on hyödytön+ ilmeisen epäsuosittu tyyppi...

Ei tietenkään työkaveri ole hyödytön, ei meistä kumpikaan pidemmän päälle voisi hoitaa molempia osastoja, ne on erilaisia keskenään, siinä kärsisi kaikki hommat, mutta sitten kun on pakko niin saa hoidettua alaisten avustuksella ne pakolliset. Ei ole varaa hommata sijaisia, eikä niitä töitä sijaiset osaisi hoitaakaan, joten meillä on aina osastojen kesken esimiehillä työpari  jota aina tuurataan vuorotellen, jos molemmat on pois yhtäaikaa joutuu päällikkö tuurata ja sitten ollaan liemessä.

Ap on herkkä ja varmaan vähän ujokin, saattaa olla että työkaverit ei häntä oikeasti kovin hyvin tunne ja pitävät jotenkin outona. Ei siinä auta kun alkaa nostamaan itseään sieltä suosta kertomalla mikä mättää ja vaatimalla kunnon kohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Siihenhän se meni, et nyt oli jäätävä kotiin. Olo on niin karmee etten vaan pysty töihin menemään.

Koko eilisen päivän pidättelin itkua enkä puhunut kenenkään kanssa mitään. Mies tuli hakemaan ja autossa purskahdin itkuun.

Yö mennyt levottomasti ja heräsin jo tuntia ennen kellonsoittoa. Heti alkoi paniikki nousemaan ja vatsa meni kuralle. Ja niihän siinä kävi et sain paniikkikohtauksen vessassa ollessa.

Mulla taustalla ahdistusta mut paniikkikohtausta en ole saanut 20 vuoteen.

Lääkäriaika varattu tälle päivälle.

Ap

No nyt ymmärrän, miksi sinulle ei puhuttu. Kaikki tiesi, että kävit työpaikalla kääntymässä ja sitten marttyyrina lisää sairauslomaa. Muutama viikko vielä ja alkaa tilinauha pienentyä. Työnantajan kannalta on helpotus, että täyttä palkkaa ei tarvitse pitkään maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Esimiehesi on tökerö, epäilemättä. Muuten voit kyllä itse vaikuttaa siihen, että pääset porukkaan ja työrytmiin takaisin mukaan. Nyt poisjäämisellä pahennat kierrettä.

Mene reippaasti puhumaan työtovereillesi ja pyydä priiffausta asioista ja tapahtumista poissaolosi ajalta. Ei haittaa, vaikka vähän voivottelisit kollegoidesi työtaakkaa siltä ajalta. Esimiehen voit ignoorata. Kyllä se siitä taas lähtee rullaamaan, jos ilmapiiri muuten on siedettävä. Älä ole tässä kohdassa liian herkkänahkainen, jos vaan pystyt sietämään tämän hetken ahdistavan tunteesi.

t. Esimies, joka aina priiffaa poissaolleet kun palaavat takaisin.

Esimies, joka kirjoittaa "priiffaa"?😮

Puhu suomea, jos ei englanti luonnistu.

Nolaat itsesi noin.

Vierailija kirjoitti:

Ota yhteys tyosuojeluasiamieheen tai -valtuutettuun ja ota myös mukaan tulevaan neuvotteluun. Jos et saa sitä kautta apua, ota yhteys aluehallintovirastoon, heillä on täydellinen vaitiolovelvollisuus, tulevat käymään työpaikalla, mutta eivät saa kertoa miksi tai kenen pyynnöstä!

Tsemppiä!

Ohjeena hyvä,mutta jos siellä on ap:n terveystiedoissa kaikenlaista pientä valitusta, unettomuutta ja masennusta, niin aika hyvin ymmärretään työyhteisöäkin. Siellä yhteisissä neuvotteluissa kun nostetaan esille ap:n toiminta siinä missä muidenkin, joten nämä itkuisuudet jne. ovat keskusteluissa mukana, ap ei voi sanoa, että niistä ei puhuta. Aika moni uhri hämmästyy, kun työsuojelupuoli katsookin kokonaisuutta, ei yhtä saikuttajaa.

Vierailija kirjoitti:

Minkähänlainen työ on kyseessä? Ja miksi oltiin saikulla ja missä tilanteessa jäätiin saikulle.

Suorittavassa työssä on tietysti säästetty ja jätetty sijainen palkkamatta ja sitten pomo on voivotellut kun muut "joutuvat" tekemän saikulla olevankin edestä töitä. No tuohan on ollut pomon oma valinta, olisihan siihen voinut ottaa jonku sijaisenkin.

Asiantuntijatyössä työntekijää taas on lähes mahdoton korvata kovin nopeasti sijaisella ja työkaverit ovat joutuneet hoitamaan ne hommat mitä on ollut pakko hoitaa ja asiakaat ovat ehkä olleet kiukkuisia kun heidän palvelunsa on huonontunut.

Kyllähän tuo työilmapiiri vaikuttaa melko ankealata. Vai olisko kyse sittenkin siitä että ap:lla oli kova into palata töihin ja nyt iski pettymys, kun tunne ei ollut molemminpuolinen?

Sisälukutaito unohtui jonnekin matkan varrella? Ap kertoi aloituksessaan, että oli poissa töistä akuutin leikkauksen vuoksi. Miten onnistut tästä tilanteesta vääntämään ihan kummallista draamaa? 

