Vaimo meinaa, että pari sataa lounaisiin kuussa on liikaa?
Ja sitten 150€ kampaaja ( 6vko välein?) hänelle on ihan erijuttu, + päälle muut kosmetiikat ja hiustuotteet joita on paljon. Ja kyllä, tienaan enemmän mutta silti ”mun herkkulounaat työpäivisin vie perheen rahoja!”
Miten muissa perheissä vastaavat asiat, rahan käyttö, syömiset ja kampaajat?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamala ketju! Mistä te olette keksineet, että miehen palkka on naisen käytössä? Jokainen elää omien tulojensa mukaan, lasten pakolliset kulut maksetaan puoliksi. Tai vaihtoehtoisesti jaetaan myös kotityöt siten, että se vähemmän tienaava käyttää prosenteissa enemmän vapaa-ajastaan kotitöihin, jos paremmin tienaavan pitää antaa tuloistaan iso osa perheelle eli suomennettuna sille vähemmäntienaavalle, joka ei osaa elää tulojensa mukaan.
Älä ikinä mene parisuhteeseen. Pysy sinkkuna.
Annat AP nekin lounasrahat vaimolle parempaan käyttöön. Kuluu ne sillälaillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo myöskin kalliimmille lounaille, tasapeli.
Ja lisäksi miehelle vielä jotain lisäkivaa 200€/kk:ssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamala ketju! Mistä te olette keksineet, että miehen palkka on naisen käytössä? Jokainen elää omien tulojensa mukaan, lasten pakolliset kulut maksetaan puoliksi. Tai vaihtoehtoisesti jaetaan myös kotityöt siten, että se vähemmän tienaava käyttää prosenteissa enemmän vapaa-ajastaan kotitöihin, jos paremmin tienaavan pitää antaa tuloistaan iso osa perheelle eli suomennettuna sille vähemmäntienaavalle, joka ei osaa elää tulojensa mukaan.
Älä ikinä mene parisuhteeseen. Pysy sinkkuna.
Olen parisuhteessa jo 26. vuotta. En tiedä miehen tuloja, hän ei tiedä minun palkkaani, kumpikin maksaa omat kulunsa eikä ikinä riidellä rahasta. Ei ole tarvetta, koska kumpikin vastaa omista menoistaan. Näin on ollut alusta lähtien eikä ole käynyt mielessä, että pitäisi olla toiselle tilivelvollinen lounaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä vaimoa laittamaan sulle eväät töihin. Jospa loppuis valitus.
Saattaa mies yllättyä, mitä vaimo on keksinyt evääksi.
Naiset, hankkikaa ammatti, jonka avulla tienaatte omat rahat. Olis ihan kamalaa olla suhteessa, jossa kytätään kampaajakäyntejä ja työpaikkaruokailua! Meillä molemmilla on omat rahat. Yhteiselle tilille siirretään kuukausittain tasasumma ja niillä rahoilla maksetaan lainat, ruuat ym.
Jos on tarpeeks rahaa voi syödä työpaikalla ja käydä kampaajalla.Kun on vähempi rahaa,niin töihin otetaan eväät leipää,jogurttia ja omena.Hinta kuussa näille ehkä muutama kymppi.
Ethän tuota ainakaan mitään pippuripihviä syö.
Ei minulla riittänyt palkollisena kuukaudessa tuo summa lounaisiin.
Nainen 42v
Tuollaisista pikkuasioista (kuten rahankäyttö) ei tietenkään kannata keskustella seurusteluvaiheessa, kun vasta harkitaan yhteen muuttamista ja/tai avioliittoa...
Itse pidän maailman helpoimpana ratkaisua, jossa molemmat laittavat yhteiseen kassaan (asuminen, ruoka ja muut perusmenot) saman summan kuukausittain ja lopuilla kumpikin saa tehdä aivan mitä haluaa. Tottakai silti keskustellaankin asioista kuten matkoista, hankinnoista jne. Mutta ei nyt sentään tarvitse alkaa keskustella lounaista tai kampaajakäynneistä!
