Miksi masentuneen silmät "samenee"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itku kurkussa luen kommenttejanne.

16v teinilläni todettu masennusta ym ja todellakin näen hänen niin kauniiden ja suurten silmiensä loisteen hieman himmentyneen. Sanonutkin hänelle siitä jo ennen tätä diagnoosia.

Itkettää ja olen huolesta solmussa:''(

Älä itke, älä huoli. Haet lapsellesi hoitoa. Ikä tasoittaa valtavasti kaikkea mielenterveysongelmaa. Pysy teinisi tukena minkä jaksat, mutta hae hänelle myös ulkopuolista apua. Kaikki järjestyy kyllä <3

t. teininä itsetuhoinen viiltelijä ja osastollakin käynyt nuori, nykyisin ammattiin valmistunut tasapainoinen aikuinen

Miksi sanot "älä itke"? Sanotko nauravalle "älä naura"? Miksi ihmiset eivät mielestäsi saa ilmaista tunteitaan? "Älä huolikin" on toisen kokemuksen mitätöintiä.

Saa ilmaista tunteita. Tiedän vain kokemuksesta, että itku ja huoli eivät pitkän päälle edes helpota. Ne ovat paikallaan ajoittain, mutta voivat "jäädä päälle" ja se ei tee ihmiselle hyvää. Jos ei osaa muuta kuin itkeä ja huolehtia, on aika koettaa katkaista kierre itse tai hakea apua.

t. se entinen ongelmanuori

Anna kun arvaan: olet lähihoitaja.

Sitäkin. :)

Luppiskaan ei oikeasti ole surullinen. Se vaan näyttää siltä, vaikka häntääkin liehakois.

Tsemppiä 16-vuotiaan äidille.

Omiin lapsiin liittyvä huoli on pahinta.

Silmiin voisi vaikuttaa myös dissasiaatio.

Kenties suru näkyy silmistä?

Nämä on parhaita nämä kotipsykologit:

Kylmät kädet voivat johtua skitsofreniasta, ientulehdus dissosiaatiosta, musiikin kuuntelu ja terveellisesti syöminen masennuksesta, varpaanvälinöyhtä on selvä psykoosin esiaste, ilmavaivat johtuu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä jne.

Tuo äiti on varmasti ihan tarpeeksi huolissaan jo muutenkin. Vaikkakin käski mun olla hiljaa, sanon nyt tämän vielä.

Tämä on kyllä täysin totta. Keskellä pahinta ahdistusta jouduin muutamaan valokuvaan perhejuhlissa ja ne on kyllä kaameaa katsottavaa.

Elämisen ilo hiipuu.

Vierailija kirjoitti:

Mun tekis mieli halata, aina kun tollaset silmät nään. ❤

Halaa ihmeessä!

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole huomannut. Itselläni keskivaikea masennus, ei lääkitystä ja ihan skarppi ja tirheä olen edelleen. Ei ole tainnut muutkaan huomata, ei edes lääkäri jolla kävin juuri tarkastuksessa.

No mulla se ainakin menee ihan yliskarppiuden puolelle. Mä ainakin tsemppaan tosi paljon sosiaalisissa tilanteissa masentuneena ja sitten jälkeenpäin kun olen katsonut noista tilanteista otettuja kuvia, huomaan että mulla on ihan hullunkiilto silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole huomannut. Itselläni keskivaikea masennus, ei lääkitystä ja ihan skarppi ja tirheä olen edelleen. Ei ole tainnut muutkaan huomata, ei edes lääkäri jolla kävin juuri tarkastuksessa.

No mulla se ainakin menee ihan yliskarppiuden puolelle. Mä ainakin tsemppaan tosi paljon sosiaalisissa tilanteissa masentuneena ja sitten jälkeenpäin kun olen katsonut noista tilanteista otettuja kuvia, huomaan että mulla on ihan hullunkiilto silmissä.

Töissäkinkö otatat itsestäsi kuvia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole huomannut. Itselläni keskivaikea masennus, ei lääkitystä ja ihan skarppi ja tirheä olen edelleen. Ei ole tainnut muutkaan huomata, ei edes lääkäri jolla kävin juuri tarkastuksessa.

No mulla se ainakin menee ihan yliskarppiuden puolelle. Mä ainakin tsemppaan tosi paljon sosiaalisissa tilanteissa masentuneena ja sitten jälkeenpäin kun olen katsonut noista tilanteista otettuja kuvia, huomaan että mulla on ihan hullunkiilto silmissä.

Töissäkinkö otatat itsestäsi kuvia?

Hehh heh. No esimerkiksi kavereiden bileistä otettuihin kuviin olen päätynyt. Enkä ole ollut humalassa, sillä masentuneena vältän alkoholia, koska se pahentaa usein masennusta.

Elämän ilo ja ilo yleensäkin tuo silmiin sen pilkkeen. Sen puuttuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole huomannut. Itselläni keskivaikea masennus, ei lääkitystä ja ihan skarppi ja tirheä olen edelleen. Ei ole tainnut muutkaan huomata, ei edes lääkäri jolla kävin juuri tarkastuksessa.

No mulla se ainakin menee ihan yliskarppiuden puolelle. Mä ainakin tsemppaan tosi paljon sosiaalisissa tilanteissa masentuneena ja sitten jälkeenpäin kun olen katsonut noista tilanteista otettuja kuvia, huomaan että mulla on ihan hullunkiilto silmissä.

Töissäkinkö otatat itsestäsi kuvia?

Hehh heh. No esimerkiksi kavereiden bileistä otettuihin kuviin olen päätynyt. Enkä ole ollut humalassa, sillä masentuneena vältän alkoholia, koska se pahentaa usein masennusta.

Ahaa nuorisoa..

Lapsilla on kirkkaat silmät, kun niitä ei vielä aikuisten maailman kovuus kosketa. Hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on kirkkaat silmät, kun niitä ei vielä aikuisten maailman kovuus kosketa. Hyvä niin.

Ehkä elän jossain pumpulissa, mutta haluaisin uskoa, että voidaan tehdä aikuistenkin maailmasta vähän vähemmän kova jos yritetään <3

Ei samene ainakaan mulla. Olen ollut useita vuosia keskivaikeasti masentunut, kokeillut ainakin viittä eri lääkettä, ja silmät on kirkkaat. Niitä jopa kehutaan.

Tietty JOKIN lääkitys tai sitten sen puute voi tuota aiheuttaa, mutta niin myös ihan tavis väsymys.

Ei mun masennus silmistä näy.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on kirkkaat silmät, kun niitä ei vielä aikuisten maailman kovuus kosketa. Hyvä niin.

Kun voisikin säilyttää sen lapsen mielen. Kaikki on uutta ja ihmeellistä lapsen maailmassa.