Legojen säilytys. 7-vuotias poika raivostuu, kun siivotessa legot siirretään laatikoihin. Mikä avuksi?
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että harmittaa, jos täytyy rakennelmat hajottaa ja laittaa laatikoihin. Parempi olisi, jos saisi lajiteltua irtolegot eri laatikoihin ja valmiit rakennelmat vaikka lasikaappiin tai läpinäkyvään laatikkoon, jossa niitä voisi katsoa.
Meillä oli viisivuotiaan likan kanssa ongelmia siivoamisessa, mutta kun aloin maksaa kahden euron viikkorahaa sillä ehdolla, että iltaisin lelut kerätään lattioilta omille paikoilleen, jo alkoi siivoaminen maittaa. Rahan lapsi saa perjantaisin ja sen saa käyttää mihin haluaa. Tavallisesti sillä tulee ostettua karkkia tai jotain krääsää Leon Leikkimaasta tai HopLopista. Vielä hän ei ole sisäistänyt säästämisen logiikkaa.
= Lahjoit tyttösi ja opetat että ilman palkkiota ei kannata tehdä mitään. Nyt tyttösi ei varmasti opi tekemään itsestään selviä asioita. On sitten edessä tilanne että joudut nostamaan viikkorahaa. Teini-ikäinen tietää että 2€/vko palkalla ei kannata tehdä hommia ja ei ymmärrä että ne työt pitäisi periaatteessa sujua ilman mitään palkkioita. Mentiin siis sieltä mistä aita on matalin. Nykypäivän vanhemmuuden ongelma.
Omat lapset on jo aikuisia. Mutta vielä muistan tuon ajan. Yksi oli oikein nipottaja siivouksen kanssa. Kaikki tip top paikallaan (murrosikä kun tuli, niin huone oli yhtäkkiä kuin kaatopaikka, mutta nyt aikuisena taas äärisiisti).
Mutta yhden kanssa tuosta taisteltiin. Legot oli lattialla ja niillä oli hänen mielestä kaikessa sotkussa tarkka järjestys. Asiaa väännettiin ja väännettiin ja lopulta se legoaika meni ohi ja siirtyi röhnöttämään koneen ääreen, kuten muutkin ikäisensä. Sen jälkeen oli lattiat siistit. Jälkeen päin kaiholla muistelin sitä aikaa, kun leikki vielä legoilla, vaikka lattia olikin niitä täynnä. Parempi sekin, kuin murrosikäinen hujoppi, joka ei saanut persettä irti tietokonetuolista.
Kaikki on oppineet silti pitämään oman kotinsa järjestyksessä. Joku paremmin joku huonommin. Mutta nyt tuntuu niin turhalta nuo turhanpäiväiset riitelyt ja nipotukset pikkuasioista
Hups mites toi viesti kahdesti tuli
Ota vanhemmuus haltuun. Sinä päätät lelujen säilyttämisestä, ei lapsi. Totteleminen täytyy oppia jo varhain.
Kokeile meneekö lapsi rikki jos häneltä kieltää jotain.
Vierailija kirjoitti:
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Sanot sille että vaihtoehdot on seuraavat: joko legot siivotaan laatikkoihin tai sitten ne siivotan pihan roskikseen. PIkkuherra saa itse päättää. Sinä määräät, ei se pikkup*rkele.
Sinä et sen enempää neuvottele vaan kerrot miten asiat ovat ja lapsi vastaa oman päätöksensa seurauksista. On toiminut meillä, lelut menevät laatikkoon.
On sulla ongelmat. Lucky you.
Eli kerrot vaan että legot menee imuriin jos ei ne ole poissa imuroinnin tieltä aikaan x. Ja toteutat mikäli ei kullannuppu tottele. Voit imaista ne tyhjään pölypussiinkin jotta saa jossain vaiheessa takaisin..muttei heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Sanot sille että vaihtoehdot on seuraavat: joko legot siivotaan laatikkoihin tai sitten ne siivotan pihan roskikseen. PIkkuherra saa itse päättää. Sinä määräät, ei se pikkup*rkele.
Sinä et sen enempää neuvottele vaan kerrot miten asiat ovat ja lapsi vastaa oman päätöksensa seurauksista. On toiminut meillä, lelut menevät laatikkoon.
Hassuintahan lapsissa on se, että ne ovat niin oppivaisia. Kuin pieniä apinanpoikasia. Erityisen hyvin ne oppivat mallista, ja jonakin päivänä isop*rkele saa samalla mitalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että harmittaa, jos täytyy rakennelmat hajottaa ja laittaa laatikoihin. Parempi olisi, jos saisi lajiteltua irtolegot eri laatikoihin ja valmiit rakennelmat vaikka lasikaappiin tai läpinäkyvään laatikkoon, jossa niitä voisi katsoa.
