Lue keskustelun säännöt.
Soittaisitko poliisit, jos naapurista kuuluisi lapsen itkua ja "päästä irti, sattuu"-huutoja?
10.03.2018 |
Nimittäin toivottavasti meidän naapurit ei niin tee, vaikka itse saattaisin soittaa poliisille tai tehdä lasun moista mekkalaa kuullessani.
Erityislapsella oli tikku kynnen alla ja hän sai siitä valtavan hepulin (ADHD ja SI-häiriö, eli tunnesäätely ja aistitiedon käsittely ei toimi niinkuin pitäisi). Yritin ensin auttaa lahjomalla, sitten kiristämällä, mutta lopulta oli pakko pitää lapsen jalasta kiinni että sain kaivettua tikun ulos. Itse operaatiossa meni noin sekunti, mutta sitä edelsi puolen tunnin polemiikki kun lapsi raivosi tikkua mutta ei antanut minun tehdä asialle mitään.
Nyt on rauha maassa, mutta hävettää, että meiltä kuului taas lapsen huutoa ja "väkivallan" ääniä.
Kommentit (36)
Meillä kuului eilen " ISKÄ LOPETA MUN KÄSI KATKEE!!!!! AU PÄÄSTÄ IRTI !HULLU!" 8v ei olisi antanut rasvata ihottumaa kainalosta, mutta kun se piti hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko itkun huudon lähde siis sama? Muistan itse kun teininä läyttäidyin typerästi joten kerran äitini tarrasi ranteesra kiinni niin että jäi mustelmat. Itse itkin ja huusin kurkkuduorana, mutta opin etttei kannata käyttäytyä koskaan typerästi vaan tulee totella niin kui käsketään.
En. Ei mun ongelma eikä voisi vähempää kiinnostaa tuntemattomat äp*rät.
Huutahan ne "päästä irti" myös kutitusleikissä.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 5-vuotias ei millään meinannut suostua kävelemään kotiin ja otin ihan tavallisesti kädestä kiinni niin alkoi huutamaan "AUUU! SATTUU, MIKSI SATUT MINUA, EI NIIN KOVAA!"
Hävetti ja en taatusti pitänyt kovasti. Kaikki ei aina ole ihan sitä miltä kuullostaa.
Meillä eskari ei suostunut laittamaan pipoa. Laitoin sen päähän niin huusi, että "ÄLÄ AINA REVI HIUKSISTA". Joo-o
Et ole kai huomannut sitä, että svittaessa pipoa päähän tartut huomaamattasi vahingossa lapsesi hiuksiin. Jos kyseessä on pitkät hiukset, ne kannnatta laittaa endin nutturalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tuntumaan, että lapset oppi hyväksikäyttämään tätä ihmisten huolta.
Miten teien kanssa pärjää?
Veljeni soitti poliisit enolleni kun enoni tuli tappeluun väliin. Veli oli silloin 12v ja minä 10v. Veli sai raivarin ja hyökkäsi kimppuuni ja eno tuli väliin. Eno oli silloin 22v. Poliisit kävivät, tarkastivat tilanteen ja poistuivat. Eno ei enää sen jälkeen suostunut meille lapsenvahdiksi ja säikähti tilannetta. Eikä muutenkaan suostunut olemaan kanssamme jos ei ollut muita aikuisia paikalla.
Meillä naapurista kuuluu juuri tuollaista mutta olen tutustunut naapuriin ja lapsiinsa yhdessä ja erikseen ja todennut, että ihan hyvinhoidettuja ja vilkkaita poikia ovat. Riidellessä lapsetkin osaavat käyttää dramaattisia keinoja (huutaa että lyödään), mutta viitteitä väkivallasta ei ole ollut. Eli selvittäisin tilannetta ennen soittoa ja uskon että aidon pelon tunnistaa äänestä, kun on kuunnellut päivittäin tuota normaaliuhmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kiljunta jokaviikkoista kun pitää pestä tukka. Hävettää joka kerta.
Olen kysellyt naapurilta kuuluuko meiltä huutoa ja joka kerta selitellyt tilanteita. Hän on sanonut, että ei hän ole huolestunut, vaan pitää ihan normaalina lapsen huutoja. Hän on myös kertonut olevansa eläkkeellä oleva erityislastentarhanopettaja. Joku muu naapuri olisi ehkä voinutkin soittaa poliisit.
T. 20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti pahoinpidelty lapsi ei kyllä kilju ollenkaan, ei uskalla. Tai sitten se huutaminen loppuu kuin seinään.
Aika hölmöä on lähteä poliiseja soittelemaan pelkän kiljumisen perusteella. Turvallisessa suhteessa lapsella on lupa sanoa tai kiljua mitä mieleen tulee, pahoinpideltynä / alistettuna lapsi ei uskalla osoittaa muuta kuin positiivisia tunteita.
