Etäpäivä töistä, mies menee kouluun, riita lapsen tarhaan viemisestä
Tai no ei varsinainen riita, mutta ärsytystä aiheuttava asia. Minulla oli siis eilen etäpäivä töistä, ja miehellä koulupäivä. Kun hän kuuli, että pidän etäpäivän, hän heti tokaisi, no sä varmaan sit viet lapsen päiväkotiin. Olin, et ok, toki voin viedä. En olisi muuten käyttänyt aikaa pukeutumiseen jne, vaan aloittanut samantien työnteon, koska sille päivälle oli paljon tekemistä. Pukeudun, meikkaan jne ja lähden viemään lasta päiväkotiin, kun ajattelin että miehellä oli kiire kouluun, mutta mitä, mies jää kotiin, eikä pidä mitään kiirettä lähdössä. Juo aamukahvinsa, istuu koneella pitkään jne. Kun tulen kotiin, hän ei ole vieläkään lähtenyt! Kysyn, että onko hänellä kiire, ja hän sanoo että ei ole?! Kun kysyn miksi hän ei vienyt lasta, kun päiväkoti matkan varrella kouluun, niin hän väittää että olisi ihan hyvin voinut viedä. Miksi sitten oletti aluksi että minä vien?
Halusiko vaan, että minä vien koska minunkin kuuluu viedä lasta välillä, koska hän on nyt koulupäivinään useimmiten vienyt lapsen, koska on lähtenyt kotoa myöhemmin? Sitä ennen olen vienyt ja hakenut lapsia monta vuotta... Tulee sellainen olo, että ei arvosta työtäni ollenkaan, ja muutenkin ärsyttää. Olenko pikkumainen?
Kommentit (34)
Teidän pitäsi puhua eikä olettaa toisen sanomisista.
no mä en olisi meikannut jne päiväkotia varten. Vetänyt verkkarit niskaan ja tuupannut lapsen äkkiä päiväkotiin ja tullut itse takaisin.
Tai sitten teidän olisi pitänyt keskustella etukäteen kummalla on enemmän kiire sinä aamuna. En jaksaisi tuosta itse vihoitella.
....meikkaat lapsen vientiä varten..?
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla kysy miksi...
Kuulostaa tosi turhalta ajanhukkaamiselta että sinä veit kun toinen meni kuitenkin vierestä kohta.
Voithan kertoa miehelle että lapsen viennin takia joudut tekemään iltapäivästä esim 30min pidempään töitä joten mies saa sitten tehdä ruuan.
Siis jos kysyn mieheltä miksi, niin sitten hän heittäytyy marttyyriksi ja sanoo että okei hän voi viedä. Sanoo se silleen huokaillen ja kärsivästi. Oikeaa syytä hän ei siis myönnä.
T.ap
Voi kuule, me emme tiedä, mitä miehesi ajatteli. Kysy häneltä itseltään.
Olisi ehkä ollut hyvä keskustella asiasta siinä vaiheessa, kun lapsen viemisestä tuli puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla kysy miksi...
Kuulostaa tosi turhalta ajanhukkaamiselta että sinä veit kun toinen meni kuitenkin vierestä kohta.
Voithan kertoa miehelle että lapsen viennin takia joudut tekemään iltapäivästä esim 30min pidempään töitä joten mies saa sitten tehdä ruuan.
Siis jos kysyn mieheltä miksi, niin sitten hän heittäytyy marttyyriksi ja sanoo että okei hän voi viedä. Sanoo se silleen huokaillen ja kärsivästi. Oikeaa syytä hän ei siis myönnä.
T.ap
Rakastatteko vielä toisianne?
Vierailija kirjoitti:
....meikkaat lapsen vientiä varten..?
Meikkaamiseen menee 2 min aikaa, ja toki olisin sen voinut jättää tekemättäkin. Se ei ollut se pointti tässä. Vaan ylipäänsä et ihan turhaan haaskaain aikaani pukeutumiseen jne, koska muuten olisin voinut heti aloittaa työnteon.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla kysy miksi...
