Onko kahden kulttuurin perheissä ongelmia?

Esim. tyttöjen ja naisen asema ja oikeudet.

Se on hankalaa kun mies on macho perheestä huolehtiva, mutta äly ei riitä edes tiskaajaksi.

Lapsista pitäisi tulla lääkäriä, mutta ei osaa vielä neljännellä lukea.

Minun Irakilainen mies on liian kiinnostunut muista naisista, varsinkin nuoremmista. Kadun naimisiinmenoa. Olisi pitänyt uskoa ystäviä, jotka varoittivat.

Ei ole minun suomalaisen miehen ja kiinalaisen naisen (ja yhteisten lasten) perheessä. Ajoittain jotkut ovat kiinnostuneita, että eikö kulttuurierot aiheuta ongelmia, niin ei meillä aiheuta. Päinvastoin on hyvä että on kulttuurieroa:  tuntuu että näiden kulttuurien kohtaamisessa on jotenkin paljon vapautta ja tilaa, asiat voivat olla hyvin kahdella eri tavalla.

Parisuhteet ovat niin erilaisia, että ehkä ei voi yleistää tiettyjä ongelmia kuuluvaksi kulttuurieroihin. Voi toki olla niin, että jos mies tulee kulttuurista missä vaimo on kotona hoitamassa lapsia ja suomalainen niin voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi suomalainen vaimo haluaakin töihin. Parhaimmillaan se voi olla rikkaus, kuten viestissä 5. 

Suomi ja Japani. Ei sellaisia ongelmia jota suomi-perheessä ei olisi.

Voi aiheuttaa haasteita jos toisen kulttuuri on dominoiva. Tosin jos parisuhteessa on edetty perheen perustamiseen, niin luultavasti isoimmista asioista (uskonto, arvot, sukupuoliroolit) on keskusteltu ja sovittu etukäteen.

Meille monikulttuurisuus perheessä on ollut muutamasta erimielisyydestäkin huolimatta rikkaus.

On ollut kulttuurieroja ihan siinä että olen itse helsinkiläinen ja mies maalta. En meinaa mitenkään ymmärtää että kaverit voi yhtäkkiä vaan ilmestyä oven taakse soittamatta ensin 😂