Ruumiillisen kurituksen kieltäminen oli aikanaan valtava virhe, kun se on kurittomuuden lisääntymisen ohella johtanut siihen, että lapset ovat oppineet käyttämään hyväkseen tuota "aiii sattuu" -kikkaa.
Nykypäivän lapset ovat oppineet, että heillä on valtavasti oikeuksia ja vain minimaalisesti velvollisuuksia, eikä aikuinen saa käyttää ylivoimaansa pakottaakseen heidät tottelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät reagoi juuri mihinkään.
Oma 6v:ni suuttui täyden ruokakaupan kassajonossa, kun elehdin kädelläni häntä kohti, jotta hän liikkuisi jonossa eteenpäin. Sanoinkin samalla, että menepäs nyt tuonne kassan päähän. Lapsi huusi kiukkuisena täysin palkein "äiti, älä lyö mua!!!!" Minua tietysti hävetti, mutta edes tavaroitaan pakkaava meitä edeltänyt asiakas ei vilkaissutkaan meitä. Eikä ketään muutakaan näyttänyt kiinnostavan.
Yllättävää varmaan, mutta ihmisillä on riittävästi ajateltavaa omissa asioissaan.
Mekastava ja vanhemmilleen kiukkuava lapsi on arkipäiväinen näky, jos jokaista jäisi tuijottamaan ei muuta ehtisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ruumiillisen kurituksen kieltäminen oli aikanaan valtava virhe, kun se on kurittomuuden lisääntymisen ohella johtanut siihen, että lapset ovat oppineet käyttämään hyväkseen tuota "aiii sattuu" -kikkaa.
Nykypäivän lapset ovat oppineet, että heillä on valtavasti oikeuksia ja vain minimaalisesti velvollisuuksia, eikä aikuinen saa käyttää ylivoimaansa pakottaakseen heidät tottelemaan.
Myös koulussa lapset tietävät hyvin, että opettaja ei saa tehdä mitään.
Rellestäminen on senmukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itellä hieman samantyyppinen ongelma. Vain muutamana esimerkkinä: Pukeminen, atooppisen ihon rasvailu, hampaidenpesu (käytännössä _kaikki_ hoitotoimenpiteet) ovat kuin pieni maailmanloppu, joten huutaa kuin palosireeni näiden pakollisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Sanoja ei vielä tule, mutta sellaista "AIJAIJAIJAIIIII!!" -ulinaa täysiä, vaikkei mihinkään sattuisi. Monet kerrat olen ollut melkeinpä p*skat housussa, että joku naapuri soittaa poliisin, että pahoinpitelen lasta, vaikkei se todellakaan ole asiantila. Hieman hankalammin hoidettava tapaus vain. Itse en toki lapselle huuda, vaan rauhoittelen, joskin siitä ei ole yhtän mitään hyötyä koskaan. Sitten taas, jos jättäisi nuo hoitotoimenpiteet tekemättä, niin tulisi sanomista muilta tahoilta. Ei voi voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos edes jollain tavalla tuttu naapuri, niin luultavasti kävisin ovella kysymässä ensin tilanteesta. Jos taas ei mitään hajua asiasta nii varmuuden vuoksi soittaisin.
En soittaisi. Päiväkodissakin vaikeat adhd lapset rauhoitetaan ihan esim päiväunille/riehuessaan kiinni pitämällä. Ja huutavat apua sattuu jne. Vaikka kukaan ei satuta mutta rauhoittua täytyy muiden ja hänen itsensä vuoksi. Esim down lapsi tarvitsee erityisesti päiväunet. Riehuu enemmän kuin "normaali" lapsi joten rauhoittamisia joutuu tekemään. Jos vanhemmat ovat hiljaa kun kuuluu näitä lapsen huutoja en olisi huolissani. Teet karhunpalveluksen jos soitat lasin. Kysy ennemmin et joutuuko paljon rauhoittelemaan et oot kuullut huutoa. Jos vanhemmat joka päivä huutavat ja vaikuttaa olevan väkivaltaa niin sitten voisi soittaa. Todennäköisesti kaikki ok. Normaalisti perheestä lähtee PALJOn ääntä ja huutoa lähes joka päivä.. Lapset harjoittelevat tunteitaan aikuiseksi asti. Jotkut tosin eivät silloinkaan osaa vielä hallita... Varmaan kaikki on ok. Ei oo noloo kysyy vanhemmilta. T:ammattikasvatustieteilijä lasten parissa duunissa
Alkaa tuntumaan, että lapset oppi hyväksikäyttämään tätä ihmisten huolta.
Miten teien kanssa pärjää?