Äänestä:Onko sähköiset yo-matematiikan kokeet hyvä vai huono asia.
Kommentit (20)
Erittäin huono asia. Energiaa kuluu turhaan välineen opetteluun. Eli on opeteltava käyttämään tietokoneen kaavaeditoria ja matematiikkaohjelmaa. Lapseni on lukion ekalla. Abit kiittävät siellä onneaan, ettei heidän ole opeteltava laskemaan tietokoneella.
Laskimen käyttö ja laskeminen paperille on paljon helpompaa.
Lukiolaisten osaamistaso matematiikassa romahtaa. No suuri osa Aallon teekkareista tuleekin jo nyt esim Intiasta, Pakistanista, kiinasta tai Iranista.
Mistä tämä idea on oikein tullut? Onko matematiikan opisekelu yliopistoissa tulevaisuudessa myös sähköistä?
Digitalisaatio matematiikassa on erinomainen asia. Tietokone osaa tehdä lausekkeiden sieventämisen, yhtälöiden ratkaisun, funktioiden derivoinnin, integroinnin... Nyt riittää, että lukiolainen oppii näistä vain aivan perusteet. Tämän jälkeen siirrytään käyttämään tietokonetta ja ohjelmistoja.
Sievennyssääntöjen muistaminen, potenssikaavat ja logaritmien laskulait eivät enää rasita lukiolaisen muistia ja lukiolaiset voivat keskittyä monenlaisiin soveltaviin sanallisiin tehtäviin. Samoin kuin jo 80-luvulla laskimiin tullut % -näppäin helpotti myyntimiehen prosenttilaskuja, helpottavat nämä matematiikkaohjelmat nyt lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita. Oman ajattelunsa voi kirjoittaa myös suoraan puhtaaksi kätevillä editoreilla, jos jostain syystä matematiikkaohjelmistot eivät riitä laskun oikean vastauksen löytämiseen!
Kuka laskee suoraan kaavaeditorilla?
Sekä että. Niissä voisi olla sekä sähköinen ja käsinkirjoitettava osio. Laskinsovelluksen käytön opettelemiseen menee aikaa
Laskin sovellus on yhtä helppo ellei helpompi kuin perinteinen laskin. Muuta hyvää sanottavaa ei sitten juuri olekaan. Yliopistoissa lasketaan jatkossakin vanhaan tapaan, puhtaaksi kirjoitus tehdään tarvittaessa vaikealla LaTeX ohjelmalla, joka tekee vaikeuden vastapainoksi todella kaunista jälkeä. Mutta LaTeXia ei ole mielekästä opetella lukiossa.
Matematiikkaa järjettömämpää on fysiikan ja kemian tilanne, joissa osattavia ohjelmistoja on vieläkin enemmän; vernier, kemscetch.
Lukion lehtori
Se, joka väittää, että YO-kirjoitukset ovat tasapuoliset kaikille, kun esim. pärstäkerroin ei vaikuta, on iso vale. Paperisissa kokeissa on kautta aikain vaikuttanut esim. huono käsiala, vaikka se olisi ihan luettavaa ollut. Eihän tästä koskaan puhuta, mutta ihan varmasti on sensoreilla alkaneet yo-kokelaan pisteet tippua, jos käsiala on ollut huonoa, vaikka sääntöjen mukaan pisteitä ei tule alentaa huonon käsialan vuoksi, jos siitä saa kuitenkin selvää.
Digitaalisissa kokeissa taas on huijaaminen paperisia kokeita helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Digitalisaatio matematiikassa on erinomainen asia. Tietokone osaa tehdä lausekkeiden sieventämisen, yhtälöiden ratkaisun, funktioiden derivoinnin, integroinnin... Nyt riittää, että lukiolainen oppii näistä vain aivan perusteet. Tämän jälkeen siirrytään käyttämään tietokonetta ja ohjelmistoja.
Sievennyssääntöjen muistaminen, potenssikaavat ja logaritmien laskulait eivät enää rasita lukiolaisen muistia ja lukiolaiset voivat keskittyä monenlaisiin soveltaviin sanallisiin tehtäviin. Samoin kuin jo 80-luvulla laskimiin tullut % -näppäin helpotti myyntimiehen prosenttilaskuja, helpottavat nämä matematiikkaohjelmat nyt lukiolaisia ja yliopisto-opiskelijoita. Oman ajattelunsa voi kirjoittaa myös suoraan puhtaaksi kätevillä editoreilla, jos jostain syystä matematiikkaohjelmistot eivät riitä laskun oikean vastauksen löytämiseen!
Rakas idiootti. Olethan tietoinen siitä, että tuo sinun kommenttisi koskee vain pehmeitä tieteitä. Kovissa tietessä ja teknisillä aloilla ne asiat pitää edelleen osata!
Se oli varmaan suurin syy, että poikani vaihtoi ekan puolen vuoden jälkeen pitkästä matikasta lyhyeen. Hän on nyt tokalla. Se on kuulemma niin hidasta koneella.
On kyllä hölmöä touhua.