Kuulostaa tosi turhalta ajanhukkaamiselta että sinä veit kun toinen meni kuitenkin vierestä kohta.
Voithan kertoa miehelle että lapsen viennin takia joudut tekemään iltapäivästä esim 30min pidempään töitä joten mies saa sitten tehdä ruuan.
Siis jos kysyn mieheltä miksi, niin sitten hän heittäytyy marttyyriksi ja sanoo että okei hän voi viedä. Sanoo se silleen huokaillen ja kärsivästi. Oikeaa syytä hän ei siis myönnä.
T.ap
Rakastatteko vielä toisianne?
Kuulostaako tuo siltä ettemme rakastaisi? Mies on aina ollut tuollainen, ja kyllä välillä mietin että jaksanko rakastaa. Monet yksinkertaiset asiat on vaan niin vaikeita aina. Mies ei mieti tokaisujaan, on jotenkin sellainen perusitsekäs luonteeltaan, eikä pahemmin osaa huomioida muita ihmisiä ympärillään.
T. Ap
Minun mies ainakin suhtautuu etäpäiviin kuin ne olisi lomapäiviä. Minä taas suhtaudun omiin etäpäiviini päivinä, jolloin kerrankin pystyn rauhassa urakoimaan ison määrän töitä. Mies ei tätä suostu käsittämään vaan hänen mielestään olen lomalla jos olen etäpäivällä, ja siksi odottaa ja pyytää että hoidan ekstrakotihommia, kun kerran olen koko päivän vapaana kotona. En voi tämän vuoksi pitää etäpäiviä, kun en jaksa väitellä miehen kanssa. Hän tekee suorittavaa työtä eikä voi pitää koskaan siksi etäpäiviä, ja on kateellinen minun työstä kun minä voin pitää niitä.
Täältä ei kannata kysyä neuvoa tähän aikaan päivästä, kun kaikki järkevät ihmiset ovat töissä tms.
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ainakin suhtautuu etäpäiviin kuin ne olisi lomapäiviä. Minä taas suhtaudun omiin etäpäiviini päivinä, jolloin kerrankin pystyn rauhassa urakoimaan ison määrän töitä. Mies ei tätä suostu käsittämään vaan hänen mielestään olen lomalla jos olen etäpäivällä, ja siksi odottaa ja pyytää että hoidan ekstrakotihommia, kun kerran olen koko päivän vapaana kotona. En voi tämän vuoksi pitää etäpäiviä, kun en jaksa väitellä miehen kanssa. Hän tekee suorittavaa työtä eikä voi pitää koskaan siksi etäpäiviä, ja on kateellinen minun työstä kun minä voin pitää niitä.
Miehesi kuulostaa aika lapselliselta.
Mullekin on tehty tuo temppu. Mies pyysi voinko viedä lapsen tarhaan, kun hänellä on vähän kiire. Tulin kotiin yli tunti myöhemmin ja mies oli vetämässä takkia päälle. Oikeasti ei kuulemma jaksanut ajaa 10km ensin tarhalle ja sitten ajaa toiseen suuntaan asiakastapaamiseen. Autollahan tuohon matkaan menee noin 5min. Julkisilla, joita menee puolen tunnin välein jo itse matkaan menee vartti ja koska tarhaan on pysäkiltä vielä matkaa sieltä ei pahimmoilleen ehdi seuraavaan vaikka juoksisi, eli lähes puoli tuntia pitää vielä odotella pysäkillä. Meni siis noin 1,5 tuntia viedä lapsi hoitoon. Illalla mies ihmetteli miksi teen vieläkin töitä ja miks ei oo ruokaa. No vaikka siksi, että mulla meni yli tunti aamusta hukkaan miehen laiskuuden vuoksi ja se on sitte tehtävä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ainakin suhtautuu etäpäiviin kuin ne olisi lomapäiviä. Minä taas suhtaudun omiin etäpäiviini päivinä, jolloin kerrankin pystyn rauhassa urakoimaan ison määrän töitä. Mies ei tätä suostu käsittämään vaan hänen mielestään olen lomalla jos olen etäpäivällä, ja siksi odottaa ja pyytää että hoidan ekstrakotihommia, kun kerran olen koko päivän vapaana kotona. En voi tämän vuoksi pitää etäpäiviä, kun en jaksa väitellä miehen kanssa. Hän tekee suorittavaa työtä eikä voi pitää koskaan siksi etäpäiviä, ja on kateellinen minun työstä kun minä voin pitää niitä.