Meillä oli viisivuotiaan likan kanssa ongelmia siivoamisessa, mutta kun aloin maksaa kahden euron viikkorahaa sillä ehdolla, että iltaisin lelut kerätään lattioilta omille paikoilleen, jo alkoi siivoaminen maittaa. Rahan lapsi saa perjantaisin ja sen saa käyttää mihin haluaa. Tavallisesti sillä tulee ostettua karkkia tai jotain krääsää Leon Leikkimaasta tai HopLopista. Vielä hän ei ole sisäistänyt säästämisen logiikkaa.
= Lahjoit tyttösi ja opetat että ilman palkkiota ei kannata tehdä mitään. Nyt tyttösi ei varmasti opi tekemään itsestään selviä asioita. On sitten edessä tilanne että joudut nostamaan viikkorahaa. Teini-ikäinen tietää että 2€/vko palkalla ei kannata tehdä hommia ja ei ymmärrä että ne työt pitäisi periaatteessa sujua ilman mitään palkkioita. Mentiin siis sieltä mistä aita on matalin. Nykypäivän vanhemmuuden ongelma.
Joo meillä tosiaan tuo viikkoraha on vastikkeellista. Jos ei tee työtä, ei saa palkkaa. Ymmärrän, että tämä on vaikea kuvio ttt-ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
On sulla ongelmat. Lucky you.
Eli kerrot vaan että legot menee imuriin jos ei ne ole poissa imuroinnin tieltä aikaan x. Ja toteutat mikäli ei kullannuppu tottele. Voit imaista ne tyhjään pölypussiinkin jotta saa jossain vaiheessa takaisin..muttei heti.
Ehkä ap:n ongelmat ovat niin pieniä siksi, ettei hän imuroi lapsensa legoja. Kasvatussuhde on ihmissuhde siinä missä muutkin ihmissuhteet. Tällä palstalla tosin taitaa terve ja kunnioittava ihmissuhde olla harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Sanot sille että vaihtoehdot on seuraavat: joko legot siivotaan laatikkoihin tai sitten ne siivotan pihan roskikseen. PIkkuherra saa itse päättää. Sinä määräät, ei se pikkup*rkele.
Sinä et sen enempää neuvottele vaan kerrot miten asiat ovat ja lapsi vastaa oman päätöksensa seurauksista. On toiminut meillä, lelut menevät laatikkoon.
Hassuintahan lapsissa on se, että ne ovat niin oppivaisia. Kuin pieniä apinanpoikasia. Erityisen hyvin ne oppivat mallista, ja jonakin päivänä isop*rkele saa samalla mitalla.
Ja mikä tässä on reaalinen vaihtoehto? 7-vuotias päättää tältä osalta miten huushollia pyöritetään?
Legoista kuuluu rakentaa maailmoja, ei vain koota niitä valmiita härpäkkeitä. Hyvän maailman kokoamiseen voi mennä päiviä. Sen aikaa legoilla on oikeus olla lattialla. Hyvällä rakennetulla maailmalla on tarkoitus leikkiä samaan tapaan kuin isolla autoradalla. Sitä ei ole tarkoitus hajottaa vain koska äiti haluaa imuroida.
Ettekö voi sopia sellaisia ajanjaksoja, joiden aikana lego maailmoiden teko on sallittua. Niiden välillä sitten siivotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla ongelmat. Lucky you.
Eli kerrot vaan että legot menee imuriin jos ei ne ole poissa imuroinnin tieltä aikaan x. Ja toteutat mikäli ei kullannuppu tottele. Voit imaista ne tyhjään pölypussiinkin jotta saa jossain vaiheessa takaisin..muttei heti.
Ehkä ap:n ongelmat ovat niin pieniä siksi, ettei hän imuroi lapsensa legoja. Kasvatussuhde on ihmissuhde siinä missä muutkin ihmissuhteet. Tällä palstalla tosin taitaa terve ja kunnioittava ihmissuhde olla harvinaisuus.
En itse pitäisi ihan pienenä ongelmana ja kunnioittavana ihmissuhteena sitä että lapsi raivoaa vanhemmilleen, mutta meitä on moneen junaan...
Mukulan raivoaminen pitää kestää kuin aikuinen.
Voisiko hänen huoneessaan olla oma sohvapöytä +hyllyt samassa kohdassa legoille, johon ylettyy helposti ja voi jatkaa leikkiä. Ei tarvitse laittaa siten laatikkoon. Onhan tytöilläkin nukkekodit tai hyllyistä tehty nukkekoti ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Sanot sille että vaihtoehdot on seuraavat: joko legot siivotaan laatikkoihin tai sitten ne siivotan pihan roskikseen. PIkkuherra saa itse päättää. Sinä määräät, ei se pikkup*rkele.
Sinä et sen enempää neuvottele vaan kerrot miten asiat ovat ja lapsi vastaa oman päätöksensa seurauksista. On toiminut meillä, lelut menevät laatikkoon.
Hassuintahan lapsissa on se, että ne ovat niin oppivaisia. Kuin pieniä apinanpoikasia. Erityisen hyvin ne oppivat mallista, ja jonakin päivänä isop*rkele saa samalla mitalla.
Ja mikä tässä on reaalinen vaihtoehto? 7-vuotias päättää tältä osalta miten huushollia pyöritetään?