Työpaikkakiusaaminen on nykypäivää ja monet esimiehet lähtee siihen mukaan, koska sillä saa "kavereita" työntekijöitten joukosta. Minun työpaikassa, hoitoalalla, esimies muuttui lipevästä nuolijasta karjuvaksi hirviöksi hetkessä. Hän huusi, töni, pilkkasi, kertoili henkilöstön yksityisasioita julkisesti, valitsi työntekijöitten joukosta ne, jotka hän halusi kesäjuhliin kanssaan karakoeta laulamaan (kännissä) ja lopuksi vielä valehteli, jotta pääsi kaikessa niskan päälle. Kirjoittakaa julkisesti näistä asioista, jos tilanne työpaikalla ei keskustelemalla selviä. Tästä on puhuttava enemmän, koska kiusaamista on liikaa. Sitä ilmenee myös päiväkodeissa, koulussa, liikenteessä, ladulla, kaikkialla liikaa.

No toi ei oo ainakaan mun työpaikka. Tietääkö muut miksi olit pois? Joukossa voi olla mustamaalaaja. Kerro huomen pomolle et tulit innoissaan töihin ja kaikki on happamia. Sano että tuli huono fiilis. Itse tekisin niin ja alkaisin etsiä salaa uutta duunia.

Oi voi! Itsellä ihan sama juttu. Tosin olen huonosti arvostetussa työssä. Sanotaanko että muut samassa rakennuksessa työskentelevät ovat lähes kaikki minua "ylempänä". Muutaman pitkän sairausloman jälkeen olen ollut kuin ilmaa. Kukaan ei sano; "Mukavaa kun tulit takaisin tai miten jaksat tmv". Ei mitään. Kaikki ovat kuin eivät olisi huomanneetkaan poissaoloani. Tai tuskin ovatkaan, joku tulee tilalleni tekemään vaaditut työt. Itse aina jonkun ollessa sairauslomalla ja tullessa takaisin, toivotan tervetulleeksi töihin ja sanon että on mukava nähdä. Minusta kuuluu ihan hyviin käytöstapoihin! Nyt joku tulee räkyttämään miten kenenkään ei tarvitse reagoida asiaan tai miten se ei ole tärkeää tai tarpeellista. Ei varmaan lakikirjassa niin luekaan mutta joskus ihmiset voisivat timia inhimillisesti. Ajatellen muiden tunteita. Jos henkilö on ollut pitkällä saikulla, hän varmasti kärsii tilanteesta itsekin ja murehtii että kuka ne häneltä tekemättömät työt tekee ja kuormittuvatko muut liikaa, pitääkö tilanteessa oikein lyödä lyötyä ja näyttää yrmynaamaa kun tyäntekijä tulee takaisin töihin? Miksei voi toivottaa tervetulleeksi ja olla iloinen että toinen on toipunut työkuntoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikkakiusaaminen on nykypäivää ja monet esimiehet lähtee siihen mukaan, koska sillä saa "kavereita" työntekijöitten joukosta. Minun työpaikassa, hoitoalalla, esimies muuttui lipevästä nuolijasta karjuvaksi hirviöksi hetkessä. Hän huusi, töni, pilkkasi, kertoili henkilöstön yksityisasioita julkisesti, valitsi työntekijöitten joukosta ne, jotka hän halusi kesäjuhliin kanssaan karakoeta laulamaan (kännissä) ja lopuksi vielä valehteli, jotta pääsi kaikessa niskan päälle. Kirjoittakaa julkisesti näistä asioista, jos tilanne työpaikalla ei keskustelemalla selviä. Tästä on puhuttava enemmän, koska kiusaamista on liikaa. Sitä ilmenee myös päiväkodeissa, koulussa, liikenteessä, ladulla, kaikkialla liikaa.

On oikeesti melko järkyttävää tajuta kuinka huono taso esimiehissä on. Meillä esimies palkkaa lapsensa kavereita, jotta saa muodostettua oman hoviväkensä joka turvaa hänen työpaikkansa. Sitten aletaan kiusaamaan pitkäaikaista väkeä pois jotta esimies voi palkata lisää tuttuja. Hullu ämmähän se on.

Vierailija kirjoitti:

Ei minulle ainakaan kukaan ole tullut sairaslomien jälkeen selittämään mitään. Kaikki on pitänyt itse selvittää. Ei ole tullut mieleenkään että olisi kiusausta. Ihmiset nyt harvemmin tekee mitään jos ei ole pakko.

No kai se nyt helpottaisi kaikkien työntekijöiden elämää siellä duunissa, jos saikulla olleelle kerrottaisiin missä mennään. 

Vierailija kirjoitti:

Alapeukuttakaa miten paljon haluatte mutta jos työpaikalla on kiirettä ja hankala ilmapiiri ja sitten joku jää pitkälle saikulle,  ja töihin jäävät joutuvat hoitamaan sen saikulla olevan henkilön työt omien lisäksi niin minusta on ainoastaan inhimillistä että töihin jääneitä suututtaa.

Toki jos on kiva työpaikka eikä ole juurikaan kiirettä ja saadaan palkata sijaisia ja joku ei ole koko ajan pois töistä syystä tai toisesta niin silloin on kummallista jos kollegan sairasloma suututtaa. Valitettavasti tilanne ei nykyään ole sellainen idealinen kovinkaan monilla työpaikoilla.

Ja lisäkommenttina että kyllä saikuttelijoita on olemassa, miten tällaisiin henkilöihin pitäisi muka suhtautua?

Voi helvetti. Jos henkilö on joutunut _leikkaukseen_ niin silti kaikkia vaan kiukuttaa työpaikalla? Jos mä jään ratikan alle, ja jalat menee poikki, työkavereita kiukuttaa kun "saikuttelen". Et voi olla tosissasi.

Turhat saikut on asia erikseen, mutta ap on ollut leikkauksessa. 

Ap miten kävi?