Miehesi kuulostaa aika lapselliselta.
Ei hän nyt ehkä lapsellinen ole vaan katkeroitunut siitä, että ei ole onnistunut saamaan kertaakaan kunnollista / oman alan työpaikkaa, vaikka on opiskellut korkeakoulututkinnon. Tavallaan ymmärrän asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ainakin suhtautuu etäpäiviin kuin ne olisi lomapäiviä. Minä taas suhtaudun omiin etäpäiviini päivinä, jolloin kerrankin pystyn rauhassa urakoimaan ison määrän töitä. Mies ei tätä suostu käsittämään vaan hänen mielestään olen lomalla jos olen etäpäivällä, ja siksi odottaa ja pyytää että hoidan ekstrakotihommia, kun kerran olen koko päivän vapaana kotona. En voi tämän vuoksi pitää etäpäiviä, kun en jaksa väitellä miehen kanssa. Hän tekee suorittavaa työtä eikä voi pitää koskaan siksi etäpäiviä, ja on kateellinen minun työstä kun minä voin pitää niitä.
Miehesi kuulostaa aika lapselliselta.
Ei hän nyt ehkä lapsellinen ole vaan katkeroitunut siitä, että ei ole onnistunut saamaan kertaakaan kunnollista / oman alan työpaikkaa, vaikka on opiskellut korkeakoulututkinnon. Tavallaan ymmärrän asian.
Lapsellista ja keskenkasvuisia purkaa pahaa oloa tuolla tavalla muihin.
Vierailija kirjoitti:
....meikkaat lapsen vientiä varten..?
Suurin osa ihmisistä lähtee töihin viedessään lapset päiväkotiin. Harva on tottunut viemään kersat päiväkotiin pieruverkkarit jalassa ja ei kun takaisin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ainakin suhtautuu etäpäiviin kuin ne olisi lomapäiviä. Minä taas suhtaudun omiin etäpäiviini päivinä, jolloin kerrankin pystyn rauhassa urakoimaan ison määrän töitä. Mies ei tätä suostu käsittämään vaan hänen mielestään olen lomalla jos olen etäpäivällä, ja siksi odottaa ja pyytää että hoidan ekstrakotihommia, kun kerran olen koko päivän vapaana kotona. En voi tämän vuoksi pitää etäpäiviä, kun en jaksa väitellä miehen kanssa. Hän tekee suorittavaa työtä eikä voi pitää koskaan siksi etäpäiviä, ja on kateellinen minun työstä kun minä voin pitää niitä.
Miehesi kuulostaa aika lapselliselta.
Ei hän nyt ehkä lapsellinen ole vaan katkeroitunut siitä, että ei ole onnistunut saamaan kertaakaan kunnollista / oman alan työpaikkaa, vaikka on opiskellut korkeakoulututkinnon. Tavallaan ymmärrän asian.
Hänen oikean työn saamattomuus ei ole sinun syysi, joten kiukkuaan ja katkeruuttaan on turha sinuun purkaa. Älä suostu sylkykupiksi.
Seuraavalla kerralla kysy miksi...
Kuulostaa tosi turhalta ajanhukkaamiselta että sinä veit kun toinen meni kuitenkin vierestä kohta.
Voithan kertoa miehelle että lapsen viennin takia joudut tekemään iltapäivästä esim 30min pidempään töitä joten mies saa sitten tehdä ruuan.