Reaalinen vaihtoehto on, että miettii, miten iso ongelma ne legot lattialla ovat, ja onko ongelman ratkaisemiseksi valmis siihen, että lapsen verkkokalvoille palaa lopullisesti kuva raivohullusta vanhemmasta mättämässä rakkaita legoja roskikseen. Jos se tuntuu hyvältä ajatukselta, niin sitten ilman muuta.
Meillä on iso rakentelumatto, jolta legot siivotaan kerran viikossa. Autan lapsia vetämällä legot siivouslastalla kasaan, ja sitten lajittelemme niitä kilpaa väreittäin. Lapset taas auttavat minua muun kodin siivouksessa. Siivouspäivistä tuli suorastaan mukavia, kun aloimme tehdä huoneen kerrallaan koko porukalla.
Meillä on paljon laatikoita., osa niin isoja, että mahtuu kokonaisena. Hienoimmat hyllyissä esillä. Lisäksi sängyssä laatikot, jossa pienempiä kokonaisena. Aika usein lapsi rakentaa Legoja olohuoneen pöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla ongelmat. Lucky you.
Eli kerrot vaan että legot menee imuriin jos ei ne ole poissa imuroinnin tieltä aikaan x. Ja toteutat mikäli ei kullannuppu tottele. Voit imaista ne tyhjään pölypussiinkin jotta saa jossain vaiheessa takaisin..muttei heti.
Ehkä ap:n ongelmat ovat niin pieniä siksi, ettei hän imuroi lapsensa legoja. Kasvatussuhde on ihmissuhde siinä missä muutkin ihmissuhteet. Tällä palstalla tosin taitaa terve ja kunnioittava ihmissuhde olla harvinaisuus.
En itse pitäisi ihan pienenä ongelmana ja kunnioittavana ihmissuhteena sitä että lapsi raivoaa vanhemmilleen, mutta meitä on moneen junaan...
Huh huh. Kyllä, meitä totisesti on moneen junaan. Terveiset sinne 1700-luvulle. Kai piltin puuteriperuukki on ojennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika haluaisi säilyttää legoja lattialla, jotta löytäisi kaikki paremmin. Minä sanon, että legot pitää laittaa välillä laatikoihin, että pystyy siivoamaan ja imuroimaan. Joka kerta tästä tulee kamala raivoaminen. MeIllä on isompia laatikoita ja sitten on sellaisia laatikoita, joihin voi lajitella legot. Lisäksi meillä on yksi kaappi, johon mahtuu paljon valmiiksi koottuja legojuttuja. Pitääkö meidän vaan jatkaa tätä samaa ja toivoa, että jossian vaiheessa poika tottuu siihen, että legot tosiaan täytyy välillä laittaa laatikoihin?
Sanot sille että vaihtoehdot on seuraavat: joko legot siivotaan laatikkoihin tai sitten ne siivotan pihan roskikseen. PIkkuherra saa itse päättää. Sinä määräät, ei se pikkup*rkele.
Sinä et sen enempää neuvottele vaan kerrot miten asiat ovat ja lapsi vastaa oman päätöksensa seurauksista. On toiminut meillä, lelut menevät laatikkoon.
Hassuintahan lapsissa on se, että ne ovat niin oppivaisia. Kuin pieniä apinanpoikasia. Erityisen hyvin ne oppivat mallista, ja jonakin päivänä isop*rkele saa samalla mitalla.
Ja mikä tässä on reaalinen vaihtoehto? 7-vuotias päättää tältä osalta miten huushollia pyöritetään?
Reaalinen vaihtoehto on, että miettii, miten iso ongelma ne legot lattialla ovat, ja onko ongelman ratkaisemiseksi valmis siihen, että lapsen verkkokalvoille palaa lopullisesti kuva raivohullusta vanhemmasta mättämässä rakkaita legoja roskikseen. Jos se tuntuu hyvältä ajatukselta, niin sitten ilman muuta.
Meillä on iso rakentelumatto, jolta legot siivotaan kerran viikossa. Autan lapsia vetämällä legot siivouslastalla kasaan, ja sitten lajittelemme niitä kilpaa väreittäin. Lapset taas auttavat minua muun kodin siivouksessa. Siivouspäivistä tuli suorastaan mukavia, kun aloimme tehdä huoneen kerrallaan koko porukalla.
Taisi aloitus olla enemmän siitä että lapsi raivoaa, ei vanhempi. Edelleenkin pidän lapsen raivoa tällaisesta asiasta täysin epäsopivana käytöksenä. Ja vielä ihmeellisempänä että joku voi ottaa tuollaisen käytöksen annettuna, mutta meitä on joka junaan...
Itse täällä riittää kun asiallisesti kertoo lapselle mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei tarvitse kummankaan raivota. Mutta jos oma lapsi vetäisi herneen nenään *siivoamisesta*, ihmettelisin kyllä tilannetta suuresti.
Meillä näin toimitaan usein asiakkaiden kanssa. Koulutettuja aikuisia siis.