N50+
Kyllä työmies on lounaansa ansainnut! Pitäähän siitä työnteosta saada itselleen jotain muutakin iloa kuin pelkästään katon päänsä päälle ja vähän ruokaa. Kun käy töissä, niin on oikeutettu lounaaseen. Monipuolinen ja ravitseva lounas on satsaus omaan terveyteen ja työhyvinvointiin.
Itse olen ollut vasta vähän aikaa työelämässä ja työn luonteen vuoksi lounastelu ei oikein onnistu. Kävisin mielelläni lounasravintolassa, jos se olisi mahdollista, vaikka palkka on pieni. Mies puolestaan on saanut olla koko ajan töissä ja tienaa hyvin. Mielelläni hänelle ne lounaat suon, ei hänellä mitään muutakaan sosiaalista elämää ole. Ja kun olin kotona työttömänä, mies silloin tällöin kutsui minutkin lounaskaveriksi.
Tuollainen 200€ on niin pieni raha ettei se näy perheen rahoissa yhtään missään. Sen lounaan voi jättää sitten pois ohjelmasta, jos jää työttömäksi, mutta työssäkäyvä on sen ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä lounaat ainoa sun oma juttu, mihin rahaa laitat vai ainoastaan jäävuoren huippu? Sopikaa joku summa, jonka kumpikin voi käyttää pelkästään itseensä, niin että muun perheen ei tarvitse venyttää penniä sen vuoksi. Jos sinä päätät käyttää sen summan syömällä kalliita lounaita, niin ei pitäisi olla kellään mitään valittamista.
Kympin lounas ei ole kallis! Ne kalliit lounaat on ihan eri hintaluokkaa. Kympin lounaat on niitä tavallisia, niistä on gourmet kaukana. Maistuvia ja terveellisiä ne on silti ja tärkeä osa terveyttä ja työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Jos perheessä on kaksi työssäkäyjää, niin ei ne perheen rahat voi olla tiukilla sen vuoksi että yksi käy lounaalla.
Se itse tehty ruoka ei välttämättä ole sen halvempaa. Oma mies kokkaa välillä töissä (siellä on iso ja hyvä keittiö), mutta jos hän hakee kaupasta marinoitua sisäfilettä tai tonnikalapihvin, niin ei se mikään kolmen euron lounas ole! Siihen vielä lisukkeet kaupan salaattibaarista, niin ei ole halpaa.
Mutta kuka kehtaa määräillä työssäkäyvää ihmistä, että hänen pitäisi syödä köyhästi ja halvalla? Sen takia siellä töissä käydään, että on varaa syödä kunnolla!
Mieskö ei käy parturissa lainkaan?
Ei ne kotoa kannetut eväätkään ilmaisia ole. Eineksiä on tosi kökkö syödä usein. Eikä tuolla summalla mikä ap:llä menee lounaisiin, niin kovin ihmeellisiä lounaita syödä.
Mutta riidanhan saa aikaan mistä vaan, jos haluaa.
Meillä mies pistää yli 300e / kk lounaisiin.. Harvemmin jaksaa viedä minua ulos syömään kun syö itse joka päivä ulkona. Minä kotihoidontuella kotona, en tosiaan käy missään kampaajalla.
En tajua kuka vaimo alkaa rajoittaa miehensä lounasruokailua. Ainoastaan siinä tapauksessa, että perheellä olisi vakava talouskriisi, voisi harkita jotain tuollaista.
Ihan kamala ketju! Mistä te olette keksineet, että miehen palkka on naisen käytössä? Jokainen elää omien tulojensa mukaan, lasten pakolliset kulut maksetaan puoliksi. Tai vaihtoehtoisesti jaetaan myös kotityöt siten, että se vähemmän tienaava käyttää prosenteissa enemmän vapaa-ajastaan kotitöihin, jos paremmin tienaavan pitää antaa tuloistaan iso osa perheelle eli suomennettuna sille vähemmäntienaavalle, joka ei osaa elää tulojensa mukaan.