Lue keskustelun säännöt.
En aio ajaa säärikarvojani.
08.03.2018 |
Kuten otsikosta käy ilmi en aio ensi kesänä ajella säärikarvojani. Tämä ajamattomuus alkoi oikeastaan jo viime keväänä kun sattumalta näin netissä keskustelua naisesta, joka ei karvojaan ajellut. Häntä haukuttiin jos minkälaisilla nimillä ja sen näkeminen jotenkin sai minut sen verran raivostumaan, että päätin kaiken tämän "silonaiseuden" vastapainoksi näyttää, että naisellakin on säärikarvat ja se on ok jos niitä ei sheivaa. Aloin miettimään, että miksi niitä ajan. Tulin tulokseen etten ainakaan itseni takia, niin miksi pitäisi muiden tähden kuluttaa aikaansa ja rahaansa asiaan joka on pakkopullaa ja jota pitää turhana. Kukaan vieras ei tästä asiasta ole minulle mitään huomauttanut, sitä en tiedä mitä mielessään ovat pyöritelleet, mutta enpä täällä maailmassa ole heitä miellyttämässä, joten miettikööt mitä hyvänsä. Minun kehoni. Miesystäväni ei karvoistani välitä ja pitää minua rohkeana. Onko ketään muita täällä joilla kokemusta tällaisesta. Jos on niin mitkä ovat kokemukseni. Jos sinulla ei ole muuta kommentoitavaa kuin, että karvat on ihan v***n ällöttävi, sulje keskustelu ja siirry eteen päin, kiitos.
Kommentit (12)
Ihan jees. Karva tuntuu kädessä mukavammalta kuin sänki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun tietenkää tarvitse niitä ajella. Ihan oma päätös.
Omasta mielestä jos on naisella oikein näkyvät tummat säärikarvat niin aika ruman näköistä. Jos on jotain vaaleeta tosi lyhyttä haituvaa niin ihan sama.
Mä ajelen vaan kesäisin kun on lyhyemmät helmat ja shortsit. Muutoin en ja mun miestä ei haittaa sitten pätkääkään. Häntä ei muutoin jaksa kiinnostaa mun häpykarvatkaan, joko on tai ei tai sitten vaan osa. Hänen mielestään siinä asiassa mun oma mielipide ja mieltymys on tärkein.
Aivan mahtava mies. ♥
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tietenkää tarvitse niitä ajella. Ihan oma päätös.
Omasta mielestä jos on naisella oikein näkyvät tummat säärikarvat niin aika ruman näköistä. Jos on jotain vaaleeta tosi lyhyttä haituvaa niin ihan sama.
Ei tietenkään ole pakko. Mutta tuntuu, (ainakin minusta) että yhteiskunnallinen painostus ajelemiseen on todella vahva. Huomasin sen itse kun lähdin kesällä ulos ensimmäisiä kertoja niin, että sääret näkyivät ja oli välillä olo, että kaikki tuijottaa. Vaikka ei varmaankaan tuijottaneet, en nyt niin mielenkiintoinen ole. Tästä huomasin, että minunkin päähäni on ihan salakavalasti pinttynyt se ajatus miten asioiden pitää olla ja miltä nainen näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ajelen vaan kesäisin kun on lyhyemmät helmat ja shortsit. Muutoin en ja mun miestä ei haittaa sitten pätkääkään. Häntä ei muutoin jaksa kiinnostaa mun häpykarvatkaan, joko on tai ei tai sitten vaan osa. Hänen mielestään siinä asiassa mun oma mielipide ja mieltymys on tärkein.
Aivan mahtava mies. ♥
Minun mieheni on kuten sinun miehesi, mutta en osaa pitää hänen mielipidettään minun karvoistani mitenkään "mahtavana" tai ylipäätänsä yhtään minään... Terv. Ensimmäinen vastaaja.
Hyvä, ehkä pikkuhiljaa mentäisiin siihen suuntaan, että karvojen ajamattomuus olisi taas hyväksyttyä.
Häpeäkseni tunnustan, että oma itseluottamukseni ei riitä olla ihmisten ilmoilla karvat näkyvillä, ovat vielä todella pitkät ja tummat. Miehet eivät ole kyllä koskaan sanoneet yhtään mitään mistään karvoistani.
Tykkään itsekin ajelluista sääristä, mutta se nyt on ehdollistettua ja mahdollista muuttaa. Muiden karvoja en kauhistelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajan säärikarvat kesäisin. Aiemmin olen ajanut talvella suunnilleen parin viikon välein, mutta nyt olen antanut karvojen kasvaa pari kuukautta. Hiukan ne erottuu ihoa tummempina, mutta sänkeen verrattuna karva on tosi pehmeää. Voi kun olisi rohkeutta jatkaa samalla linjalla kesäkin. Iso peukku aloittajalle!
Päätin itsekin olla ajamatta viime kesänä, mutta jänistin. Minusta tummat säärikarvat näytti rumalta. Talvella en ajele kun ei ne mihinkään näy En ajele kainaloista, lyhennän vaan välillä, siihen vielä kantti riittää, että en kokonaan kuitenkaan. Alapäästäkin vain lyhennän välillä jos alkaa tuntua liian pitkiltä.
Ehkä olen ensi kesänä rohkeempi. Sääret on kyllä muutenki aika karun näköset, iho on minullakin kuin kynityllä kalkkunalla plus aika karut suonikohjut ja arpia kaikenlaisesta rymyämisestä on kertynyt. Mut yritän kasvattaa ylpeyttäni, sillä aika moniin seikkailuihin kinttuni on mut kuljettanu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säärikarvoista tässä on kyse, mutta OT pakko sanoa että naisen kainalokarvat ovat eroottinen näky.
Eiköhän sovita että aletaan nyt kaikki kasvattamaan säärikasvoja kesäksi, se on todennäköisesti juhannuksen jälkeen hyvinkin trendikästä!
Ihan jees! En mäkään ajele säärikarvojani, tosin pidän kyllä aina pitkiä lahkeita, koska mun jalkojen iho on muuten niin karmee että itseänikin etoo. Jos mulla olisi sellainen tasainen iho, eikä samanlainen kuin tapetulla ja kynityllä kalkkunalla, voisin pitää kinttujani esillä, karvat (ja läskisyys) ei haittais.
Kainaloista otan aina välillä karvat pois (en mitenkään huolellisesti, kunhan pyyhkäsen partakoneella isoimmat) koska tuntuu että karvoihin pinttyy hien haju... Alapään karvat ajelen kaikista useimmin, koska tykkään olla karvaton (alapäästä, muuten ei väliä)!